Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70094

Hankkeen nimi: Kaivosvesiosaamisen verkosto - KaivosVV

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 30.4.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Geologian tutkimuskeskus

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 0244680-7

Jakeluosoite: PL 96

Puhelinnumero: 029 503 0000

Postinumero: 02151

Postitoimipaikka: Espoo

WWW-osoite: http://www.gtk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: TURUNEN KAISA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kaisa.turunen(at)gtk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 029 503 3631

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Itä-Suomen yliopisto (UEF), 2285733-9
Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä, 1007067-8
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), 2229500-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kaivosvesiosaamisen verkosto – KaivosVV –hanke kokoaa yhteen Suomen kaivosvesitutkimusta tekevät organisaatiot, palveluntarjoajat, kaivokset ja muut toiminnanharjoittajat sekä viranomaiset, jotta kaivosvesien vaikutusta kaivoksen taloudellisuuteen, prosessien toimivuuteen, ympäristökuormitukseen ja sosiaaliseen hyväksyttävyyteen saadaan parannettua. Kaivosvedet ovat erittäin laaja kokonaisuus, jonka kokonaisvaltainen hallinta yhden organisaation tai pienen yhteenliittymän voimin on vaikeaa tai mahdotonta. Hankkeen toteuttajakonsortio kattaa vain pienen osan verkoston jäsenistä. Päätoteuttaja on Geologian tutkimuskeskuksen Itä-Suomen yksikkö ja muut toteuttajat ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Itä-Suomen yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä.

Kaivosvesiverkosto parantaa kaivosten toimintaedellytyksiä, luo kaivosvesitutkimuksista uutta liiketoimintaa, hakee uusia toimintamalleja kaivosvesiasioiden tarkastelemiseksi ja etsii oleellisia tutkimusaiheita ja niille sopivia toteuttajakonsortioita sekä kansainvälistä rahoitusta. Näiden lisäksi verkosto markkinoi itseään ja sen palveluja ja järjestää seminaareja, koulutuksia ja temaattisia workshopeja. Tutkimuksen ja tutkimuksesta tiedottamisen avulla pyritään myös parantamaan kaivosvesien huonoa mainetta. Verkoston järjestäytymistä ja pyörittämistä varten verkostolle palkataan kokopäiväinen verkostokoordinaattori.

Verkoston toiminnan lisäksi hankkeessa tehdään pilot-mittakaavan tutkimuksia. Verkosto on kokoontumisissaan määritellyt tutkimusteemoja, joita aletaan ensi vaiheessa tutkia. Tähän hankkeeseen teemoista valikoitui vesitaseiden ja prosessivesikiertojen hallinta (vetäjä GTK), ympäristö- ja prosessimonitoroinnin kehittäminen (UEF), kokonaisvaltainen riskienhallinnan kehittäminen (THL) ja vesienkäsittelyteknologioiden kehittäminen (Savonia). Pilotointi suoritetaan kaivoskohteissa kaikkien työpakettien osalta

Vesitaseiden ja prosessivesikiertojen hallinta –työpaketissa testataan ja pilotoidaan kustannustehokkaita pohjavesitutkimusmenetelmiä, joilla saadaan parannettua kaivosten vesitaseen arviointia erityisesti YVA-vaiheessa, tehdään ostopalveluna selvitys prosessivesikiertojen vesienhallinnasta ja vaihtoehtoisista menetelmistä sekä kehitetään pohjavesien ja pohjavesivyöhykkeiden tomografisten kuvantamismenetelmien rekonstruktio-ongelmien ratkaisuja olemassa olevaa aineistoa hyväksi käyttäen.

Ympäristö- ja prosessimonitoroinnin kehittäminen –työpaketissa kehitetään prosessivesien ja ulosjohdettavien vesien on-line monitorointia hyödyntäen tomografisia mittaustekniikoita, tutkitaan orgaanisten prosessikemikaalien kulkeutumista ja hajoamista jätevesissä spektroskopisilla menetelmillä ja kehitetään tutkimustyössä syntyvän aineiston analysointia.

