Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70103

Hankkeen nimi: CLT -rakenteiden tutkiminen ja kehittäminen

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2015 ja päättyy 31.8.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Lapin liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 2109309-0

Jakeluosoite: Urheilukatu 6

Puhelinnumero: 050-310 9237

Postinumero: 95400

Postitoimipaikka: TORNIO

WWW-osoite: http://www.lappia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mylly Martti

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tiimivastaava

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: martti.mylly(at)lappia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-545 4069

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Lapissa toimialojen jakautuminen sukupuolen mukaan on voimakas. Naiset toimivat sosiaali-, terveys-, rahoitus- ja vakuutusaloilla. Miesvaltaisia työpaikkoja ovat rakennus-, kaivos-, maa- ja metsätalous sekä tietoteknologia. Maakunnissa työllistävimmät alat ovat naisvaltaisia julkisten palvelujen ja kaupan aloilla. Rakennus- ja puurakenneteollisuudessa Lapissa työskentelevistä yli 90% on miehiä. Ammattiopisto Lappian rakennusalan opiskelijoista oli naisia vuonna 2013 9%.

Perustettava puurakennetekniikan laboratorio toimii kiinteässä yhteydessä rakennetun CLT -oppimisympäristön kanssa. Laboratorio mahdollistaa CLT -tuotannon ja -levyjen sertifioinnin sekä toiminnan puurakentamisen kehitystyössä.Hankkeen aikana on tarkoitus perehtyä CLT-rakenteiden kehittämiseen monipuolisiksi seinä-, välipohja- ja kattorakenteiksi. Kantavan rungon lisäksi CLT-levyä voidaan täydentää verhous- ja eristerakenteilla.

CLT -rakentamisen kiinnostavuus on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi ja asiantuntijapii-reissä sitä pidetään parhaimpana vaihtoehtona puukerrostalojen rakennejärjestelmäksi.
Laboratorion laitteisto- ja laskentaohjelmat mahdollistavat puurakenteiden, erityisesti CLT-rakenteiden, kehittämisen rakenteiden mitoituksen kannalta normien ja määräysten mukaisesti. Näiden avulla voidaan myös kehittää erilaisia yhdistelmärakenteita, joiden käyttäytyminen kuormitustilanteissa voidaan ennalta simuloida.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaiset kohderyhmät
• arkkitehti- ja insinööritoimistot
• sahat, höyläämöt ja muut saha-alan yritykset
• rakennusalan yritykset; rakennuttajat ja rakennusliikkeet
• puutalotehtaat ja puutuotealan yritykset
• kuntien kaavoittajat ja rakennusvalvonta
• oppilaitokset ja opettajat
• Rakennus-, arkitehtuuri- ja puurakenneteollisuuden parissa opiskelevat, erityisesti nais-opiskelijat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät?
Lapin alueella toimivat puurakentamisesta kiinnostuneet organisaatiot:
• Lapin liitto
• Lapin ELY-keskus
• Lapin yliopisto
• Lapin ammattikorkeakoulu
• Lapin ammattiopisto
• PuuSuomi-verkosto
Valtakunnalliset puurakentamisesta kiinnostuneet organisaatiot:
• Puuinfo Oy
• Metsäteollisuus Ry
• Rakennusteollisuus RT
• Oulun Yliopisto / arkkitehtiosasto
• Aalto-yliopisto / rakennetekniikka
• VTT Expert Services
• rakennusalan ammattikorkeakoulut ja ammattiopistot

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 25 294

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 25 064

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 33 725

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 33 418

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu

Seutukunnat: Torniolaakson, Pohjois-Lapin, Itä-Lapin, Oulunkaaren, Kemi-Tornion, Rovaniemen, Tunturi-Lapin, Koillismaan, Oulun, Kehys-Kainuun, Kajaanin

Kunnat: Simo, Muonio, Rovaniemi, Pello, Kittilä, Ranua, Kolari, Ii, Inari, Oulu, Sodankylä, Savukoski, Posio, Tornio, Taivalkoski, Ylitornio, Keminmaa, Enontekiö, Pelkosenniemi, Salla, Kajaani, Utsjoki, Kemijärvi, Puolanka, Kuusamo, Pudasjärvi, Tervola, Kemi, Kuhmo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Sammonkatu 4

