Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70114

Hankkeen nimi: Cemis -kehittämisohjelma 2015 -2016 Cemis-Oulu - MiKeDeKa

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Kainuun liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Jakeluosoite: Oulun yliopisto Kajaanin yliopistokeskus, Cemis-Oulu Teknologiapuisto, PL 127

Puhelinnumero: 040 8397023

Postinumero: 87400

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: http://www.cemis.oulu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jukka Räty

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehityspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.raty(at)oulu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 0637639

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

CEMIS (Centre for Measurement and Information Systems) on 2010 Kajaaniin perustettu sopimuspohjainen tutkimus-, kehitys- ja koulutuskeskus. Toiminnassa mukana on n. 100 asiantuntijaa Oulun ja Jyväskylän yliopistoista, Mittatekniikan Keskuksesta (MIKES/VTT) sekä Kajaanin ammattikorkeakoulusta. CEMISin tehtävänä on koordinoida alueella tehtävää tutkimusta sekä markkinoida ja auttaa tutkimusideoiden kaupallistamisessa. CEMISin tavoitteita toteutetaan pääosin CEMIS-ohjelmien kautta.

CEMIS-Oulu on Oulun yliopiston ja Kajaanin yliopistokeskuksen mittaustekniikan yksikkö, jossa työskentelee lähes 50 mittaustekniikan ja analytiikan ammattilaista. Yksikkö on suurin CEMIS-toimijoista Kainuun alueella tutkimussektorilla. CEMIS-Oulun tavoitteena on mittaustekniikkaan liittyvän tutkimuksen ja teknologian kehittäminen, sekä näihin liittyvien palvelujen tarjoaminen yrityksille, tutkimuslaitoksille ja muille organisaatioille yhteisrahoitteisissa hankkeissa ja yksittäisinä toimeksiantoina. Yksikkö tekee myös läheistä yhteistyötä Jyväskylän yliopiston Vuokatin yksikön kanssa urheilun valmennus-, testaus- ja tutkimuspalvelujen kehittämisessä.

Kajaani ja Kainuu ovat vahvaa rakennemuutosaluetta. Elinkeinoelämän vetureiksi on nousemassa biotalous, Cleantech ja kaivosteollisuus. Kainuu tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa monipuolista teollisuutta ja resurssien tehokkaampaa käyttöä.

Cemis-Oulu koordinoi tämän hankkeen kautta mittaustekniikan kehittämiseen, demonstroimiseen ja kaupallistamiseen tähtäävää osuutta CEMIS 2015-2016 –ohjelmassa. Hankkeen tavoitteena on hyödyntää aikaisemmin kehitettyjä teknologioita ja rakentaa niiden pohjalta mittausjärjestelmiä sekä tuottaa tutkimustuloksia ja palveluja, jotka ovat hyödynnettävissä lyhyellä aikavälillä alueen nykyisissä ja uusissa yrityksissä. Erityisteemana ovat ympäristöasiat kuten vähähiilisyys, tuotantolaitosten emissiot sekä vesien monitorointi. Tähän kehitetään ja sovelletaan mm. sähkökemiaan ja optiikkaan perustuvaa reaaliaikaista mittaustekniikkaa. Työhön sisältyvät laajat teknologioiden ja menetelmien testaukset asiakkaiden applikaatioissa. Hankkeen resursseja kohdennetaan myös Jyväskylän yliopiston koordinoimaan TUJU-hankkeeseen kehitettäessä mittausmenetelmiä terveyden ja hyvinvoinnin sovellutuksiin palvelemaan erityisesti Vuokatin liikunta- ja matkailuympäristön kehittämistä. Cemis-Oulun ja MIKESin uutena avauksena on prosessien ja ilmiöiden simuloinnin integrointi mittauksiin.

Hankkeessa painotetaan voimakkaasti myös tutkimustulosten kaupallistamista ja osaamisen kehittämiseen liittyvää tulosten markkinointia ja viestintää. Keskeisenä tavoitteena on synnyttää uusia yrityksiä alueelle erityisesti PK-sektorille ja uutta liiketoimintaa sekä kaupallistaa kehittämistoiminnan tuloksia.

Hankkeella toteutetaan alueen erityisiä tavoitteita ja visioita esim. biotaloudessa ja kaivannaisteollisuudessa sekä ympäristöteknologian hyödyntämisessä. Näiden päämääränä on tukea paikallista elinkeinoelämää ja Kainuun vetovoimaisuutta eri aloilla sekä korkeatasoisen tutkimus- ja kehitystoiminnan pysyvyyttä Kainuussa.

Hanke on kaksivuotinen ja sen budjetti on 2.1 milj. €. Toteutukseen (310 HTKK) osallistuu 20 eri alojen asiantuntijaa, tutkijaa ja teknisen tuen henkilöä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hanke tähtää kokeelliseen toimintaan, demonstraatio- ja pilotointiympäristöihin sekä niissä syntyvien tuotteiden ja palveluiden käyttöönottoon ja kaupallistamiseen. Erityisenä kohderyhmänä ovat alueen pk-yritykset. Yhteistyössä yritysten kanssa testataan kehitettyjä mittausratkaisuja loppuasiakkaiden sovelluskohteissa (PK-yritykset ja suuret yritykset).