Kokonaisvaltaisen riskien hallinnan kehittäminen –työpaketissa kootaan kaivosvesiin liittyvä riskinarviointiosaaminen avoimelle verkkopohjaiselle alustalle. Alusta tulee sisältämään uutena asiana kaivosvesien mikrobiologiset vaikutukset.

Vesienkäsittelyteknologioiden kehittäminen –työpaketissa kehitetään metallien, typen ja sulfaatin poistoa kaivosvesistä pilot-mittakaavan kokeilla, tutkitaan raskasmetallien mittausta ja termodynaamista mallintamista sekä tutkitaan kaivosvesien käsittelytekniikoiden vaikusta veden mikrobiologiseen laatuun.

Hanke parantaa Pohjois-Savon asemaa kansainvälisen tason soveltavan kaivosvesitutkimuksen osaamisalueena sekä mahdollistaa alueella toimivien tutkimuslaitosten, oppilaitosten ja yritysten huippuosaamisen parantamisen ja lisäämisen. Tämä mahdollistaa alueen toimijoiden osallistumisen vaativiin kansainvälisiin projekteihin ja rahoitushakuihin. Hankkeen tärkeimmät tulokset ovat kaivosvesitutkimuksen palveluntarjonnan lisääminen, laadun parantaminen sekä yhteistyön ja poikkitieteellisyyden lisääminen. Pilotointi tutkimustyöpaketeissa vievät omalta osaltaan kaivosvesiosaamista eteenpäin sekä luovat tuotteita palveluyrityksille. Tutkimuksen tulokset pyritään viemään käytäntöön kaivoskohteilla joko tutkimuspartnerien tai yksityisten yritysten toimesta.

Hankkeessa huomioidaan horisontaaliset periaatteet sukupuolten välisen tasa-arvon ja kestävän kehityksen kannalta. Sukupuolten tasa-arvoa valtavirtaistetaan mm. avoimien tehtävien täyttöprosessien kautta. Hankkeessa tehtävä kehitystyö tähtää veden kestävän käytön lisäämiseen ja sitä kautta ympäristön tilan paranemiseen, haitallisten vesipäästöjen vähentämiseen ja ekologisen riskinarvioinnin kehittämiseen, yritysten ja julkishallinnollisten organisaatioiden yhteistyön parantamiseen, palveluiden kehittämiseen, ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden lisäämiseen ympäristövaikutuksia minimoimalla ja tietoa lisäämällä sekä ympäristöosaamisen parantamiseen tutkimustyön lisäksi koulutuksilla seminaareilla ja tiedotuksella, jotka myös osaltaan valtavirtaistavat sukupuolten välistä tasa-arvoa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat kaivosteollisuus sekä sen kalusto- ja palvelutuottajat. Näiden lisäksi kohderyhmiä ovat kotimaiset ja ulkomaiset tutkimuslaitokset, oppilaitokset ja viranomaiset, jotka voivat olla joko verkoston jäseniä tai sen ulkopuolisia. Lisäksi yksi selkeä kohderyhmä on tiedotusvälineet.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kaivosvesien vaikutuspiirissä olevat ihmiset ja ympäristö. Hanke lisää myös yleistä tietoisuutta kaivosvesien riskeistä ja niiden merkityksestä. Avoimuus kaivosvesistä, niiden käsittelytekniikoista ja vesien mahdollisista haittavaikutuksista voi auttaa Suomen väestöä vakuuttamaan siitä, että alan yrittäjillä sekä valvontaviranomaisilla on tietämys kaivosvesien ympäristöuhkista ja niiden hallintakeinoista ja että mahdollisten uhkien arvioimiseen on olemassa käyttökelpoisia työvälineitä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 708 060