Postinumero: 94600

Postitoimipaikka: KEMI

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Lapissa toimialojen jakautuminen sukupuolen mukaan on voimakas. Naiset toimivat sosiaali-, terveys-, rahoitus- ja vakuutusaloilla. Miesvaltaisia työpaikkoja ovat rakennus-, kaivos-, maa- ja metsätalous sekä tietoteknologia. Maakunnissa työllistävimmät alat ovat naisvaltaisia julkisten palvelujen ja kaupan aloilla. Rakennus- ja puurakenneteollisuudessa Lapissa työskentelevistä yli 90% on miehiä. Ammattiopisto Lappian rakennusalan opiskelijoista oli naisia vuonna 2013 9%.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen avulla vähennetään rakennus- ja puurakenneteollisuuden parissa työskentelevien ja alaa opiskelevien voimakasta suupuolisegregaatiota.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa avarretaan ihmisten näkemystä olemassa olevista vaihtoehdoista ja lisätään sekä tuetaan naisyrittäjyyttä ja naisyrittäjien tekemiä innovaatioita rakennus- ja puurakenneteollisuudessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 5
Koulutus ja tiedon lisääminen edesauttaa vähähiilisen rakentamisen kasvua. Tuotantoketjussa raaka-ainetta korjataan kestävän kasvun periaatteita noudattaen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 9 7
Suomen metsät sitovat hiiltä ilmakehästä, mutta puuhun varastoitunutta hiiltä siirtyy hakkuissa pois metsistä. Puusta tehtyjen tuotteiden, kuten talojen ja kalusteiden elinikä taas voidaan laskea kymmenissä tai jopa sadoissa vuosissa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 3
Raaka-aineen hankinnassa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteita.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 9 7
Tuotannon yhteydessä syntyvät jätteet voidaan hyödyntää energiaksi. Elinkaaren lopussa olevat tuotteet (talot, huonekalut) voidaan hyödyntää energiaksi. Metsien certifikaattioiden perusteella raaka-aine voidaan jäljittää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 3
Tuotannosta jäävät jätteet voidaan hyödyntää energiajakeina.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 6
Koulutuksen ja tiedonsiirron kautta voidaan paikallisille elinkeinonharjoittajille tuoda uusia ideoita puurakentamiseen ja CLT -tekniikan hyödyntämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeessa syntyy tutkimustietoa ja tuloksia, joita voidaan hyödyntää myös taloudellisesti
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 6
Työllistymisnäkökulma, hiilidioksidipäästöjen väheneminen, puutaloissa asuu onnellisimpia ja terveempiä ihmisiä.
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Hankkeessa avarretaan ihmisten näkemystä olemassa olevista vaihtoehdoista ja lisätään sekä tuetaan naisyrittäjyyttä ja naisyrittäjien tekemiä innovaatioita rakennus- ja puurakenneteollisuudessa
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Työlistymismahdollisuudet vähentävät riskiä syrjäytymiseen sekä vähentävät tuloeroja
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 7 7
Kestävän kehityksen rakentaminen

9 Loppuraportin tiivistelmä

Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaan kerrosliimattujen kantavien rakenteiden valmistaminen edellyttää aina ympäristöministeriön hyväksymän kolmannen osapuolen laadunvalvontaa, joten Ammattiopisto Lappian CLT-levyille hankittiin kansallinen tuotesertifikaatti yhteistyössä VTT Expert Services Oy:n kanssa. Tuotesertifikaatti perustuu EN 16351 standardiluonnokseen Timber structures – Cross laminated timber - Requirements (Puurakenteet, ristiinliimattu sahatavara, vaatimukset). Lähtökohtana standardiluonnoksen käyttöön oli odotettavissa oleva EN 16351 standardin harmonisointi, jolloin rakennustuotteille vaadittava CE-merkki saadaan todennäköisesti nopeammalla menettelyllä.

Lappiassa valmistettavien CLT -tuotteiden valikoima on suhteutettu tuotantotapaan ja olosuhteisiin. Hankkeen aikana on perehdytty CLT-rakenteiden mitoitusmenetelmiin ja rakennelaskelmiin. CLT-rakenne poikkeaa yhteen suuntaan kantavista puurakenteista (vrt. liimapuurakenteet) staattiselta toimintatavaltaan, koska rakenteet ladotaan ristiin. Puun veto- ja puristuslujuudet ovat merkittävästi heikommat kohtisuoraan syitä vastaan verrattuna syiden suuntaiseen lujuuteen. Tämän vuoksi CLT-rakenteet pitää mitoittaa ns. monikerrosrakenteena, jossa kerrosten väliset ominaislujuudet muuttuvat.

Suurin osa hankkeissa valmistetuista CLT-levyistä on liittynyt tuotesertifioinnin testilevyihin ja kokeisiin. Lisäksi on tehty testilevyjä muutamille yrityksille. CLT-levyjen valmistuksesta ja käyttäytymisestä halutaan tietää enemmän kaikilla rakentamiseen liittyvillä tasoilla, koska erityisesti suomalaiset arkkitehdit ja rakennesuunnittelijat ovat olleet varauksellisia tämän uuden materiaalin suhteen.

Ammattiopisto Lappian CLT-tuotannon alkutarkastus VTT tuotesertifikaattia varten tehtiin 11.8.2016. Alkutarkastuksessa havaitut pienet poikkeamat ja huomautukset korjattiin lokakuun 2016 loppuun mennessä, jolloin voimassaoleva tuotesertifikaatti voitiin myöntää.

CLT-oppimisympäristö ja CLT-tuotteiden sertifiointi edistävät puuteollisuuden ja puurakentamisen tietotaitoa sekä osaamista ja näin lisää mahdollisuuksia pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. CLT -rakentamisen kiinnostavuus on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi ja asiantuntijapiireissä sitä pidetään parhaimpana vaihtoehtona puukerrostalojen rakennejärjestelmäksi.