Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70108

Hankkeen nimi: 3kulma - Eco Industrial Park

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 3.1. Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 28.2.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tredea Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2252888-5

Jakeluosoite: Juhlatalonkatu 5

Puhelinnumero: 040 743 6417

Postinumero: 33100

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.tredea.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pirkko Eteläaho

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Liiketoiminnan kehittäjä, cleantech

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pirkko.etelaaho(at)tredea.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 630 4840

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Euroopan 500 aluetta ja 100 000 kuntaa taistelevat samoista niukoista resursseista. Kilpailu uusista (cleantech) yrityksistä ja työpaikoista on alueiden ja maiden välillä kovaa.

Suomen tavoite on olla vuonna 2020 cleantech -liiketoiminnan suurvalta kansallisen cleantech -strategian mukaan.
Tampereen seudulla on hyvät mahdollisuudet vastata tähän haastavaan tavoitteeseen. Cleantech elinkeinovyöhyke on Tampereen kaupunkiseudun kuntien yhteistavoite.

Kolmenkulman yritysalue tarjoaa alueen, joka soveltuu erinomaisesti pilotti- ja demonstraatioalueeksi cleantech -alan yrityksille. Kolmella kaupungilla on yhteinen halu alueen kehittämiseksi. Kolmenkulma on sitoutunut cleantech -teollisuuden kehittämiseen.

Tarastenjärven alue on toinen cleantech-painopistealue, jossa jo sijaitsee materiaalinhallintakeskus. Alueelle on
rakenteilla lisäksi hyötyjätevoimala. Myös tuulivoiman käyttöä alueella on suunniteltu, samoin kuin kierrätysliiketoiminnan tehostamista.

Kolmenkulman cleantech -elinkeinovyöhyke rakentuu vaiheittain. Operatiivisella tasolla projektiin kiinnitetään rakentamisen, kiinteistökehityksen ja kuntien kaavoituksen asiantuntija ja cleantech toimialaosaaja ja toimialan arvoketjujen tuntija. Käytännössä hanke vaatii operatiivisen ydinryhmän eli projektitoimiston, joka kokoontuu säännöllisesti.
Projektitoimiston tehtävänä on saada avainyritysten sijoittumaan alueelle. Toimiston toiminnassa korostuu tarve vahvan kunta- ja yritysrajapinnan rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi, jotta avainyritys saadaan sijoittumaan Kolmenkulman alueelle.

1. KÄYNNISTÄMINEN JA ORGANISOITUMINEN
- toimijoiden sitouttaminen
- eri tahojen sisällyttäminen ja sitouttaminen prosessiin
- projektitoimiston ydinryhmä kokoaminen
- suunnitelmien tarkentaminen ja aikataulutus
2. VETURIYRITYSTEN JA ARVOVERKKOJEN TUNNISTAMINEN
- toimialan veturiyritysten tunnistaminen kotimaassa ja kansainvälisesti.
- Cleantech arvoverkkojen tunnistaminen
- veturiyritysten kontaktointi ja arvoverkko-oletusten validointi
- veturiyritysten tarpeista lähtevä arvoverkkojen priorisointi ja aikataulutus
3. PLUG AND PLAY- MALLIN TOTEUTTAMINEN
- veturiyritysten sijoittuminen ja sijoittumista edellyttävien investoinnit
- vaadittavien kunnallis- ym. teknisten ratkaisujen toteutus
- teollisten symbioosien synnyttäminen veturiyritysten ympärille
4. IMPLEMENTOINTI JA SEURANTA
- 5 – 10 vuotta

Cleantech -elinkeinovyöhykkeen tavoitteena on olla kansallinen cleantech demonstraatio -pilottiympäristö parin vuoden sisällä.

Hankkeen tuloksena syntyy toimintamalli, joka mahdollistaa osaamiskeskittymien kehittämisen, joissa liiketoimintaympäristön ja -verkoston toimijoiden välillä on vahvat toimialakohtaiset miltei symbioottiset riippuvuudet. Tavoitteena on rakentaa Eco Industrial Park, jolloin toiminta kiinnittyy tiettyihin maantieteellisiin alueisiin. Yritysten tehokkaan toiminnan kannalta (logistiikka, välivarastot, palvelut, jne.) läheinen tuotekehityksen ja tuotannollisten tilojen sijainti on tärkeää.