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 708 060

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 910 934

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 913 023

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion

Kunnat: Kuopio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 4, joihin työllistyvät naiset 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta on tehty verkoston toimijoiden toimesta. Kaivannaisteollisuus ja siihen kiinteästi liittyvät toiminnot ovat olleet perinteisesti miehinen maailma, eikä tilanne ole nykyaikanakaan liiemmin muuttunut. Naiset saivat luvan työskennellä maan alla vasta 80-luvulla ja nainen on yhä harvinaisuus kaivosmiehenä, vaikka ala työllistää jo tuhansia ihmisiä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Naisten osuus kaivosalan työvoimasta on noin 10 %. Alalla on edelleen selkeä ero ”miesten ja naisten töissä”, naiset ovat pääasiallisesti ympäristöalan toimistoissa tai laborantteina ja miehet fyysisissä töissä kaivinkoneiden kuljettajina, hitsaajina tai panostajina. Tekniikan kehittymisen myötä työn fyysinen puoli on kuitenkin vähentynyt. Naisten alhaiseen lukumäärään vaikuttaa suuresti alaan suuntaavan koulutuksen miesvaltaisuus ja tiukkaan juurtuneet perinteiset stereotypiat miesten ja naisten rooleista. Kaivosalalla vierastetaan naisten mukaan tuloa, koska se edellyttäisi myös yhteisössä toimivien miesten ajatusmallien muutosta. Kaavamaiset käsitykset sukupuolirooleista eivät saisi rajoittaa yksilöiden mahdollisuuksia, vaan toiminnassa tulee tietoisesti ottaa huomioon sukupuolen merkitys. Koillismaalla huomattiin naisten suhtautuvan huomattavasti miehiä kriittisemmin Juomasuon kaivoshanketta kohtaan, jossa Koillissanomien galluptutkimuksessa kaivosta kannatti vain kolmannes naisista, kun miehistä hankkeelle vihreää valoa näytti reilusti yli puolet. Kaivosala sijoittuu suurelta osin harvaan asutuille syrjäseuduille, joissa työttömyysaste on korkea ja elinkeinorakenne yksipuolinen. Kaivosalalla taas on huutava pula osaajista ja syrjäseuduille on hankala houkutella uutta väkeä. Lisäksi ongelmana on ollut vain miesten työllistyminen kaivoksille ja naisten työttömäksi jääminen. Kaivostoiminta tulisikin suunnitella vastaamaan ja parantamaan mahdollisimman hyvin eri ihmisryhmien tarpeita alueella. Esimerkiksi Sodankylässä naisia houkutellaan kaivosalalle heitä varten räätälöidyllä ELY-keskuksen ja Kevitsan kaivoksen yhdessä ideoimalla koulutuksella. Kaivosalan vanha maine miesten alana onkin pikku hiljaa muuttumassa ja yhä useampi nainen hakee kaivosalan koulutukseen. Muuttuneet asenteet näkyvät erityisesti korkeakouluissa sekä muissa kaivosalan koulutuslaitoksissa, joissa naisten osuus opiskelijoista on kasvamassa ja etenkin ympäristöpuolella naisten osuus on jopa kasvanut miesten osuutta suuremmaksi. Vuonna 2009 ammatillisen korkeakoulutuksen suorittaneista opiskelijoista 57.2 % ja yliopiston ylemmän tutkinnon suorittaneista jo 57.5 % oli naisia. Alemman ammattitutkinnon suorittaneissa reilu enemmistö on edelleen miehiä. Koulutusaloissa sukupuolien väliset erot ovat pieniä luonnontieteellisellä puolella, mutta tekninen ala on selkeästi miesvaltaista ja ympäristöala naisvaltaista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen on tarkoitus kuulua vahvana osana osaamisen kehittäminen, jonka tuloksia hyödynnetään tiedonvälittämisen ja koulutuspaketin tuottamisen yhteydessä. Eri koulutusasteiden sekä alojen houkuttavuuteen eri sukupuolten välillä voisi vaikuttaa koulutusta kehittämällä. Yksi hankkeen kohderyhmistä onkin korkeakoulut ja muut alan koulutuslaitokset, jossa sukupuolitasa-arvoon on helpoin vaikuttaa hankkeen toimintoja suunniteltaessa. Hanke pyrkii edistämään kaivostoiminnan sosiaalista hyväksyttävyyttä tiedottamalla, kouluttamalla sekä ympäristöasioiden hallinnalla. Tämä hälventää ennakkoluuloja kaivostoimintaa kohtaan, joka voi osaltaan edesauttaa myös naisten kiinnostusta lähteä kaivosalalle.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa tapahtuvat rekrytoinnit tehdään avoimen hakumenettelyn kautta. Palkkaus perustuu henkilökohtaiseen osaamiseen ja työn vaativuuteen ja niiden arvioinnissa käytetään olemassa olevia ohjeistuksia jotka ovat hakijoita syrjimättömiä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 7
Hankkeessa tehtävä tutkimus- kehitys ja pilotointityö tähtää veden kestävän käytön lisäämiseen ja ympäristön tilan parantamiseen
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 4
Hankkeessa tehtävä kehitystyö tähtää kustannustehokkaiden menetelmien ja teknisten ratkaisujen lisäämiseen mm. kaivosvesien käsittelyssä. Tehokkaampien puhdistusmenetelmien, monitoroinnin, riskinarvioinnin ja vesitaseen ennakoinnin kautta kaivoksilla tehtävä huonosta ennakoinnista tai vaikutuksista tietämättömyydestä johtuva ylimääräinen työ vähenee. Tätä kautta myös energiankulutus vähenee.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 8 8
