Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70082

Hankkeen nimi: Ketterä teollisuus

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 31.5.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2539767-3

Jakeluosoite: Tekniikan yksikkö, PL 64

Puhelinnumero: 0201245000

Postinumero: 60101

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://seamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ari Sivula

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ari.sivula(at)seamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408300360

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ketterä teollisuus –hankkeen tarve perustuu globaaliin elämänalojen digitalisoitumiseen ja teollisen internetin mahdollisuuksiin. Tästä kehityksestä Etelä-Pohjanmaan valmistava pk-teollisuus on jäämässä jälkeen kehityksessä. Kilpailukykyä on parannettava luomalla yritysten kasvun ja kehityksen edellytyksiä edistämällä teollisen internetin ja uusien liiketoimintamallien hyödyntämistä.

Digitalisaatio vaikuttaa päivittäiseen elämään myös teollisuudessa. Teollisuudessa muutos on niin suuri, että Saksassa kehitystä kutsutaan 4. teolliseksi vallankumoukseksi. Asiakkaiden vaatiessa yksilöllisiä tuotteita nopeammalla toimitusajalla yrityksiltä vaaditaan muutosnopeutta. Liiketoimintamallit muuttuvat merkittävästi. Digitalisaation tavoitetila on ketteryys.

Tekes on käynnistämässä teollisen internetin ohjelmaa, jonka tarkoituksena on turvata pk-teollisuuden kehittyminen digitalisaatiossa. Teknologiateollisuus ry:n julkaisemassa Digibarometri 2014:ssä (www.digibarometri.fi) suomalaisilla yrityksillä on maailman parhaat edellytykset toteuttaa digitalisaatiota, mutta olimme häntäpäässä sijalla 17 edun hyödyntämisessä. Samanlainen tulos oli Market-Vision keväällä 2014 tekemässä tutkimuksessa Teollinen internet Suomessa.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikkö (SeAMK Tekniikka) toteuttaa Koneteollisuuden kilpailukyvyn kehittäminen –hanketta yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) kanssa. Yrityshaastatteluissa on todettu parannettavaa mm. tiedon hyödyntämisessä ja tuotannonohjauksessa. Niitä ei ole kehitetty, vaikka liiketoimintatilanne, eräkoot ja toimitusajat ovat muuttuneet. Reaaliaikaista tietoa tuotannosta ei ole jalostettu riittävästi. Ketteryys reagoida nopeasti muutoksiin puuttuu.

Hankkeen tavoitteet ovat
• lisätä tietoisuutta ketterän toiminnan edellytyksistä
• lisätä tietoisuutta digitalisoitumisen ja teollisen internetin välttämättömyydestä
• valmistella pk-teollisuuden kilpailukykyä parantavia hankkeita digitalisoitumiseen ja teolliseen internetiin perustuen
• valmistella hankkeita uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseksi
• lisätä tietoisuutta tulevaisuuden kehitystrendeistä

Toimenpiteillä käynnistetään kehitys kohti ketterämpää ja kilpailukykyisempää tulevaisuutta. Vaaditaan teollisen internetin käsitteiden selventämistä ja välttämättömien asiantuntija- ja yritysverkostojen luomista kehitystyöhön.
Toimenpiteet on jaettu työpaketteihin:
TP1: Teollisuusyhteistyö
TP2: Asiantuntija- ja yritysverkostot
TP3: Opas ”Kohti teollista internettiä pk-teollisuudessa”
TP4: Hallinto, raportointi, viestintä

Hankkeen aikaisina tuloksina tavoitellaan
• Seminaareihin ja työpajoihin on osallistunut 50 yritystä
• Teollisen internetin jatkohankkeista on kiinnostunut 5 yritystä
• Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välille on luotu ketteryyttä edistäviä verkostoja
• Hankkeen tuloksena on syntynyt opas ”Kohti teollista internettiä pk-teollisuudessa”
• Projektitöitä ja opinnäytetöitä on käynnistetty useita

Hanke toteutetaan yhteistyössä TTY:n kanssa. Yhteistyömuodot yritysten kanssa ovat haastattelut, asiantuntija- ja yritysverkostot, seminaarit, työpajat, yritysvierailut sekä projekti- ja opinnäytetyöt.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmän muodostavat Etelä-Pohjanmaan valmistavan teollisuuden pk-yritykset.

