|
|
|
Hankekoodi: A70093
Hankkeen nimi: VIM - Veden ja ilman monitorointi ympäristön tilan turvaamiseksi Etelä-Savossa
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2016
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2189312-7
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3 D, PL 181
Puhelinnumero: 0153 5561
Postinumero: 50101
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.mamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hanne Soininen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanne.soininen(at)mamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400869952
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Veden ja ilman monitorointi ympäristöntilan turvaamiseksi Etelä-Savossa (VIM) -hankkeen tavoitteena on ennaltaehkäistä ja vähentää ympäristöpäästöjä sekä lisätä Etelä-Savon ympäristöturvallisuutta ja sekä lisätä, että tunnistaa siihen liittyvää osaamista. Hankkeessa tuotetaan ja mallinnetaan ympäristömittaustietoa. Tavoitteena on selvittää vesi- ja ilmapäästöjen suuruutta, koostumusta, vaikutuksia sekä mittaustietojen sovellusmahdollisuuksia. Analysoidun tiedon avulla alueen yritykset voivat vähentää ympäristövaikutuksiaan, tehostaa resurssien käyttöä ja lisätä näin ollen kilpailukykyä. Hankkeessa hyödynnetään Mikkelin ammattikorkeakoulun (Mamk) jo olemassa olevia alan kansainvälisiä verkostoja ympäristömonitoroinnissa ja mittaustiedon hyödyntämisessä. Samalla maakunnassa jo olevat mutta tehostamista kaipaavat vahvuudet ja alan kansainvälisen kehityksen tarpeet tulevat huomioiduiksi.
VIM-hankkeen toimenpiteet jakautuvat yhdessä ympäristöviranomaisten ja yritysten kanssa tunnistettuihin mittausympäristöihin, joita ovat taajama-alueen hulevedet sekä energia- ja liikennepäästöt. Hankkeen toimenpiteet jakautuvat viiteen eri työpakettiin, joissa (1) automaattisen mittalaiteverkoston ja paikkatiedon avulla tutkitaan taajama-alueiden hulevesien vaikutusta Mikkelin vesistöalueiden kuormitukseen ja raakavedenottamoiden toimintaan. Työpaketin toteutuksen yhteydessä tutkitaan kahden eri ympäristöteknologisen sovelluksen käyttöä. Passiivisen näytteenoton avulla hankitaan muun muassa tietoa haitallisten orgaanisten yhdisteiden vaikutuksesta pohjavesien laatuun, kun taas vettä sisältävien haitallisten materiaalien käsittelyssä tutkitaan ns. ”geotuubi”-tekniikkaa. Työpaketin 2 toteutuksen aikana mallinnetaan hulevesien käyttäytymistä ympäristöriskien ennakoimiseksi. (3) Lisäksi tullaan mittaamaan ja analysoimaan liikenteen ja energiantuotannon ilma- ja melupäästöjen vaikutusta taajama-alueen ympäristöterveyteen. (4) Ympäristöstä mitattu tieto analysoidaan ja jalostetaan maakunnan ympäristöntilan parantamiseksi ja uusien kaupallisten sovellusten luomiseksi yrityksille. Erityinen osuus tiedon jalostuksessa on alan kansainvälisillä verkostoilla ja kerrytetyn mittaustiedon integroinnin tarjoamilla mahdollisuuksilla. Hankkeesta (5) raportoidaan ja tiedotetaan eritason kansallisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa.
VIM-hankkeen välittömät tulokset ovat mittaus- ja tutkimustietoa sekä menetelmäosaamista, joiden avulla voidaan ennakoida ja vähentää ympäristöriskejä. Lisäksi tulokset auttavat yrityksiä tehostamaan energiantuotantoa ja vähentämään investointi- ja huoltokustannuksia. Kansainvälisen vertailun, kertyvän mittaustiedon ja soveltavan tutkimuksen vahvuuksien avulla tunnistetaan ne alueelliset vahvuudet, joita kehittämällä on mahdollista saavuttaa kansainvälistä kaupallista kärkiosaamista ympäristötiedon hyödynnyksessä.
