Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70113

Hankkeen nimi: ÄLYKÖ-Itä-Suomen maa-alueiden ja Saimaan vesistöalueen öljyn ja vaarallisten aineiden varastoinnin ja kuljetusten ympäristöriskien älykäs minimointi ja torjunta

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 28.2.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3 D, PL 181

Puhelinnumero: 0153 5561

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hanne Soininen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hanne.soininen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400869952

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

ÄLYKÖ – Itä-Suomen maa-alueiden ja Saimaan vesistöalueen öljyn- ja vaarallisten aineiden varastoinnin ja kuljetusten ympäristöriskien älykäs minimointi ja torjunta -hankkeen tavoitteena on ympäristöriskien tunnistaminen, niihin varautumisen tukeminen ja onnettomuuksien vaikutusten minimointi. Hankkeessa keskitytään öljyn- ja vaarallisten aineiden varastointiin ja kuljetukseen (tie-, raide- ja vesiliikenne) Itä-Suomen maa-alueilla ja Saimaan vesistöalueella.
Hankkeessa kehitetään avointa ympäristötietoa ja sen käyttöä päätöksenteossa, kansalaisten tilanne- ja vaaratiedottamisessa sekä ympäristöriskien vähentämisessä. Kehittämistyö luo uusia mahdollisuuk-sia myös yritysten palveluliiketoiminnalle.
Yritysten kanssa hankkeessa kehitetään uusia tuoteinnovaatioita öljyvahinkojen ennaltaehkäisyyn ja onnettomuuksien vaikutusten minimointiin.
Hankkeen toimenpiteet ovat seuraavat:

1) Tunnistetaan, arvioidaan ja mallinnetaan Saimaan vesistön herkkiin alueisiin ja Itä-Suomen maa-alueisiin kohdistuvat riskit ja arvioidaan niiden ympäristö- ja sosioekonomiset vaikutukset.
2) Tehdään kehittämistyötä seuraavissa kokonaisuuksissa: torjuntatekniikoiden kehittämistyö, pi-kamittausmenetelmät, välivarastoinnin monitorointi, kevyen polttoöljyn ja bioöljyn ominaisuuk-sien selvittämistyö, jätemateriaalien uudelleenkäytön resurssitehokkuuden kasvattaminen.
3) Ympäristöturvallisuuden kehittäminen, onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja vaikutusten mini-mointi. Keskitytään kuljetusyritysten ensitoimenpiteiden kehittämiseen, teollisuusyritysten vesilaitosten toiminnan kehittämiseen onnettomuustilanteiden aikana ja jätelogistiikan kehittämiseen.
4) ICT-arkkitehtuurin kehittäminen. Kehitetään onnettomuuskohteiden jälkivaikutusten ympäris-tömonitorointia ja ympäristömittaus, -seuranta ja -analysointitiedon jakamista. Lisäksi luodaan ennakoivia seurantamenetelmiä vaarallisten aineiden kuljetuksille yhteistyössä yritysten kans-sa. Kehitetään myös syntyneen vahinkojätteen kuljetusten ja varastoinnin seurantaa. Toimen-piteessä hyödynnetään aiemmissa osatehtävissä saatavia tuloksia.

Hankkeen tuloksena syntyy kohdennettu Itä-Suomen maa-alueiden ja Saimaan syväväylän vesistö-alueen riskikartoitus ja menetelmä ympäristövahinkojen ennaltaehkäisemiseen ja ympäristökuormituk-sen vähentämiseen. Hankkeessa testattavat uudet puhdistusteknologiat luovat mahdollisuudet alueen yritystoiminnan kasvuun. Tulokset tukevat yritysten, tutkimuslaitosten ja viranomaisten yhteistyötä sekä varautumisen kustannustehokkuutta. Tulokset ovat otettavissa käyttöön koko maassa ja myös kansainvälisesti samantyyppisissä olosuhteissa.

ÄLYKÖ on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hanke. Hanketta rahoittavat Etelä-Savon ELY-keskus, Etelä-Savon pelastuslaitos, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, Meritaito Oy ja Metsäsairila Oy.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Itä-Suomen maa-alueilla ja Saimaan vesistöalueilla liikennöivät ja toimivat yritykset, joiden toimintaan kuuluu keskeisesti öljy ja vaaralliset aineet. Lisäksi hankkeen varsinaista kohderyhmään ovat Itä-Suomen alueen pelastus- ja ympäristöviranomaiset.