Teollisen internetin mahdollisuudet erityyppisille pk-yrityksille ovat:
Omaa tuotantoa tekevät pk-yritykset
– Nopeimmat tulokset paremmasta asiakasymmärryksestä, koska asiakkailta ja markkinoilta voidaan kerätä huomattavasti helpommin ja enemmän dataa. Alkuun pääsee jo pienilläkin investoinneilla, koska ratkaisuja on jo runsaasti markkinoilla.
- Valmistuksen ja valmistusverkoston kokonaisvaltainen hallinta parantaa kannattavuutta
– Parempi huoltotoiminta ja resurssitehokkuus lisää tehokkuutta
– Tehokkaampi verkostoituminen muiden pk-yritysten kanssa mahdollistaa laajempien kokonaisuuksien tarjoamisen asiakkaille

Alihankkijoina toimivat pk-yritykset
– Tehokkaampi toiminta asiakkaan ja verkoston kanssa
– Nopeimmat tulokset kommunikoinnin parantamisesta verkoston ja asiakkaiden kanssa sekä omassa sisäisessä työssä. Alkuun jo pienilläkin investoinneilla, koska ratkaisujaon jo runsaasti markkinoilla.

Mahdollistajayritykset: Uusia kasvumahdollisuuksia
– Arvoverkossa tarvitaan useita uusia palveluja: analytiikka, käyttökokemus, sensorit, tietoturva, yhteistyövälineet jne.
– Älykkäät tehtaat avaavat uusia mahdollisuuksia: logistiikka, uudet palvelut, nykyohjelmistojen kehitys (ERP jne.), erikoisteknologiat, kuten konenäkö jne.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät ovat muut Etelä-Pohjanmaan yritykset, tutkimusorganisaatiot ja oppilaitokset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 198 800

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 193 694

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 254 400

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 249 018

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Järviseudun, Seinäjoen

Kunnat: Lapua, Lappajärvi, Kurikka, Seinäjoki, Teuva, Kauhajoki, Kauhava, Alajärvi, Karijoki, Soini, Vimpeli, Ähtäri, Evijärvi, Isojoki, Alavus, Ilmajoki, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Analyysia ei ole tehty hankkeen luonteen vuoksi. Sinällään digitalisaatio luo teollisuuteen uudenlaisia tehtäviä, jotka sopivat sekä miehille että naisille ja jotka eivät vaadi erityisiä fyysisiä ominaisuuksia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Asioiden esittäminen ja siirtäminen tietoverkoissa on täysin sukupuolesta riippumatonta toimintaa, joten hankkeen toteuttaminen sopii naisille ja miehille tasavertaisesti. Teollisuuden digitalisaatio ja teollinen internet eivät vaadi toimijalta fyysisiä ponnisteluja.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen luonteesta johtuen tasa-arvon edistäminen ei ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 0
Digitaalisen suunnittelun, testauksen ja simuloinnin ansiosta asioita voidaan tehdä kerralla oikein minimoimalla fyysisiä proto- tai susikappaleita. Digitaaliset mallit eivät kuluta materiaaleja. Digitalisaation avulla tuotantoprosesseja voidaan säätää tarkasti, jolloin saadaan energiasäästöjä tuotettua kappaletta tai palvelua kohden.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 0
Digitaalisen suunnittelun, testauksen ja simuloinnin ansiosta asioita voidaan tehdä kerralla oikein minimoimalla fyysisiä proto- tai susikappaleita. Digitaaliset mallit eivät kuluta materiaaleja. Digitalisaation avulla tuotantoprosesseja voidaan säätää tarkasti, jolloin saadaan energiasäästöjä tuotettua kappaletta tai palvelua kohden.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 5
Yritys- ja asiantuntijaverkosto ja paikallinen ammattikorkeakoulu muodostavat hankkeen myötä sellaisen osaamispohjan, jota yritykset voivat jatkossakin hyödyntää. Hanke luo pohjaa uusille liiketoimintamalleille, jotka rikastuttavat elinkeinorakennetta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 5
Teollinen internet ja liiketoiminnan siirtyminen tietoverkkoihin synnyttää jatkossa uusia palveluita esim. big datan analytiikkaan perustuen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Digitalisaatio ja toiminnan siirtyminen tietoverkkoihin vähentää merkittävästi tavaroiden ja ihmisten siirtymisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 5
Digitalisaation ja uusien ansaintatapojen myötävaikutuksella kilpailukyky ja hyvinvointi alueella kasvaa.
Tasa-arvon edistäminen 7 0
Konepajat muuttuvat lähemmäksi digipajoja. Digitaalisuuden hallitsemisesta tulee merkittävä osa konepajan toimintaa. Digiosaaminen on sukupuolesta riippumatonta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ketterä teollisuus –hankkeen tarve perustui globaaliin kaikkien elämänalueiden digitalisoitumiseen ja teollisen internetin mahdollisuuksiin. Tästä kehityksestä Etelä-Pohjanmaan valmistava pk-teollisuus oli jäämässä jälkeen tai kehitys ei ollut alkanut ollenkaan. Teollisuudessa kehitystä kutsutaan 4. teolliseksi vallankumoukseksi eli Industry 4.0. Asiakkaiden vaatiessa yksilöllisiä tuotteita nopeammalla toimitusajalla yrityksiltä vaaditaan muutosnopeutta tuotevalikoiman ja tuotantokapasiteetin suhteen. Tutkimusten mukaan teollisuuden tietoisuus digitalisaatiosta ja teollisen internetin mahdollisuuksista oli suhteellisen vähäinen. Ketterä teollisuus aktivointihankkeen tavoitteena oli tietoisuuden ja aktiviteettien lisääminen.