Hankkeen tuloksena syntyy yritysaluekehittämisen “projektitoimisto” -toimintamalli, joka mahdollistaa koordinoidusti toimialakohtaisten arvoverkkojen tarpeiden huomioimisen yli kuntarajojen, yhteistyössä kuntien, yritysten, yliopistojen ja seudullisten toimijoiden kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kyseessä on hanke, jota tehdään yhdessä eri sidosryhmien, asiantuntijoiden ja yritysten kanssa.
Tärkeimpiä kohderyhmiä ovat cleantech-alan isot veturiyritykset ja niiden ympärille muodostuvat pk-yritykset

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillinen kohderyhmä ovat kaikki alueella asuvat ihmiset sekä alueella toimivat yritykset sekä tutkimuslaitokset ja yliopistot. Välillinen vaikutus näkyy yrityspalveluiden ymmärrettävyyden ja alueen vetovoiman kasvamisen kautta.at.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 233 657

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 227 432

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 389 428

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 379 053

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen

Kunnat: Pirkkala, Orivesi, Vesilahti, Kangasala, Nokia, Lempäälä, Ylöjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Juhlatalonkatu 5

Postinumero: 33100

Postitoimipaikka: Tampere

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 30, joihin työllistyvät naiset 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3, joihin työllistyvät naiset 1

