Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70086

Hankkeen nimi: Elintarvikeketjun kilpailukyvyn kehittäminen ja resurssitehokkuus

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 31.10.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Satafood Kehittämisyhdistys Ry

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1576995-5

Jakeluosoite: Viialankatu 25

Puhelinnumero: 0405874843

Postinumero: 32700

Postitoimipaikka: Huittinen

WWW-osoite: http://www.satafood.net

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Päivi Perälä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimistopäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paivi.perala(at)satafood.net

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405874843

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pienten ja keskisuurten elintarvikealan yritysten johdon näkemyksen mukaan niissä ei arkipäiväisen operatiivisen tuotannon tekemisen lisäksi ole riittävästi resursseja teknologia- ja tuotekehityksen tai lainsäädännön seuraamiseen elintarviketuotannon ja erityisesti jätteiden ja sivuvirtojen osalta. Tällöin pk-yrityksissä on vaarana jäädä jälkeen alan parhaiden käytäntöjen kehityksestä. Uusimpien teknologioiden ja menettelytapojen seuraaminen ja selvittely ja niistä viestiminen pk-yrityksiin on erittäin tärkeää. Yrityksille tulee jatkuvasti uusia vaatimuksia, joihin vastaamiseen tarvitaan alan asiantuntijuutta. Trendien seuraaminen ja uusiutuminen on pk-yrityksille välttämätön ehto, jotta yritykset menestyisivät ja pystyisivät myös kasvuun kilpailun kiristyessä.

Keskeinen alue, johon pk-yritykset kaipaavat apua on vienti- ja kansainvälistyminen. Tämän hankkeen tavoitteena on vahvistaa Satakunnan elintarvikealan pk-yritysten elinvoimaisuutta, lisätä yritysten välistä yhteistyötä sekä tarjota yrityksille uusin kansallinen ja kansainvälinen alan tietämys. Tämän päivän elintarviketuotannossa korostuvat terveellisyys, turvallisuus ja eettisesti tuotettu ruoka. Tavoitteena on tuotannon läpinäkyvyys ja vastuullisuus. Hankkeen tavoitteena on tuottaa lisäarvoa niin tuottajalle, jalostajalle kuin kuluttajalle, varmistamalla tuotetun elintarvikkeen laatu ja ruokaturvallisuus sekä jäljitettävyys. Entistä tärkeämmäksi muodostuu myös koko tuotantoketjun hoitaminen mahdollisimman resurssitehokkaalla ja ympäristöarvot huomioon ottavalla tavalla. Yllä kuvattuun toimintaan tarvitaan myös yhteistyötä alueen kehittämisorganisaatioiden kanssa alueellisen tki-toiminnan vahvistamiseksi.

Hankkeen toiminnan seurauksena yritysten toimintavarmuus ja innovaatiotoiminta vahvistuvat. Myös tuotannon resurssitehokkuuteen ja ympäristövaikutuksiin kiinnitetään huomiota, samoin kuin kansainvälistymiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä on satakuntalainen pk-elintarviketeollisuus ja sitä tukevat palvelut.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on koko elintarvikeketju: alkutuotanto, jalostus, logistiikkayritykset ja kauppa sekä kuluttajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 157 558

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 154 141

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 187 101

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 183 043

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Rauman, Pohjois-Satakunnan, Porin

Kunnat: Merikarvia, Nakkila, Pori, Pomarkku, Kokemäki, Ulvila, Huittinen, Rauma, Säkylä, Harjavalta, Siikainen, Kankaanpää, Eura, Eurajoki, Jämijärvi, Karvia