Hankkeen tavoitteet olivat:
1. valmentaa pk-yrityksiä näkemään ketterän toiminnan edut ja edellytykset
2. valmentaa pk-yrityksiä näkemään digitalisoitumisen ja teollisen internetin mahdollisuutena
3. valmennuksen jälkeen aktivoida yrityksiä itse löytämään kehityskohteensa ja muuttamaan toimintaansa digitaaliseen suuntaan
4. valmistella yrityksissä ja tutkimusorganisaatioissa pk-teollisuuden kilpailukykyä parantavia hankkeita digitalisoitumiseen ja/tai teolliseen internetiin perustuen, myös kv-hankkeita
5. valmistella hankkeita uudenlaisten liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseksi
6. siirtää uutta tietoa konepajateollisuuden tulevaisuuden kehitystrendeistä

Hanke jaettiin neljään työpakettiin. Työpaketit olivat seuraavat:
Työpaketti TP 1: Teollisuusyhteistyö
Työpaketti TP 2: Asiantuntija- ja yritysverkostot
Työpaketti TP 3: Opas ”Kohti teollista internetiä pk-teollisuudessa”
Työpaketti TP 4: Viestintä, raportointi, hankkeen johto ja hallinto

Tavoitteiden 1 ja 2 saavuttamiseksi yrityshaastatteluilla selvitettiin yritysten tahtotila ja teknologinen taso. Yrityshaastattelut (8 yritystä) toteutettiin käyttäen hankkeessa kehitettyä excel-pohjaista työkalupakkia, jonka kysymysten osa-alueita olivat: tuotteet, kunnossapito, laatu, toimitusverkosto, tietojärjestelmät, IoT:n lisäarvo, digitaaliset työvälineet, sensorien, datan ja analytiikan tehokas hyödyntäminen, suorituskykymittarit, nopeat tietoliikenneyhteydet ja pilvipalvelut, tietosuoja ja tietoturva, laite- ja tietoliikennestandardit, erityisteknologiat ja –osaamiset (esim. konenäkö ja robotiikka).

Työkalupakin kysymyksistä tehtiin kaksi eri versiota riippuen siitä, halusiko yritys vastata kysymyksiin teollisen internetin hyödyntämisestä yrityksen oman tuotannon kannalta vai omien tuotteiden kannalta. Haastatteluista laadittiin yhteenvetoraportti ja annettiin yrityskohtainen palaute. Tuloksista valittiin molempia yritysryhmiä eniten kiinnostavat yhteiset teemat:

Teollinen internet omissa tuotteissa
-Tuotteiden toiminnan automaattinen seuranta ja raportointi asiakkaalle
-Tuotteiden etävalvonta, -monitorointi ja pilvipalveluiden hyödyntäminen
-Fysikaalisten suureiden mittaus ja trendiseuranta kuten esim. tärinä

Teollinen internet omassa tuotannossa
-Yritysesimerkit esim. LEANin hyödyntämisestä ja käyttöönotosta
-Digitalisaation ja teollisen internetin selkokielinen mahdollisuuksien esittely alueen yrityksille

Tavoitteen 3 saavuttamiseksi järjestettiin yrityksille seminaareja ja työpajoja sekä yritysvierailuja. Seminaareissa (4 kpl) ja työpajoissa (12 kpl) käsiteltiin hankkeen teknologiset teemat kattavasti. Työpajoihin, haastatteluihin ym. aktiivisiin toimiin osallistui 95 eri yritystä.