VIM-hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon Energia Oy, Metsäsairila Oy ja Mikkelin Vesilaitos.
Alueen yritykset ja niiden työntekijät, maakunnan (erityisesti tarkkailukohteiden lähistöllä asuvat) asukkaat, ympäristöstä kerättyä mittaustietoa hyödyntävät ja soveltavat alueelliset toimijat (mm. ympäristöviranomaiset).
Maakunnan uudet yrittäjät, maakunnan matkailu, ympäristötieteen opiskelijat ja opettajat, tulevaisuuden ympäristöalan työnantajat.
Maakunnan matkailua ja yrityksiä tukevat myös hankkeen Kangasniemen Läsäkoskella sijaitseva online-mittalaite. Mittalaitteella arvioidaan mm. Läsäkosken vedenlaatua.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 179 276
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 179 276
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 256 108
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 256 108
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin
Kunnat: Kangasniemi, Mikkeli
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 3 |
| Mittaustieto ja sen perusteella tehtävät selvitykset vähentävät luonnonvarojen hyödyntämisestä syntyviä päästöjä. Myös uusien innovatiivisten näytteenotto ja puhdistusmenetelmien testaus edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 3 |
| Hanke ottaa kantaa ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin, esimerkiksi tunnistamalla sääolojen vaikutukset osana mitattavan päästön määrää ja laatua. Kasvava urbanisoituminen lisää taajamien, liikenteen sekä energia- ja jätehuollon aiheuttamia maa- ilma- ja vesipäästöjä. Erityisesti lisääntyvien hulevesien on ennustettu vaikuttavan vesistöjen tilaan. Mittaustulokset mahdollistavat yritysten ohjautumisen kohti resurssitehokkaampaa (kustannustehokkaampaa) toimintaa, lisääntyvien äärisääilmiöiden vaikutukset lisäävät ympäristöriskejä. Mittaustietoa keräämällä ja integroimalla voidaan riskejä tulevaisuudessa ennakoida ja jopa kääntää kaupalliseksi voitoksi. Hankkeella on myös välillisiä vaikutuksia kertyvän tiedon, opetuksen ja ympäristömittaustietoa hyödyntävien sovellusten kautta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 7 |
| Päästöjen monitorointi ja on-line tiedonsaanti tukee eliöiden- ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä (esimerkiksi vesistöistä tehtävissä mittauksissa). Mitatuilla korkeilla pitoisuuksilla on seuraus, joko päästölähteen tehokkaamman tunnistuksen, lainsäädännön asettamien raja-arvojen tai yrityksen toiminnan resurssien tehostamisen kautta. Uusi tieto suoalueiden jälkihoidosta mahdollistaa sekä kasvien, eliöiden huomioimisen osana jälkihoitoa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 10 | 3 |
| Hanke keskittyy vesi ja ilma päästöjen mittaamiseen ja vähentämiseen. Valitut kohteet on tunnistettu alueellisesti tärkeimmiksi ympäristöiksi, joista saatavaa tietoa voidaan suoraan hyödyntää, joko päätöksenteossa, yrityksen toiminnassa tai ympäristöturvallisuuden yleisessa lisääntymisessä. Päästölähteistä saadaan aiempaa tarkempaa tietoa ja uudet keräysmenetelmät (ilma) mahdollistavat mm. aiempaa tarkemmat riskiarvioinnit. Kaatopaikalta vapautuva metaani on hiilidioksidia monta kertaa vaarallisempi kasvihuonekaasu. Metaani on ilmakehässä ns.lyhyt kiertoinen kaasu, joten sen päästöjä hillitsemällä voidaan nopeasti vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärää laskevasti. Kaatopaikoilta vapautuva metaani voidaan tunnistuksen jälkeen hyödyntää resurssitehokkaammin energiantuotossa. Kokonaisuus generoituu Mamkin opetuksen ja yritysten käytänteiden kautta myös välillisesti. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen tarkkailuympäristöt eivät sijaitse Natura-alueilla. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 2 |