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 4, joihin työllistyvät naiset 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Naisilla ja miehillä on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet osallistua hankkeessa toteutettaviin toimenpiteisiin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Yhdenvertaisuus otetaan huomioon hankkeessa tehtävissä toimenpiteissä. Hanke on kaikille avoin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Naisilla ja miehillä on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet osallistua hankkeessa toteutettaviin toimenpiteisiin, hanke on avoin kaikille.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 7
Lähellä tuotettu vähentää luonnon kuormitusta ja päästöjä. Resurssitehokkuudella haetaan luonnonvarojen käytön kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 9 8
Panostamalla yritysten resurssitehokkuuteen ja sitä kautta vähähiilisyyteen, vaikutetaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 8 8
Pyrittäessä kestävään tuotantoon ja kulutukseen säästetään luonnonvaroja. Sitä kautta välillisesti edistetään luonnon monimuotoisuuden säilymistä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 9 8
Panostamalla yritysten resurssitehokkuuteen ja sitä kautta vähähiilisyyteen vaikutetaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Niin puhtaan kuin jäteveden käytön hallinnalla ja tehostamisella vaikutetaan ravinnepäästöihin ja sitä kautta pinta- ja pohjaveden laatuun.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 8 8
Iso osa Satakunnan Natura-alueista on vesistöä. Panostamalla yritysten ympäristötietoisuuteen voidaan vähentää yritysten ravinnepäästöjä suoraan tai välillisesti, jos yritykset kiinnittävät huomioita esim. alkutuotannon raaka-aineiden hankintaan siten, ettei alkutuotanto luo ylimääräisiä ravinnepäästöjä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 9 9
Kiinnitetään huomiota materiaalitehokkuuden parantamiseen ja jätteiden väärän vähentämiseen, kierrättämiseen ja hyötykäyttöön.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 9 9
Edistetään uusiutuvien energiamuotojen käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 8
Hakemuksessa kuvattujen toimien avulla edistetään elintarvikeketjun pk-yritysten kasvua. Maakunnallisesti vahva elintarvikesektori luo välillisesti hyötyä ja työpaikkoja maakunnan muulle elinkeinorakenteelle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Monipuolisella ja innovatiivisella elintarvikevalikoimalla annetaan aineettomien tuotteiden ja palveluiden tuottajille parempi toimintaympäristö.
Liikkuminen ja logistiikka 9 8
Paikallisen raaka-ainetuotannon hyödyntäminen pienentää logistiikasta johtuvia kustannuksia ja ympäristövaikutuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 8
Tiedonsaannin helpottuminen vapauttaa yrityksen resursseja muuhun toimintaan. Tämä voi välillisesti parantaa yrittäjien jaksamista. Myös yritysten välisen yhteistyön lisääntyminen edistää yksityistä ja yhteiskunnallista hyvin-vointia.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Henkilöiden yhdenvertainen kohtelu sukupuolesta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Henkilöiden yhdenvertainen kohtelu sukupuolesta, iästä tai kansallisuudesta riippumatta.
Kulttuuriympäristö 8 7
Osa yrityksistä voi toimia arvokkaassa kulttuuriympäristössä. Yritysten toimintaedellytysten parantaminen ylläpitää myös kulttuuriympäristöä.
Ympäristöosaaminen 9 8
Yritysten ympäristöosaaminen paranee. Yrityksiin saatu tieto ympäristöarvoista välittyy henkilöstön kautta laajemmalle (mm. perheisiin).

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa Satakunnan elintarvikealan pk-yritysten elinvoimaisuutta, lisätä yritysten välistä yhteistyötä ja tarjota yrityksille uusin alan tietämys, painottaa myös kansainvälistä tietoa, tuoda esille tietoa alan hyvistä käytännöistä sekä uusista kehitysmenetelmistä.

Hankkeen puitteissa järjestettyjen seminaarien ansiosta saimme välitettyä tietoa ajankohtaisista asioista (neljään seminaariin osallistui 105 henkilöä). Kukin neljästä seminaarista pidettiin aamupäivän aikana ja keskimäärin tilaisuuksiin osallistui 26 henkilöä. Seminaarien aiheita oli mm. tuotekehitys, uudet innovaatiot, yritysvastuu, viennin vauhdittaminen, resurssitehokkuus, energiatehokkuus, ympäristömerkin vaikutus myyntiin, laatu- ja ympäristöjärjestelmät, sivuvirtojen hyödyntäminen, jatkuvan parantamisen työkalut, Lean management, auditoijan havaintoja ja toimintaa ohjaavat järjestelmät. Tällaisen henkilömäärän saaminen arkipäivän aamupäivälle on mielestämme osoitus siitä, että pk-elintarvikeyritykset olivat kiinnostuneita seminaarien annista.