Tavoitteen 3 tuloksena 7 yritystä aloitti kehitystoimet SeAMKin kanssa. Kehitystoimet liittyvät seuraaviin teemoihin: prosessien kehitys digitalisaation avulla, CAD-PDM-ERP –integraatio, tuotannon optimointi, datan keräys, liiketoiminnan johtaminen, digitaalinen palveluliiketoiminta, digitaalinen markkinointi, työpisteiden ergonomiasuunnittelu simuloimalla, digitaalisen valmistuksen ja teollisen internetin kehitysprojekti, digikyvykkyyden mittaus, mobiilirobotiikan simulointi.

Tavoitteiden 4, 5 ja 6 toteuttamiseksi 11 uutta hanketta käynnistettiin Ketterä teollisuus –hankkeen aikana. Ideat hankkeisiin tulivat yrityshaastatteluista, seminaareista ja työpajoista sekä muista yritys- ja asiantuntijatapaamisista. Tuloksena on käynnistetty seuraavat uudet hankkeet:
-Digivaattori
-Teollisen internetin laboratorion investointihanke Tibori
-Teollisen internetin laboratorion kehittämishanke Kyberi
-Iot-Compass Hubin startti
-Mixed Reality and Collaborative Robotics
-Mixed Reality and Collaborative Robotics investointihanke
-Näkymätön näkyväksi: Tuottavuuden tulosmittarit ja niiden visualisointi pk-teollisuudessa
-Iotti – IoT oppimisverkosto
-Automation in Network interaktiivinen verkko-oppimisympäristö opiskelijoille ja yrityksille
-DEVISE (Digital tech SMEs at the service of Regional Smart Specialisation Strategies) - teollisuuden digitaalinen transformaatio
-Digitaalisen valmistuksen professuuri

Työpaketit tukivat tavoitteita hyvin. Työpaketeissa saavutettiin seuraavia tuloksia: yrityshaastattelut, haastattelun excel-pohjaisen työkalun toteutus, seminaarit ja työpajat, yritysten kehitysprojektit, säännöllisesti kokoontuva yritysverkosto, asiantuntijaverkosto, käynnistyneet uudet hankkeet, 32-sivuinen teollisen internetin opas, tiedottaminen alueellisesti ja valtakunnallisesti lukuisissa lehtiartikkeleissa, seminaariesiintymisissä ja yritysvierailuissa.

Ammattilehtiin tehtiin 6 artikkelia. Yhteensä artikkeleita oli 13 lehdessä sekä Teknologiateollisuus ry:n verkkosivuilla artikkeli ”Seinäjoen ammattikorkeakoulu vauhdittaa teollisuuden pk-yritysten uudistamista”. Siemens nimesi SeAMKin korkeakoulupartneriksi ja julkaisi case-artikkelin https://www.plm.automation.siemens.com/en/about_us/success/case_study.cfm?Component=257143&ComponentTemplate=1481. Menestystarinoita Länsi-Suomesta artikkeleissa oli Etelä-Pohjanmaan toinen esimerkki hankkeesta https://villimpilansi.fi/etela-pohjanmaa/digitaalista-valmistusta-uudessa-ymparistossa/. Lisäksi laadittiin artikkeli SeAMK 25-vuotis juhlajulkaisuun sekä SeAMK Tekniikan kokoomateokseen "SeAMKin tekniikan yksikkö edistämässä digitaalista muutosta teollisuudessa ja rakentamisessa". Teos löytyy osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7109-87-8. Tähän hankkeeseen liittyvät erityisesti Katajisto & Reinilä TKI-kärjen "Digitaalisen valmistus ja teollinen internet" kehityspolku sekä Reinilä & Latokartano & Lanz & Katajisto Ketteryyttä pk-teollisuuteen.

Hanketta on esitelty diasarjoilla ym. demoilla vierailijoille 45 eri tilaisuudessa, joilla on tavoitettu n. 200 henkilöä. Hankkeen aikana on esiinnytty erilaisissa seminaareissa ja työpajoissa 43 kertaa, joilla on tavoitettu n. 700 henkilöä.