|
|
|
Hankekoodi: A70091
Hankkeen nimi: Memory Park Business Plan
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 29.2.2016
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 0600598-8
Jakeluosoite: Sammonkatu 12
Puhelinnumero: +35815361600
Postinumero: 50130
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.mikseimikkeli.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jukka Kumpusalo
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Klusterikoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.kumpusalo(at)mikseimikkeli.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358447945694
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen keskeinen tavoite on löytää ja konseptoida Mikkelin Kalevankankaalle sijoittuvan Memory Park –alueen toimijoille uusia ja innovatiivisia toimintatapoja sekä synergiaetuja toimijoiden kesken. Hanke luo pohjaa Memory Park –alueelle kehittyä kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimaiseksi tiedon prosessoinnin ja hyödyntämisen osaamis- ja palvelukeskittymäksi, hyödyntäen uusia teknologisia menetelmiä perinteisellä toimialalla (arkistointi, konservointi).
Hankkeessa luodaan Memory Park -alueen toteutussuunnitelma, mikä sisältää alueen yleissuunnitelman, alueelle tulevien toimintojen, tuotantoprosessien ja palvelujen määrittelyn, tärkeimpien toimijoiden tunnistamisen ja roolituksen osana kokonaisuutta ja hankeaikataulun. Hankkeessa selvitetään uusien teknologioiden käyttöönottoa keskeisissä tuotantoprosesseissa sekä kehitetään organisaatio-riippumattomia, yhteisiä toimintamalleja. Hankkeessa pilotoidaan ALD-teknologian (Atomic Layer Deposition) hyödyntämistä paperin pitkäaikaissäilyvyyden lisäämisessä.
Memory Park Business Plan – projekti liittyy Mikkelin kaupungin Elinkeinojen hyvinvointiohjelman osioon ”Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu” ja on keskeinen osa Digitalmikkeli-klusterin strategian toteutusta. Projekti toteuttaa osaltaan Etelä-Savon Älykkään erikoistumisen strategiaa, ja sen digitaalinen tiedonhallinta –osiota. Memory Park –alueelle visioidaan kustannustehokasta digitointitoimintaa, joka mahdollistaa suuremman aineistomäärän digitoinnin ja luo näin edellytykset digitaalisen tiedon laajamittaiseen hyödyntämiseen mm. uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi.
Arkistolaitos, Kansalliskirjasto, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto, Mikkelin ammattikorkeakoulu, LUT, Mikkelin kaupunki, Suomen valtio.
Muut muistiorganisaatiot, muut arkistoaineiston haltijat (esim. kunta-arkistot, yksityiset arkistot), palvelu- ja matkailuyritykset, Etelä-Savon Maakuntaliitto.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 81 688
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 79 760
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 116 697
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 113 943
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin
Kunnat: Mikkeli
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole mitattavia ja todennettavia vaikutuksia ekologiseen kestävyyteen hankkeen keston aikana. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole mitattavia ja todennettavia vaikutuksia ekologiseen kestävyyteen hankkeen keston aikana. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole mitattavia ja todennettavia vaikutuksia ekologiseen kestävyyteen hankkeen keston aikana. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole mitattavia ja todennettavia vaikutuksia ekologiseen kestävyyteen hankkeen keston aikana. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole mitattavia ja todennettavia vaikutuksia ekologiseen kestävyyteen hankkeen keston aikana. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| Memory Park konseptin määrittelyn osana otetaan kantaa mm. alueen logistiikaratkaisuja ja synergisiä toimintamalleja, joilla on tavoitteena materiaalikäytön tehostaminen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 5 |