Mittaustekniikan alalla on Kainuussa pieniä yrityksiä niin biotalous, cleantech kuin hyvinvointisektorin puolella. Jokaiselle alalle löytyy kohderyhmiä CEMIS-Oulun jo olemassa olevista kumppanuuksista. Tämä nopeuttaa uusien mittausratkaisujen kaupallistamista. Myös uusia yrityskumppaneita etsitään aktiivisesti ja niitä otetaan mukaan hankkeen aikana pilotointiin mukaan. Hankkeen aikana kartoitetaan myös uusia toimijoita, jotka voivat hyötyä ja olla mukana kehitystyössä.

CEMIS-Oulun toimenpiteet koskettavat mm. seuraavaa yritys- ja kumppaniverkostoa ja monet niistä ovat Kainuussa tai heidän palveluiden kohdealue on juuri Kainuussa. Esimerkkejä:
Metso Automation, Kajaanin Prosessimittaus, Raute, Prometec, Teollisuustaito, Talvivaara, Sotkamo Silver, Mondo Minerals, Otanmäki Mine, Exéns Development, EHP-Tekniikka, Suomen Olympiakomitea, Suomen Hiihtoliitto, Kainuun Prikaati, Vuokatin urheiluopisto, Testiasema Kuntokatti, Exel, Peltonen Ski, Oy Redox, Myontec, FAM Sports, BioNavis Oy, MK Fluidics Oy, Ginolis Oy, Screentech Oy, Jovicare Oy, Jeppe biogas Ab, Jahotec, Biotehdas Oy, BIOgts, Ekokem, Kiantama, Lumene, Outotec, Stora-Enso, ST1, UPM-Kymmene.

Stressin, rasituksen ja palautumisen mittaamisen mahdollisia yritysyhteistyökumppaneita aiemmista hankeyhteystyökumppaneistamme ovat myös liikunta- ja urheilualalla toimivat VuokattiSport ja VuokattiSport Testiasema Oy. Olemme lisäksi jatkuvasti keskusteluissa yritysten kanssa uusia hankkeita suunnitellessamme. Näistä osa tulee Kainuusta ja osa sen ulkopuolelta, aivan viimeaikaisista keskustelukumppaneista voi mainita ainakin Biohit Oy:n, Terveystalon ja lääkärikeskus Mehiläisen. Uutena kehitysalueena mukaan tulee patologisten virusten ja/tai bakteerien mittaaminen. Siinä selvitämme qPCR:n (PCR on geenien/DNAn monistamiseen perustuva analytiikkamenetelmä, qPCR on uudenaikaisempi kvantitointiin pystyvä PCR:n muoto) soveltuvuuden mykoplasma ja/tai klamydian pikatesteillä tehtävän diagnoosin varmentamiseen. Tällainen menetelmä on kaupallistettavissa palvelututkimuksena joko VuokattiSportin tai esimerkiksi Kuhmon Lääkäripalvelun kautta – jälkimmäisen kanssa teemme hankeyhteystyötä tällä hetkelläkin Testikatti-hankkeessa.

Kohderyhmänä on myös CEMIS-Oulun henkilöstö ja kokonaisuudessaan CEMIS toimintaympäristössä toimivat tutkimus- ja koulutusalan ammattilaiset. Pyrkimys on tukea ja laajentaa T&K&I -toimijoiden kumppanuuksia ja yhteyksiä kansallisiin ja eurooppalaisiin aloitteisiin ja ohjelmiin ja ratkaisevalla tavalla vähentää toimenpiteiden hajanaisuutta, mikä on onnistunutkin CEMIS kehittämisohjelmissa aikaisemmin ja tämä on tunnistettu myös valtionhallinnon toimijoiden puolelta. Demonstrointi-ja pilotointilaitteet ovat hankkeessa merkittävässä roolissa ja siten CEMIS-Oulun prosessi, jossa toiminnot on nyt koottu Kajaaniin edesauttaa vielä tiiviimmän yhteistyön syntymistä CEMIS toimijoiden välille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Vuokatin urheiluopisto ja sen valmennuskeskus takaavat tutkimus- ja kehitystoiminnalle olosuhteiden lisäksi yhteistyöverkostot, joiden avulla voidaan varmistua uusien teknologisten innovaatioiden ja käytänteiden leviäminen käytännön työhön. Välillisesti kohderyhmänä on myös hyvinvointipalveluiden käyttäjiä, joiden nähdään tulevan tulevaisuudessa yhä enemmän niin aktiivimatkailusta, työhyvinvoinnin edistämisestä sekä huippu-urheilusta. Vuokatti kokonaisuudessaan tarjoaa loistavan pilotointiympäristön uusille hyvinvointiin ja terveyden mittaamiseen tähtääviin ratkaisuihin. Uusilla terveyden monitorointiratkaisuilla on niin kansallista kuin kansainvälistäkin kysyntää väestörakenteen ikääntyessä. Etämonitorointiratkaisuja tullaan tulevaisuudessa yhä voimakkaammin ottamaan käyttöön ja siten Kainuu tarjoaa loistavan demonstrointiympäristön, josta hyötyä voi tulevaisuudessa olla jokaiselle asukkaalle alueella.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 476 018