Hankkeen tehtävän pilotoinnin yksi tärkeimmistä tavoitteista on haitallisten vesipäästöjen vähentäminen sekä ekologisen riskinarvioinnin kehittäminen
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 10 10
Hankkeen Pilotoinnin ja tutkimustyön yksi tärkeimmistä piirteistä on haitallisten vesipäästöjen vähentäminen
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 4
Hankkeella voi olla positiivisia välillisiä vaikutuksia Natura 2000 -alueisiin, jos alueiden läheisyydessä toimivat kaivokset ottavat hankkeessa testattuja menetelmiä ja teknisiä ratkaisuja käyttöön.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 5
Hankkeessa testattavat uudet vedenpuhdistusmenetelmät vähentävät kemikaalien kulutusta. Lisäksi vesienhallinnan paremman optimoinnin ja monitoroinnin ansiosta puhdistusta tarvitaan pienemmälle vesimäärälle vähentäen jätteen määrää, kemikaalien kulutusta ja energian kulutusta. Myös hankkeessa tehtävä prosessimonitoroinnin kehitys ja pilotointi
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 5
Hanke ei suoraan tutki uusiutuvien energianlähteiden käyttöä. Hankkeessa tapahtuvan kehitys- ja pilotointityön kautta kaivoksilla tehtävä lähtötietojen puutteesta ja väärästä ennakoinnista johtuva turha työ vähenee. Kaivos pystyy vähentämään polttomoottorikäyttöisten työkoneiden energiankulutusta keskittämällä niiden työn olennaisiin asioihin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 8
Hankkeessa tehtävä kehitys- ja pilotointityö vahvistaa alueen kaivosvesiliiketoiminnan kehittymistä ja mahdollistaa yrityksille uusien palvelukonseptien tarjoamisen. Lisäksi hankkeessa parannetaan yritysten ja julkishallinnollisten organisaatioiden välistä yhteistyötä ja kehitetään uusia palvelukonsepteja sekä haetaan kansainvälistä TKI-rahoitusta, joka hyödyttää myös paikallista elinkeinotoimintaa. Hankkeen avulla hankepartnerit nostavat kaivosvesiaiheisen TKI-toimintansa kansainväliselle tasolle, joka hyödyttää pitkällä tähtäimellä elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä alueella.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeessa kehitetään pilotoidaan uusia tekniikoita ja palvelukonsepteja yhteistyössä yritysten kanssa. Osa hankkeessa tehtävästä TKI-toiminnasta keskittyy aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Nämä tuotteet tulevat soveltumaan sellaisenaan tai pienellä modifioinnilla yritysten palvelukonsepteiksi.
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Hankkeessa tehtävä monitoroinnin kehittäminen mahdollistaa jatkuvan etämonitoroinnin ja näin ollen vähentää tarvetta monitorointipisteellä vierailuun. Hanke vähentää väärästä ennakoimisesta ja puutteellisista lähtötiedoista johtuvan työn tekemistä ja näin ollen vähentää liikkumista kaivosalueella. Hankkeessa tehtävä prosessikemikaalien karakterisointi vähentää prosessikemikaalien kulutusta ja siten niiden rahtausta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Hankkeen tarkoitus on parantaa ympäristön tilaa kaivosvesitutkimuksen kautta. Tämä vaikuttaa suoraan ja välillisesti ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Hanke lisää tietoa kaivosvesistä ja niiden vaikutuksista sekä tiedon saatavuutta. Lisäksi hanke edistää hyvinvointia mahdollistamalla uuden yritystoiminnan ja palvelukonseptien synnyn hankkeessa pilotoiduille TKI-tuotteiden kautta
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Kaivosvesien paremmalla hallinnalla, puhdistamisella ja monitoroinnin sekä toimijoiden yhteenliittymisellä parannetaan molempien sukupuolten hyvinvointia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Hanke parantaa kaivosvesien paremman hallinnan, puhdistamisen ja monitoroinnin kautta kaivosten lähipiirissä asuvien ihmisryhmien asemaa sekä välillisesti se voi parantaa Lapin kaivoksilla esim. poronhoitajien asemaa.
Kulttuuriympäristö 5 5
Hanke vähentää kaivosvesistä johtuvaa ympäristökuormitusta pinta- ja pohjavesiin ja tätä kautta virkistysalueisiin ja kulttuuriympäristöön
Ympäristöosaaminen 10 10
Hanke kehittää ja piloitoi ympäristöteknologian laitteistoja, kuten vedenpuhdistus- ja monitorointilaitteistoja, helpottaa ympäristöjärjestelmien, kuten vesienhallinta- ja riskinarviointijärjestelmien käyttöönottoa sekä vahvistaa ympäristöosaamista ja tietoisuutta tutkimuksen, tiedotuksen, seminaarien, koulutusten ja palvelujen kautta. Tämä ympäristöosaamisen kehittäminen voidaan valjastaa yritys kautta palvelukonsepteiksi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta ja jonka kokonaisvaltainen hallinta yhden organisaation tai pienen yhteenliittymän voimin on mahdotonta. Toisaalta kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään asiantuntemusta vesienhallinnasta ja kaivosvesitutkimuksista usealta taholta. Suomessa on jo kaivosvesialanosaamista ja palvelukonsepteja, mutta silti kaivoksilla käytetään pääosin vain muutaman toimijan, usein melko vanhoja tekniikoita, eikä pienillä tai keskisuurilla toimijoilla ole usein pääsyä kaivoksille. Lisäksi kaivosvesienhallinnasta julkisesti käytävä keskustelu ei aina anna oikeaa kuvaa todellisuudesta kaivoksilla.