| Memory Park alueen kehittämisen yhtenä tavoitteena on muistiorganisaatioiden hallussa olevaan dataan perustuva uusi liiketoiminta, mikä monipuolistaisi paikallsita elinkoinorakennetta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 5 |
| Hankkeessa määritellään Memory Park -alueelle kokonaiskonsepti, joka sisältää uusien aineettomien tuotteiden ja palvelujen kuvauksen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 2 |
| Muistiorganisaatioiden mahdollinen keskittäminen samalle fyysiselle alueelle mahdollista yhteistyössä logististen ratkaisujen optimoinnin. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 5 |
| Tavoitteena on muistiorganisaatioiden hallussa olevan tiedon jakaminen laajemmin väestön käyttöön. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 7 |
| Mahdollisesti toteutuva Memory Park hanke voi onnistuessaan edistää merkittävästi kulttuuriperinnön jakamista. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy toteuttanut Memory Park Business Plan –hankkeen ajalla 1.1.2015 – 29.2.2016. Hankkeen keskeisinä tavoitteina ovat olleet:
(1) löytää ja konseptoida Mikkelin Kalevankankaalle sijoittuvan Memory Park –alueen toimijoille uusia ja innovatiivisia toimintatapoja sekä synergiaetuja
(2) luoda pohjaa Memory Park –alueelle kehittyä kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimaiseksi tiedon prosessoinnin ja hyödyntämisen osaamis- ja palvelukeskittymäksi
(3) luoda Memory Park –alueen toteutussuunnitelma ja tätä myötä alueelle tulevien toimintojen, tuotantoprosessien ja palvelujen määrittely sekä toimijoiden roolien tunnistaminen osana suunnitelmaa
(4) pilotoida ALD-teknologian (Atomic Layer Deposition) hyödyntämistä paperin pit- käaikaissäilyvyyden lisäämisessä
(5) tuottaa massadigitointilaitoksen toiminta- ja kustannusmallinnus
(6) visioida tuleva Memory Park –alue
Hankkeen toimintana on kuultu laajasti suomalaisia arkistoalan toimijoita, luotu toimijoiden visio sekä hahmotettu yhteisiä kehityssuuntia ja synergiaetuja mm. hankkeen yhteistyökumppaneina toimineiden Arkistolaitoksen, Kansalliskirjaston, Mikkelin Ammattikorkeakoulun, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston sekä yritystoimijoiden kesken. Tiedot julkaistiin helmikuussa 2016 ilmestyneessä toimintasuunnitelmassa Business Plan -raportissa.
Toimintasuunnitelman toteutus aloitettiin kartoittamalla potentiaalisten toimijoiden tarpeet ja tulevaisuuden suunnitelmat. Lisäksi kartoitettiin toimialan yleiset odotukset. Tiedon keräys toteutettiin henkilökohtaisin haastatteluin, joihin osallistui yhteensä 49 henkilöä.
Tämän jälkeen tutustuttiin vastaaviin alueisiin maailmalla ja identifioitiin kaksi hieman vastaavaa konseptia, jotka ovat Media Evolution –klusteri Ruotsin Malmössä sekä MMeX Meaning Making Experience –klusteri Tanskassa. Klustereiden yhteispiirteiksi tunnistettiin yritysvetoisuus ja vahva koulutuksen läsnäolo toiminnassa.
Kerättyjen tietojen perusteella muodostettiin tiedonhallinnan arvoketju, johon säilyttäminenkin sijoittuu. Tästä edettiin liiketoimintamallien luomiseen sekä kolmen tulevaisuuden skenaarion laadintaan. Tulokset koottiin 73-sivuiseen Memory Hub Business Plan – raporttiin.
Liiketoimintamallien tiivistelmänä todettakoon, että Mikkelin klusteritoimijoiden yhteinen näkemys kasvupotentiaalista vaikuttaa olevan datan pohjalta luotavien uusien liiketoimintamallien ja sovellusten kehittäminen. Tämän takia yritykset olisi integroitava vahvemmin mukaan julkisen säilytyksen kehitystoimintaan. Tällöin tiedolla on paras liiketoimintapotentiaali. Julkisen toimijan rooli on avata mahdollisuuksia liiketoimintamallien rakentumiselle. Fyysisten arvoketjujen kehittäminen jaettiin kolmeen eri osa-alueeseen: digitointiin, arkistohotellitoimintaan ja sähköisen säilyttämisen palveluihin sekä konservointiin.