Hankkeen osatehtävien tulokset ja kustannukset jakaantuvat tasan Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat Suomen ympäristökeskus, ministeriöt ja vapaaehtoisjärjestöt.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 286 490

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 285 169

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 394 270

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 399 883

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo

Seutukunnat: Joensuun, Koillis-Savon, Mikkelin, Varkauden, Keski-Karjalan, Kuopion, Ylä-Savon, Savonlinnan, Sisä-Savon, Pielisen Karjalan, Pieksämäen

Kunnat: Polvijärvi, Tohmajärvi, Hirvensalmi, Rantasalmi, Siilinjärvi, Keitele, Sulkava, Pieksämäki, Sonkajärvi, Pertunmaa, Kaavi, Liperi, Suonenjoki, Enonkoski, Rautavaara, Outokumpu, Puumala, Rääkkylä, Kontiolahti, Mäntyharju, Vesanto, Kangasniemi, Kiuruvesi, Tervo, Lieksa, Nurmes, Kuopio, Tuusniemi, Lapinlahti, Rautalampi, Mikkeli, Joensuu, Juva, Varkaus, Savonlinna, Juuka, Joroinen, Ilomantsi, Vieremä, Pielavesi, Heinävesi, Kitee, Leppävirta, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen tulokset hyödyttävät molempaa sukupuolta yhtä paljon. Tasa-arvo on otettu huomioon hankkeen tavoitteissa ja toimenpiteissä. Muun muassa Saimaan vesistöalueen ympäristöriskien minimointi vaikuttaa kansalaisiin tasa-arvoisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen suunnittelussa, mutta hankkeessa ratkaistavalla ongelmalla ja hankkeen toimintaympäristöllä ei ole suoraa vaikuta sukupuolten tasa-arvoon ja sen toteutumiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 5
Hanke lisää ympäristön potentiaalin säilymistä öljyvahinkojen aiheuttamilta riskeiltä. Välillisesti tämä lisää luontoarvon säilymistä ja luonnonvarojen käytön kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 2
Äärisääilmiöt tehostavat luonnossa tapahtuvia perusilmiöitä ja lisäävät jossain määrin Saimaalla tapahtuvien polttoainekuljetusten riskiä ympäristövahingolle. Esitettävä hanke toimenpiteineen pyrkii vähentämään tätä riskiä, sekä ennakoitavuudella, toiminnan muutoksina ja vahinkojen korjaamista tehostamalla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 4
Hankkeen toimenpiteet lisäävät luontoarvon säilymistä ja vahinkojen vaikutusten minimointia. Näillä toimenpiteillä ja niiden seuraksilla on suora vaikutus luonnon monimuotoisuuden säilymiseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 8 6
Toimenpiteissä tunnistetaan Saimaan vesistön herkkiin alueisiin ja Itä-Suomen maa-alueisiin kohdistuvat riskit ja arvioidaan niiden ympäristövaikutukset.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 1
Saimaalla on useita Natura kohteita, jotka ovat hankkeen fokusoiman ongelman välittömässä riskissä. Tämän lisäksi Ympäristöministeriö aikoo 2014 perustaa Saimaan Natura-kohteisiin yhdeksän suurta luonnonsuojelualuetta. Ne ovat pääosin Etelä-Savossa.Niiden yhteispinta-ala on 13 000 ha, joista vesialueita on noin 3 000 ha.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 6
Hankkeen toimeenpiteet sisältävät mm. Jätelogistiikan ja jätteen vastaanottoalueiden kehittämistä (3.3) ja öljyisten jätemateriaalien uudelleenkäytön resurssitehokuuden ja tuotteistamisen (2.4) kehitystä ja tutkimusta. Näiden toimenpiteiden tuloksilla on suora vaikutus materiaalien käytön ja jätteiden käytön taloudelliseen ja ekologiseen kestävyyteen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 5
Hanke tukee tulostensa kautta uuden palveluliiketoiminnan syntymistä alueelle. Hanke tukee jo olemassa olevaa teollisuutta säilyttämään toimintakykynsä onnettemuuksien tapahtuessa. Hanke tukee olemassa olevan jätteenkäsittelyverkoston toiminnantehostamista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 3
Hankkeen toimenpiteet tuottavat useita toimintamalleja ja palveluina hyödynnettäviä tuotoksia (Toimenpide 2.0). Näitä ovat mm. uudet innovaatiot ympäristövahinkojen minimointiin, hallintaan ja vahinkojätelogistiikkaan (esim. torjuntatekniikoiden kehittäminen öljyvahingoissa), soveltuvat pikamittausmenetelmät ja öljyllä pilaantuneiden maa-aineisten käsittelyn toteutukseen liittyvät toiminnot/palvelut.
Liikkuminen ja logistiikka 7 5
Kuljetuksista aiheutuvien riskien pienentyminen, niiden ennalta ehkäisy ja erityisesti jälkihoitoon liittyvät parannukset/ tehostukset tuottavat välitöntä hyötyä liikkumisen ja logistiikan resurssitehokkuuteen ja sitä kautta myös näistä muodostuviin kustannuksiin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 3
Toimenpiteessä tunnistetaan Saimaan vesistön herkkiin alueisiin ja Itä-Suomen maa-alueisiin kohdistuvat riskit ja arvioidaan niiden sosioekonomiset vaikutukset. Ympäristöturvallisuuden kasvattaminen edistää hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeella ei vaikutusta tasa-arvon edistämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 2
Hanke lisää ihmisen ja ympäristön muodostavan kokonaisuuden turvallisuuttaa. Ei vaikutusta kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen.
Kulttuuriympäristö 1 1
Lisää Saimaan kulttuuriympäristön säilymistä riskien tunnistamisen ja niiden ennakoinnin kautta.
Ympäristöosaaminen 7 6
Hanke kasvattaa sen osallistujien osaamista sekä tulosten kautta alan toimijoiden tietoa. Erityistä on, että Kyamkin ja Mamkin opetuksen, sekä opetuksen ja TKIn integroinnin kautta hankkeessa syntynyttä osaamista voidaan siirtää ympäristöalan ja merenkulun tulevaisuuden osaajiin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke on toteutettu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Metsä, ympäristö- ja energia- sekä Logistiikka ja merenkulku -painoaloilla. Hankkeen tavoitteena oli vaarallisten aineiden kuljetuksiin ja varastointiin liittyvien ympäristöriskien tunnistaminen ja niihin varautumisen tukeminen sekä vaikutusten minimointi. Erityistavoitteena hankkeessa oli uusien tuoteinnovaatioiden kehittäminen öljyntorjunta-alalle yhteistyössä yritysten kanssa sekä Itä-Suomen alueen osaamisen ja yritysten, viranomaisten ja asiantuntijoidenyhteistyön kasvattaminen.