Yksi KaivosVV-hankkeen tavoitteena oli perustaa valtakunnallinen Kaivosvesiosaamisen verkosto joka parantaisi kaivosvesialan osaamista ja tutkimusta Suomessa ja ulkomailla saattamalla yhteen kaivosvesialalla toimivia tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja, yrityksiä ja viranomaisia. Verkostoon liittyi hankkeen aikana lähes 70 jäsentä. Tämän lisäksi tiedotuslistalla oli alan rahoittajia ja viranomaisia. Hankkeen toteuttajakonsortio kattoi vain pienen osan verkoston jäsenistä, mutta verkoston puitteissa markkinoitiin verkostoa lisäksi myös sen jäsenten osaamista ja palveluja, järjestettiin kaikille avoimia seminaareja, koulutuksia ja temaattisia työpajoja. Järjestetyissä työpajoissa luotiin kaivosvesitutkimuksista uutta liiketoimintaa, kehitettiin uusia toimintamalleja kaivosvesiasioiden tarkastelemiseksi ja etsittiin oleellisia tutkimusaiheita ja niille sopivia toteuttajakonsortioita sekä rahoittajia. Seminaareissa jaettiin kaivosvesiin liittyvää tietoa ja tutkimustuloksia. Messuille osallistuttiin yhteiständillä markkinoimaan sekä yksittäisten toimijoiden palveluita ja tuotteita kuin verkostoakin. Hankkeen aikana järjestettiin myös verkostoitumistilaisuuksia joissa luotiin uusia kumppanuuksia ja kontakteja.

