|
|
|
Hankekoodi: A70103
Hankkeen nimi: CLT -rakenteiden tutkiminen ja kehittäminen
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2015 ja päättyy 31.8.2016
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Lapin liitto
Hakijan virallinen nimi: Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia
Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos
Y-tunnus: 2109309-0
Jakeluosoite: Urheilukatu 6
Puhelinnumero: 050-310 9237
Postinumero: 95400
Postitoimipaikka: TORNIO
WWW-osoite: http://www.lappia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mylly Martti
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tiimivastaava
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: martti.mylly(at)lappia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-545 4069
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Lapissa toimialojen jakautuminen sukupuolen mukaan on voimakas. Naiset toimivat sosiaali-, terveys-, rahoitus- ja vakuutusaloilla. Miesvaltaisia työpaikkoja ovat rakennus-, kaivos-, maa- ja metsätalous sekä tietoteknologia. Maakunnissa työllistävimmät alat ovat naisvaltaisia julkisten palvelujen ja kaupan aloilla. Rakennus- ja puurakenneteollisuudessa Lapissa työskentelevistä yli 90% on miehiä. Ammattiopisto Lappian rakennusalan opiskelijoista oli naisia vuonna 2013 9%.
Perustettava puurakennetekniikan laboratorio toimii kiinteässä yhteydessä rakennetun CLT -oppimisympäristön kanssa. Laboratorio mahdollistaa CLT -tuotannon ja -levyjen sertifioinnin sekä toiminnan puurakentamisen kehitystyössä.Hankkeen aikana on tarkoitus perehtyä CLT-rakenteiden kehittämiseen monipuolisiksi seinä-, välipohja- ja kattorakenteiksi. Kantavan rungon lisäksi CLT-levyä voidaan täydentää verhous- ja eristerakenteilla.
CLT -rakentamisen kiinnostavuus on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi ja asiantuntijapii-reissä sitä pidetään parhaimpana vaihtoehtona puukerrostalojen rakennejärjestelmäksi.
Laboratorion laitteisto- ja laskentaohjelmat mahdollistavat puurakenteiden, erityisesti CLT-rakenteiden, kehittämisen rakenteiden mitoituksen kannalta normien ja määräysten mukaisesti. Näiden avulla voidaan myös kehittää erilaisia yhdistelmärakenteita, joiden käyttäytyminen kuormitustilanteissa voidaan ennalta simuloida.
Varsinaiset kohderyhmät
• arkkitehti- ja insinööritoimistot
• sahat, höyläämöt ja muut saha-alan yritykset
• rakennusalan yritykset; rakennuttajat ja rakennusliikkeet
• puutalotehtaat ja puutuotealan yritykset
• kuntien kaavoittajat ja rakennusvalvonta
• oppilaitokset ja opettajat
• Rakennus-, arkitehtuuri- ja puurakenneteollisuuden parissa opiskelevat, erityisesti nais-opiskelijat
Välilliset kohderyhmät?
Lapin alueella toimivat puurakentamisesta kiinnostuneet organisaatiot:
• Lapin liitto
• Lapin ELY-keskus
• Lapin yliopisto
• Lapin ammattikorkeakoulu
• Lapin ammattiopisto
• PuuSuomi-verkosto
Valtakunnalliset puurakentamisesta kiinnostuneet organisaatiot:
• Puuinfo Oy
• Metsäteollisuus Ry
• Rakennusteollisuus RT
• Oulun Yliopisto / arkkitehtiosasto
• Aalto-yliopisto / rakennetekniikka
• VTT Expert Services
• rakennusalan ammattikorkeakoulut ja ammattiopistot
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 25 294
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 25 064
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 33 725
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 33 418
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu
Seutukunnat: Kemi-Tornion, Rovaniemen, Itä-Lapin, Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin, Oulunkaaren, Torniolaakson, Kehys-Kainuun, Kajaanin, Oulun, Koillismaan
Kunnat: Simo, Sodankylä, Kolari, Savukoski, Rovaniemi, Inari, Pello, Muonio, Ii, Posio, Kittilä, Ranua, Taivalkoski, Oulu, Ylitornio, Tornio, Enontekiö, Pelkosenniemi, Keminmaa, Salla, Tervola, Puolanka, Kuusamo, Kemijärvi, Pudasjärvi, Kajaani, Utsjoki, Kuhmo, Kemi
Jakeluosoite: Sammonkatu 4
Postinumero: 94600
Postitoimipaikka: KEMI
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 5 |
| Koulutus ja tiedon lisääminen edesauttaa vähähiilisen rakentamisen kasvua. Tuotantoketjussa raaka-ainetta korjataan kestävän kasvun periaatteita noudattaen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 9 | 7 |