| Mitattava tieto, selvitykset ja yritysten tarpeet tehostaa toimintaansa vähentämällä päästöjä lisäävät tuotannossa/toiminnassa käytettävien materiaalien kestävyyttä ja käyttöikää (kaatopaikkakaasut, vesienkäsittely, näytteenotto/puhdistusmenetelmät). Tämä puolestaan vähentää laitekantaan tehtäviä investointeja sekä käyttökustannuksia. Uudet sovellukset ja tiedon tarkempi hyödynnys vaikuttavat tulevaisuudessa materiaalien ja jätteiden tehostetumpaan hyödynnykseen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 6 | 6 |
| Kaatopaikalta tehtävät ilma- ja vesimittaukset tukevat ja lisäävät kaatopaikkakaasun hyödynnystä uusiutuvan energianlähteenä. Tämä on välillisesti hyödynnettävissä muillakin kaatopaikoilla. Päästöjen vähennys ja niiden todentaminen polttoaineterminaalista tukevat kansallisten energiantuottotapojen käyttöä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 7 |
| Ympäristön mittausdata kehittää yritysten tunnistamia tarpeita kohti ekologisesti, hallinnollisesti ja taloudellisesti kestävämpiä ratkaisuja ja tehostetumpia resursseja. Ympäristömonitoroinnin kansainvälisen tutkimuksen ja sen tuottamien kaupallisten sovellusten huomioiminen maakunnallisten vahvuuksien kehittämisessä uusiksi kaupallisiksi innovaatioiksi ja sovelluksiksi lisää jo olemassa olevien rakenteiden kestävää kehitystä. Hankkeessa on mukana kaksi heikommin tunnettua ympäristömonitorointiin ja vettä sisältävien materiaalifraktioiden puhdistukseen tarkoitetuttua kustannustehokasta sovellusta, joiden toimivuutta alueella tutkitaan. Ympäristömonitoroinnin tarjoamia mahdollisuuksia maakunnan nykyisten vahvuuksien kehittämiselle ei vielä tiedetä, mutta hankkeella on niihin välillinen vaikutus erityisesti toimenpiteen 4 kautta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 5 |
| Sekä käytännön mittaaminen, datan siirtäminen, analysointi ja soveltaminen vaativat kehitettyjä menetelmiä. Ympäristömittausdata jalostetaan mallinnuksella tiedoksi, jonka avulla pystytään kehittämään sekä monitorointiin että datan hallintaan liittyviä testaus-, analyysi ja arkistointipalveluja (Esim. Mamk kehittää hankkeessa laboratoriopalveluitaan). Myös hankkeen yritykset ja julkishallinnolliset yhteisöt pystyvät kehittämään palveluitaan hankkeen toimenpiteiden tuloksena. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 3 |
| Ilma- ja melupäästömittaukset taajamassa voivat vaikuttaa liikkumisen tapoihin (esim koulukyyditykset). Myös moottoriteiltä analysoitavat päästöt (hulevedet, ilmapäästöt) voivat tulevaisuudessa vaikuttaa taloudelliseen kestävyyteen esimerkiksi lainsäädännön sääntelyn kautta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 1 |
| Ympäristön puhtauden ja –turvallisuuden edistämisellä on suora vaikutus hyvinvoinnin edistämiseen. Hyvinvointia edistävät myös hankkeessa suoritetut työterveysmittaukset ja taajaman asuinalueilla tehdyt ilmapäästö mittaukset. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 1 |
| Hankkeen toimenpiteet ja niiden tulokset liittyvät alueelliseen ympäristöön ja sen turvallisuuteen. Tieto ja sen hyödyntäminen yhteisössä tai yrityksessä ei ole sukupuolisidonnaista, vaan se on tasa-arvoista ja tasa-arvoisestihyödynnettävissä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 1 |