Tutkimustyöpaketeissa kaivosvesiosaamisen ja tutkimuksen kehittämisen kautta parannettiin kaivosvesiin liittyviä tutkimusmenetelmiä sekä tekniikoita kustannustehokkaasti. Hankkeessa kehitettiin edelleen kaivosvesien reaaliaikaista monitorointia, analysointimenetelmiä sekä pohjavesientutkimusmenetelmiä, jotta kaivosten mahdollisesti aiheuttamia vesistövaikutuksia saataisiin pienennettyä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Hankkeen aikana kehitettiin NMR-spektroskopiaan perustuva menetelmä, jonka avulla voidaan tunnistaa tavallisimmat rikastuskemikaalit ja niiden epäpuhtaudet. Rikastuskemikaalien laadulla ja erityisesti epäpuhtauksilla on suuri merkitys rikastusprosessin saantoihin. Kehitetyn menetelmän avulla voidaan myös seurata rikastuskemikaalien hajoamista rikastusprosessin aikana sekä hajoamistuotteiden kulkeutumista ympäristöön. Hankkeessa onnistuttiin myös kehittämään menetelmiä, joiden avulla voidaan selvittää, kuinka kaivoksien tuottamat jätevedet vaikuttavat vesistöjen mikrobiologiaan.

Vesienkäsitelytekniikoitten osalta hankkeessa testattiin ja kehitettiin menetelmiä liukoisten metallien, sulfaatin, sekä kiintoaineen poistamiseen kaivosvesistä. Vesienkäsittelytekniikoiden kehittämisessä kaivoskohteilla hyödynnettiin laajasti sekä toteuttaja-, että yrityspartnereiden osaamista ja menetelmiä aina geokemian tuntemuksesta, prosessimonitorointiin, termodynaamiseen mallintamiseen, että itse pilotoinnin tekniseen toteuttamiseenkin. Hankkeessa testattiin neljän eri toimijan puhdistusmenetelmiä (sulfaatti, metallit, kiintoaine) viidellä eri kaivoksella. Pilotointien kautta todennettiin yrityspartnereiden tuotteiden toimivuus kaivosvesien puhdistamiseen teollisessa mittakaavassa kaivoskohteella. Hankkeessa tehtyjen pilotointien myötä sekä toteuttaja-, että yrityspartnerit saivat uusia toimeksiantoja. Osa uusista ideoista/teknologioista jatkoi kehittymistään erillisinä yritysvetoisina tuotekehityshankkeinaan kohti kaupallisia sovelluksia. Samalla vähennettiin kaivosten ympäristökuormitusta ja parannetaan sitä kautta myös kaivosten sosiaalista hyväksyttävyyttä.

Yhtenä hankkeen tavoitteista oli luoda verkkopohjainen riskinarviointijärjestelmä kaivosvesien aiheuttamien terveys- ja ympäristövaikutusten arviointiin. Aiemmin kirjallisessa muodossa olleet riskinarviointimallit muutettiin hankkeen aikana verkkopohjaiseksi riskinarviointimalliksi, joka huomioi niin ihmisiin kuin ympäristöön kohdistuvat uhat ja antaa niille numeerisen arvion. Riskinarviointi malli KAVERI on avoimesti verkossa kaikkien käytössä ja mahdollistaa kaivoksien ja niiden sidosryhmien toteuttaman itsenäisen riskinarvioinnin siitä, millaisia vaikutuksia vesistöihin aiheutuvalla kuormituksella voi olla.

Hankkeen tärkeimmät tulokset ovat kaivosvesitutkimuksen palveluntarjonnan lisääminen, laadun parantaminen sekä yhteistyön ja poikkitieteellisyyden lisääminen. Tutkimustyöpaketit vievät omalta osaltaan kaivosvesiosaamista eteenpäin. Kaikista hankkeen aikana tehdyistä tutkimuksista kootaan tiivis loppuraportti joka julkaistaan GTK:n raporttisarjassa sekä Kaivosvesiverkoston verkkosivuilla.