| Suomen metsät sitovat hiiltä ilmakehästä, mutta puuhun varastoitunutta hiiltä siirtyy hakkuissa pois metsistä. Puusta tehtyjen tuotteiden, kuten talojen ja kalusteiden elinikä taas voidaan laskea kymmenissä tai jopa sadoissa vuosissa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 3 |
| Raaka-aineen hankinnassa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteita. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 9 | 7 |
| Tuotannon yhteydessä syntyvät jätteet voidaan hyödyntää energiaksi. Elinkaaren lopussa olevat tuotteet (talot, huonekalut) voidaan hyödyntää energiaksi. Metsien certifikaattioiden perusteella raaka-aine voidaan jäljittää. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 3 |
| Tuotannosta jäävät jätteet voidaan hyödyntää energiajakeina. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 6 |
| Koulutuksen ja tiedonsiirron kautta voidaan paikallisille elinkeinonharjoittajille tuoda uusia ideoita puurakentamiseen ja CLT -tekniikan hyödyntämiseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 7 |
| Hankkeessa syntyy tutkimustietoa ja tuloksia, joita voidaan hyödyntää myös taloudellisesti | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 6 |
| Työllistymisnäkökulma, hiilidioksidipäästöjen väheneminen, puutaloissa asuu onnellisimpia ja terveempiä ihmisiä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 6 |
| Hankkeessa avarretaan ihmisten näkemystä olemassa olevista vaihtoehdoista ja lisätään sekä tuetaan naisyrittäjyyttä ja naisyrittäjien tekemiä innovaatioita rakennus- ja puurakenneteollisuudessa | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 4 |
| Työlistymismahdollisuudet vähentävät riskiä syrjäytymiseen sekä vähentävät tuloeroja | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 7 | 7 |
| Kestävän kehityksen rakentaminen | ||
Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaan kerrosliimattujen kantavien rakenteiden valmistaminen edellyttää aina ympäristöministeriön hyväksymän kolmannen osapuolen laadunvalvontaa, joten Ammattiopisto Lappian CLT-levyille hankittiin kansallinen tuotesertifikaatti yhteistyössä VTT Expert Services Oy:n kanssa. Tuotesertifikaatti perustuu EN 16351 standardiluonnokseen Timber structures – Cross laminated timber - Requirements (Puurakenteet, ristiinliimattu sahatavara, vaatimukset). Lähtökohtana standardiluonnoksen käyttöön oli odotettavissa oleva EN 16351 standardin harmonisointi, jolloin rakennustuotteille vaadittava CE-merkki saadaan todennäköisesti nopeammalla menettelyllä.
Lappiassa valmistettavien CLT -tuotteiden valikoima on suhteutettu tuotantotapaan ja olosuhteisiin. Hankkeen aikana on perehdytty CLT-rakenteiden mitoitusmenetelmiin ja rakennelaskelmiin. CLT-rakenne poikkeaa yhteen suuntaan kantavista puurakenteista (vrt. liimapuurakenteet) staattiselta toimintatavaltaan, koska rakenteet ladotaan ristiin. Puun veto- ja puristuslujuudet ovat merkittävästi heikommat kohtisuoraan syitä vastaan verrattuna syiden suuntaiseen lujuuteen. Tämän vuoksi CLT-rakenteet pitää mitoittaa ns. monikerrosrakenteena, jossa kerrosten väliset ominaislujuudet muuttuvat.
Suurin osa hankkeissa valmistetuista CLT-levyistä on liittynyt tuotesertifioinnin testilevyihin ja kokeisiin. Lisäksi on tehty testilevyjä muutamille yrityksille. CLT-levyjen valmistuksesta ja käyttäytymisestä halutaan tietää enemmän kaikilla rakentamiseen liittyvillä tasoilla, koska erityisesti suomalaiset arkkitehdit ja rakennesuunnittelijat ovat olleet varauksellisia tämän uuden materiaalin suhteen.
Ammattiopisto Lappian CLT-tuotannon alkutarkastus VTT tuotesertifikaattia varten tehtiin 11.8.2016. Alkutarkastuksessa havaitut pienet poikkeamat ja huomautukset korjattiin lokakuun 2016 loppuun mennessä, jolloin voimassaoleva tuotesertifikaatti voitiin myöntää.
CLT-oppimisympäristö ja CLT-tuotteiden sertifiointi edistävät puuteollisuuden ja puurakentamisen tietotaitoa sekä osaamista ja näin lisää mahdollisuuksia pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. CLT -rakentamisen kiinnostavuus on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi ja asiantuntijapiireissä sitä pidetään parhaimpana vaihtoehtona puukerrostalojen rakennejärjestelmäksi.