Arkistotoiminnan liiketoimintamallien lisäksi hankkeella tutkittiin ALD (atomic layer deposition, suom. ohutkalvotekniikka) teknologian soveltuvuutta paperin pitkäaikaissäilymiseen yhteistyössä Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston kanssa. Olettamana oli, että käsittelemällä olemassa olevia paperiaineistoja ALD-pinnoituksella voitaisiin lisätä kulttuurillisesti arvokkaan materiaalin säilyvyysaikaan kymmeniä, ellei jopa satoja vuosia.
ALD-tutkimuksen perusteella on todettu ZnO käsittelyaineeksi, joka ei vahingoita paperin pintaa ja luotu paperin käsittelymalli. ALD-teknologian on edelleen todettu vähentävän käsi- tellyn paperin kellastumista. ALD-menetelmän haittapuoliksi on tutkimuksessa todettu ALD-käsittelyvaiheelle ominainen ilmatiivis ja lämmin ympäristö, joka lisää paperin haurastumista. Menetettyä taipuisuutta voidaan kuitenkin kompensoida jopa 70%. Lisäksi nykyteknologia soveltuu pienen paperimäärän (esim. yksittäisten arkkien) käsittelyyn. Kokonaisten kirjojen käsittelyyn tulisi kehittää uudenlainen ALD-reaktori esim. 3-5kg materiaalimäärien (kirja) käsittelyyn kerralla. ZnO vaatii käsittelyaineena myös poikkeuksellista varovaisuutta, jonka vuoksi eri tyyppisten käsittelyaineiden soveltuvuutta tulisi tutkia edelleen.
Haittapuolistaan huolimatta ALD-teknologiaa voidaan tutkimuksen valossa käyttää menestyksekkäästi paperin säilyvyyden parantamiseen. ALD-teknologian suurin hyöty saadaan tällä hetkellä kansallisesti merkittävien yksittäisten dokumenttien säilyvyyden edistämisessä, jossa kohderyhmänä ovat erityisesti Kansalliskirjastot ja materiaalin konservointiin erikoistuneet yritystoimijat. ALD-tutkimusraportti esitetään loppuraportin liitteenä.
Hankkeella yhtenä liiketoimintapotentiaalina tunnistettiin myös mahdollinen massadigitointilaitos. Laitos tunnistettiin vaikutuksiltaan niin merkittäväksi, että hankkeen tavoitteita laajennettiin lokakuussa 2015 tehdyllä muutoksella käsittämään myös massadigitointilaitoksen liiketoimintapotentiaalilaskelmat. Nämä toteutettiin ja julkaistiin helmikuussa 2016 ilmestyneessä esityksessä (loppuraportin liitteenä). Raportissa todetaan, että laajamittainen asiakirjojen digitointi on kansallisesti merkittävä hanke, jolla voidaan saavuttaa merkittäviä tila- ja kustannussäästöjä tulevaisuudessa. Laitoksen perustamiskulu on kohtalaisen pieni verrattuna käyttökuluihin. Massadigitointilaitoksen perustamis- ja käyttökulut olisivat noin 2,35 miljoonaa euroa vuodessa (pl. logistiikka asiakkaan luona). Vertauksena nykyisen kansallisen fyysisen arkisto-omaisuuden säilytyskulut ovat tällä hetkellä noin 5 miljoonaa euroa vuodessa. Sähköisellä säilyttämisellä kyettäisiin säästämään optimitilanteessa keskimäärin noin 3,3 miljoona euroa vuodessa ajalla 2017-2048 (digitointi mukaan lukien). Tämä tarkoittaa yhteensä 103 miljoonan euron säästöä verovaroissa vuoteen 2048 mennessä.
Lopuksi hankkeella visualisoitiin tuleva Memory Park –alue. Alueesta teetettiin 3D-malli, jota käytetään alueen havainnollistamiseen potentiaalisille sijoittuville toimijoille sekä nykyisille toimijoille. Toimijoiden kanssa yhteistyössä päätettiin, että yhteistä markkinointi-ilmettä ei tässä vaiheessa tarvita. 3D-mallinnuksen tuotti Evain Systems Oy ja mallinnuskuvat ovat lopppuraportin liitteenä.