Hankkeessa tehtiin laaja riskikartoitus öljyn ja muiden vaarallisten aineiden varastointiin ja kuljetuksiin liittyvistä ympäristöriskeistä niin Saimaan syväväylällä kuin Itä-Suomen maa-alueillakin. Kuuteen riskikohteeseen tehtiin öljyn leviämismallinnukset. Ympäristöturvallisuuden kehittämiseksi luotiin ohjeita ja toimintamalleja alusten miehistön ensitoimenpiteisiin öljyvahinkotilanteessa sekä teollisuuden vesilaitoksen toimintaan. Öljyvahinkojätelogistiikan hallintaan ja tilannetiedon ylläpitoon luotiin kattava kartta-aineisto. Öljyvahinkojätteen käsittelymahdollisuudet Itä-Suomessa ja lähialueilla kartoitettiin ja käsittelymenetelmiä vertailtiin teknistaloudellisesta näkökulmasta. Lisäksi selvitettiin ICT-teknologian hyödyntämistä jätteen varastoinnin ja kuljetusten seurannassa. Case-tarkastelulla konkretisoitiin jätemääriä, toimintaa ja vahingon kustannuksia kuvitteellisessa onnettomuusskenaariossa.

Öljytuotteiden ympäristökäyttäytymistä, torjuntaa sekä märkäpesu- ja desorptiotekniikoiden toimivuutta puhdistuksessa ja riskinarvioinnissa selvitettiin laboratoriokokeissa yhteistyössä yritysten kanssa. Ympäristövahinkojen monitorointiin soveltuvia pikamittausmenetelmiä sekä geotuubi-tekniikan soveltuvuutta öljyisten lietteiden käsittelyyn kartoitettiin ja testattiin käytännössä Metsäsairila Oy:n jätekeskuksessa Mikkelissä. Bioöljyjen ja -polttoaineiden ympäristökäyttäytyminen ja torjunta nousivat keskeiseksi tutkimusteemaksi hankkeessa, sillä näistä uusista tuotteista ei vielä ole juuri kokemusta eikä tutkimustietoa ympäristövahinkojen torjunnan näkökulmasta.

Hankkeessa tuotettu tieto auttaa öljyntorjuntaan osallistuvia viranomaisia muun muassa suunnittelemaan ja kouluttamaan toimintamalleja ja harjoituksia vahinkotilanteita varten. Lisäksi hankkeessa tuotettu tutkimustieto auttaa alalla toimivia yrityksiä kuten teollisuuslaitoksia, kuljetusyrityksiä, jätehuoltoyhtiöitä ja öljyntorjuntatuotteita sekä asiantuntijapalveluita tarjoavia yrityksiä kehittämään tuotteitaan ja palveluitaan. Suuri osa hankkeen tuloksista on hyödynnettävissä Itä-Suomen alueen lisäksi myös valtakunnallisesti.