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeessa ei ole tehty analyysiä sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Projektissa rakennetaan yritysalueen kehittämisen malli, joka mahdollistaa yritysalueen toteuttamisen. Tämän tyyppisenä projektina se ei kohdistu ihmisiin, eikä sillä ole henkilökohderyhmiä. Tässä projektissa toiminnan sisällöllä ei ole välittömiä, eikä yleensä myöskään välillisiä, vaikutuksia eri sukupuolten kannalta. Sukupuolen huomioon ottamista voidaan tarkastella korkeintaan siitä näkökulmasta, että projektin toteuttajiksi rekrytoituu sekä miehiä että naisia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Cleantech alan pk-yrityksille suunnatussa projektissa on tavoitteena onn, että sukupuolinäkökulma huomioidaan huolehtimalla siitä, että molempien sukupuolten edustajat ovat edustettuina kaikissa projektin kannalta keskeisissä ryhmissä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Suunniteltu hanke ei välittömästi vaikuta kestävään kehitykseen vaan käynnistettävän toiminnan ja toimintamallin avulla alueelle syntyisi myöhemmin nopeammin ja laajemmin toimintaa, jolla pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan teollisen symbioosin mallia, jossa useampi yritys pyrkii luomaan yhdessä suljetun järjestelmän, jossa yhden tehtaan sivutuotteet ovat toisen tehtaan raaka-ainetta. Luonnonvarojen käyttö on mahdollisimman pientä ja niiden käytön haitallisten ympäristövaikutukset pyritään minimoimaan. Teolliset prosessit • Päästöt ja energiatehokkuus • Resurssitehokkuus • Teollinen internet • Automaatio
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 5
Suunniteltu hanke ei välittömästi vaikuta kestävään kehitykseen vaan käynnistettävän toiminnan ja toimintamallin avulla alueelle syntyisi myöhemmin nopeammin ja laajemmin toimintaa, jolla pyritään mahdollisuuksien mukaan rakentamaan energiatehokkaat rakennukset, fiksut energiaverkot, hajautettu energiantuotanto, jätteiden hyödyntäminen ja ympäristömyönteiset liikenneratkaisut ovat tavoitteet, joita alueen rakentumsiessa tavoitellaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hanke on vaikutuksiltaan mahdollisimman neutraali monimuotoisuuden osalta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
Suunniteltu hanke ei välittömästi vaikuta kestävään kehitykseen vaan käynnistettävän toiminnan ja toimintamallin avulla alueelle syntyisi myöhemmin nopeammin ja laajemmin toimintaa, jolla pyritään mahdollisuuksien mukaan huomioimaan, että maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitetään erityistä huolta pintavesien johtamiseen. Alue ei ole pohjavesivaroiltaan merkittävä alue. Logistisesti alueelle sopii jätevedenkäsittelylaitos.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Kolmenkulma ja Tarastenjärvi eivät ole Natura 2000 -aluetta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 5
Suunniteltu hanke ei välittömästi vaikuta taloudelliseen kestävyyteen vaan käynnistettävän toiminnan ja toimintamallin avulla alueelle syntyisi myöhemmin nopeammin ja laajemmin toimintaa, jolla pyritään toteuttamaan biokaasua mädättämöstä, joka voi hyödyntää elintarviketeollisuus- ja kotitalousjätteitä sekä jätevesipuhdistamoiden biolietettä paikalle kuljetettuna. Alueelle syväkeräysjärjestelmä. Teollisen ja toimistojätteen kierrätys. Jätteiden hyödyntämisen innovaatiot. Hankkeeseen kuuluvalle Tarastenjärven alueelle vuonna 2016 valmistuva voimalaitos täydentää jätteiden materiaalikierrätystä ja energiantuotantoon ohjataan materiaalihyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 5
Suunniteltu hanke ei välittömästi vaikuta taloudelliseen kestävyyteen vaan käynnistettävän toiminnan ja toimintamallin avulla alueelle syntyisi myöhemmin nopeammin ja laajemmin toimintaa, jolla pyritään toteuttamaan kokonaisvaltainen konsepti kestävälle ja uusiutuvalle energialle ja liikkumiselle ja logistiikalle.Fiksut energiaverkot - Low Ex lämmön- ja kylmän tuotanto, jakelu lähiverkkoihin, jotka kytkeytyvät alueverkoksi ja yhdistyvät seutuverkkoon. Intergoitu teollinen “waste-to-energy” – teollinen symbioosi, jossa biojätteistä saadaan biokaasua ja edelleen energiaa, lämpöä ja sähköä sekä liikenteen polttoainetta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 4
Yritykset tarvitsevat uusille energia- ja cleantech-ratkaisuilleen referenssejä ja näyteikkunaa. Todellinen kansallisen ja kansainvälisen tason cleantech-alue olisi ensimmäinen Suomessa Living lab tuo kokemustietoa kehitykseen ja lisää huomioarvoa. Living lab-ajatus tarkoittaa, että alueella otetaan konkreettisesti käyttöön vihreitä ratkaisuja. Ne voivat olla teollisia symbiooseja, mutta ne voivat olla myös muita, esim. logistisia ratkaisuja. Näin alueesta syntyy living lab. Esimerkkinä toimivasta living labista mainittakoon Vuores jätteiden putkikeräysjärjestelmineen (hankkeen ulkopuolinen esimerkki). Jos alue toimii kestävällä pohjalla ja veturiyrityksiä ja konsepteja löytyy heti alkuun, alue vetää lisää cleantech-yrityksiä hyötymään yhteisalueesta Yritysten liiketoiminta kasvaa ja lisää työpaikkoja Kunnat voisivat kiihdyttää cleantech toimintaa tekemällä katalyyttihankintoja uusista teknologioista ja ratkaisuista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 5
Uudet innovaatiot syntyy yritysten läheisessä yhteydenpidossa.Cleantech-alue houkuttelee, jos alue on aito uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja cleantechin living lab ja jos ratkaisut ovat todellisessa toiminnassa Yritysten välillä pitää olla vuorovaikutusta, jotta lisäisi innovaatioiden kehittymistä ja syntymistä, arvoketjut tukee osapuolia liiketoiminnassa Synergioiden hyödyntäminen.
Liikkuminen ja logistiikka 2 3
Alueen suunnittelussa turvataan hyvät edellytykset joukkoliikenteelle niin, että se tulevaisuudessa palvelee työmatkaliikennettä mahdollisimman tehokkaasti. Teolliset symbioosit vähentävät kuljetustarvetta mm. jätteitä ja päästöjä hyödyntämällä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 3
Suunniteltu hanke ei välittömästi vaikuta sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen sekä yhdenvertaisuuteen vaan käynnistettävän toiminnan ja toimintamallin avulla alueelle syntyisi myöhemmin nopeammin ja laajemmin toimintaa, jolla pyritään toteuttamaan EIP mallia, jota alueella pyritään toteuttamaan yhdistää taloudelliset, ympäristölliset ja sosiaaliset hyödyt Alue toimii ekologisella pohjalla. Energia ja liikkumisratkaisut ovat ympäristön näkökulmasta kestävällä pohjalla. Teolliset symbioosit, toimisto- ja valmistushotellit ovat osa mallin resurssitehokkuutta
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Tasa-arvon edistämisen kannalta hanke on neutraali.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Yhteiskunnalisten ja kulttuuristen vaikutusten osalta hanke on neutraali.
Kulttuuriympäristö 0 3
Kolmenkulman alueella ei ole virkistys, kulttuuriperinnön tai kaupunkirakenteen osalta vaikutusta. Rakennetun ymäristön ja maiseman kannalta alueen imago ja esteettinen ilme paranevat.
Ympäristöosaaminen 0 3
Pirkanmaa on korkeatasoinen cleantech koulutuksen ja tutkimuksen keskittymä. Hanke tarjoaa ympäristötutkmukselle, teknologian kokeiluille ja koulutukselle demonstraatioalueen ja mahdollistaa living lab -toiminnan.