| Hanke lisää ihmisen ja ympäristön muodostavan kokonaisuuden turvallisuutta ja hyvinvointia. Ei vaikutusta kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen. Suurin osa hankkeen muokkaamissa toimintatavoista tai menetelmistä on hyödynnettävissä kansallisesti tai kansainvälisesti. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 2 |
| Ympäristöturvallisuuden lisääminen, ympäristöriskien ennustettavuus ja ympäristöarvon säilyttäminen lisäävät myös kulttuuriympäristön kestävyyttä ja hyvinvointia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 5 |
| Hankkeen tulokset hyödynnetään Mamkin opetuksessa ja muissa ympäristöturvallisuuteen, -mittauksen tai -tiedon jalostukseen, keräykseen sekä tiedon arkistointiin liittyvissä tulevaisuuden hankkeissa . Käytännöntiedon kanssa työskentely voidaan hyödyntää useammalla eri alalla. Tämä lisää erityisesti tulevaisuuden ympäristöosaajien tietotaitoa ja monialaisuutta. Toimenpiteet tuottavat yrityksille ja julkishallinnon laitoksille tietoa, jota hyödyntämällä voidaan tehdä ympäristöosaamista lisääviä monialaisia päätöksiä. Taajama-alueelta ja sen ympäristöstä saatavat mittaukset lisäävät paikallisten asukkaiden ympäristöosaamista ja tietoutta omien päästöjen merkityksestä ympäristöterveyteen (Esimerkiksi puunpoltto. liikenne, koulukyyditykset). | ||
Hanke on toteutettu Mikkelin ammattikorkeakoulussa Metsä, ympäristö- ja energia-painoalalla. Hankkeen tavoitteena oli ennaltaehkäistä ja vähentää ympäristöpäästöjä sekä lisätä Etelä-Savon ympäristöturvallisuutta sekä lisätä että tunnistaa siihen liittyvää osaamista. Hankkeessa tuotettiin ja mallinnettiin ympäristötietoa. VIM-hankkeessa selvitettiin vesi- ja ilmapäästöjen suuruutta, koostumusta, vaikutuksia sekä mittatietojen soveltamismahdollisuuksia. Analysoidun mittatiedon avulla yritykset voivat vähentää ympäristövaikutuksiaan, tehostaa resurssien käyttöä ja lisätä näin ollen kilpailukykyä.
Hankkeen aikana tutkittiin automaattisen mittalaiteverkoston ja paikkatiedon avulla sekä taajama-alueiden hulevesien vaikutusta Mikkelin vesistöalueiden kuormitukseen ja raakavedenottamoiden toimintaan, että sade- ja hulevesien vaikutusta jäteaseman ja polttoaineterminaalin toimintaan. Hankkeessa tutkittiin myös passiivisia näytteenottimia pohjaveden laadun seurannassa (haitallisten aineen todentaminen) sekä selvitettiin geotuubin käyttöä haitallisten materiaalien käsittelyssä (ruoppausmassojen käsittely). Hankkeessa mallinnettiin taajama-alueiden hulevesien käyttäytymistä ympäristöriskien ennakoimiseksi. Mallinnuksessa hyödynnettiin tässä hankkeessa tuotetun taajama-alueen hulevesidatan lisäksi ympäristöviranomaisten tuottamaa mittausdataa sekä Suomen ympäristökeskuksen VEMALA-kuormitusmallin virtaamatietoja. Hankkeessa sekä mitattiin että analysoitiin liikenteen ja energiatuotannon ilma- ja melupäästöjen vaikutusta taajama-alueen ympäristöterveyteen. Hankkeessa selvitettiin myös mittaamalla ja analysoimalla jäteaseman ympäristöterveysvaikutukset sekä monitoroitiin kasvihuonekaasun määrää ja laatua. Hankkeessa tuotettu mitattu tieto analysoitiin ja jalostettiin maakunnan ympäristöntilan parantamiseksi ja uusien kaupallisten sovellutusten luomiseksi yrityksille.
Hankkeessa välittömiä tuloksia olivat mittaus- ja tutkimustieto sekä menetelmäosaamista, joiden avulla voidaan ennakoida ja vähentää ympäristöriskejä.