9 Loppuraportin tiivistelmä

3kulma Eco-Industrial Park -hankkeen tavoitteena on ollut vauhdittaa Kolmenkulman ja Tarastenjärven alueiden kehittymistä ja rakentumista cleantech-elinkeinovyöhykkeeksi sekä kehittää toimintamallia joka edesauttaa teollisten symbioosien syntymistä ja tekee alueelle etabloitumisen helpoksi.

Hankkeen aikana Tredeassa on tunnistettu ~900 kotimaassa toimivaa cleantech-alan yritystä sekä kymmeniä kansainvälisiä yrityksiä. Tätä yritysjoukkoa on priorisoitu ja kontaktoitu potentiaalisia teollisia symbiooseja silmällä pitäen ja alueelle sijoittumispäätöksen jo tehneitä ja siellä jo sijaitsevia yrityksiä kuunnellen. Hankkeen aikana on tarkemmin kontaktoitu ja/tai tavattu ~200 yritystä, joista 80-90 sellaisia joiden kanssa neuvotteluja jatketaan edelleen. Näistä noin 40 on sijoittumismielessä potentiaalisia tai niillä on muu linkki tai kiinnostus alueen kehittämiseen.

Hankkeen tuloksena Kolmenkulman Kyynijärven ECO3-alueelle on sijoittumisensa varmistanut Ecomation ja myös heidän raaka-ainetoimittajansa siirtyy alueelle. Uusia investointeja ECO3-alueelle tekeville Nokian Vedelle ja Pirkanmaan jätehuollolle on vinkattu lukuisia mahdollisia yhteistyökumppaneita, joista osa johtanut yhteistyöhön. Muidenkin ECO3-alueelle sijoittumispäätöksen tehneiden yritysten kanssa on tehty tiivistä ja hedelmällistä yhteistyötä. Yritysten investointipäätösten tekeminen, teollisten symbioosien synnyttäminen ja aluekehitys yleensäkin ovat pitkäjänteistä työtä, joten osa hankkeen aikana alulle saatetuista asioista tulee realisoitumaan vasta hankkeen jälkeen.

Kolmenkulman ja Tarastenjärven alueiden kehittymisen suhteen olennaista on myös verkostoituminen ja alueiden tunnettuuden lisääminen niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Hankkeen aikana on osallistuttu noin 60 alan tapahtumaan kotimaassa ja yksittäisten yritystapaamisten lisäksi alueita on esitelty lukuisissa merkittävissä kotimaisissa alan tapahtumissa ja seminaareissa sekä myös ulkomailla. Hankkeesta on viestitty ahkerasti myös Tredean kanavissa ja verkostoissa ja siihen liittyen on kirjoitettu useita artikkeleita.

Hankkeen aikana on toteutettu myös kolme isompaa, kilpailutettua ostopalvelua. Ferrum Capital toimi hankkeessa kiinteistökehittäjänä sekä yritys- ja kiinteistösijoittajakontaktoinnissa ja Ramboll teki hankkeessa Kolmenkulman logistiikkavision sekä bio- ja kiertotalousselvityksen Tampereen kaupunkiseudun ja koko Pirkanmaan potentiaalista, haasteista ja mahdollisuuksista.