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 468 372

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 108 597

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 2 097 674

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kajaanin

Kunnat: Sotkamo, Kajaani

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Kehräämöntie 7

Postinumero: 87400

Postitoimipaikka: Kajaani

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 10, joihin työllistyvät naiset 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Toimintaympäristö on sukupuolineutraali ja toimenpiteet hankkeessa kohdistuvat molempien sukupuolten edustajiin
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnallisessa suunnittelussa on otettu huomioon sukupuoli lähtökohdat. Toiminnalliset tehtävät on suunniteltu siten, että toimintaa takautuu tasaisesti naisille ja miehille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen keskeisimmät tavoitteet eivät riipu tekijöiden eikä kohderyhmän sukupuolesta

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 6
Eräs keskeinen tavoite on kehittää uutta mittausteknologiaa biopolttoaineiden prosessoinnin monitorointiin ja siten sekä tehostaa tuotantoa sekä siirtää polttoaineen tuotantoa entistä enemmän kestävämmän kehityksen suuntaan tarjoamalla uusia työkaluja prosessien optimoinnille ja kustannustehokkuudelle.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 7
Mikäli uusiutuvia polttoaineita saadaan entistä enemmän tuotantoon ja kestävän kehityksen kautta markkinoille, on mahdollistaa vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja siten pienentää riskiä ilmastonmuutoksen pahenemiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 7
Hankkeessa kehitetään menetelmiä reaaliaikaiseen päästöjen monitorointiin ja siten hanke parantaa mahdollisuuksia ehkäistä teollisuudesta luontoon pääseviä toksisia yhdisteitä. Tämä edesauttaa luonnonarvojen monimuotoisuuden säilymistä
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 6 8
Hankkeessa kehitetään menetelmiä reaaliaikaiseen päästöjen monitorointiin ja siten hanke parantaa mahdollisuuksia ehkäistä teollisuudesta luontoon pääseviä toksisia yhdisteitä. Tämä mahdollistaa pienemmät päästöt vesistöihin, maaperään sekä luontoon ja pienentää saastumista. Prosessien tehokkuuden paranemiseen tähtäävät ratkaisut toisaalta optimoivat tuotantoa ja päästöt pienenevät ja täten kasvihuonekaasujen määrät vähenee.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 3 5
Samat vaikutukset kuin edellä koskevat myös Natura 2000 alueita.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Biopolttoaine tuotanto tähtää jätematriisien hyödyntämiseen. Hankkeessa kehitetyt ratkaisut optimoimaan tuotantoa tehostavat jätteen käyttöä. Toisaalta prosesseja on mahdollista optimoida myös reaaliaikaisen ympäristömittausdatan perusteella ja siten myös säätämällä prosessia, päästöjä luontoon voidaan pienentää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 7 6
Yksi keskeinen tavoite hankkeessa on juuri kehittää uutta mittaustekniikka ja demonstroida sen hyödyllisyys biopolttoaine tuotannossa. Tekniset ratkaisut tehostavat tuotantoa ja lisäävät uusiutuvan energian käyttöpotentiaalia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeessa kehitettävät mittausratkaisut on mahdollista myöhemmin kaupallistaa esimerkiksi alueelle perustettavien uusien yritysten toimesta ja siten hanke mahdollistaa mm. uusien cleantech alan yrityksien saamisen alueelle ja/tai perustamisen. Tämä monipuolistaa merkittävästä alueen elinkeinorakennetta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 8
Varsinkin hankkeessa kehitettävät sensorimittaukset mahdollistavat uuden tyyppisen palveluliiketoiminnan kehittämisen alueelle esimerkiksi terveysteknologian alalle.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Biopolttoaineiden tuotanto Kainuussa mahdollistaa uusia logistiikka ratkaisuja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 9
Kehitettävät sensorit terveys ja hyvinvointimittauksiin mahdollista merkittäviä uusia sovellutuksia Kainuun, koko Suomen ja globaalissa mittakaavassa koko maailman asukkaille. Ravinnon ja liikunnan hyötyjä mittaville sovellutuksille on tulevaisuudessa kova kysyntä, ja tässä hankkeessa ollaan eturintamassa kehittämässä uusia mittauksia ja sovellutuksia hyvinvoinnin paranemisen mittauksiin.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Toiminalliset vaikutukset keskittyvät niin miesvaltaisille aloille (Teknologiateollisuus) kuin myös naisvaltasille aloille (terveydenhuolto) ja täten edistävät sukupuolisen tasa-arvon paranemista ja säilymistä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 1
Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia kulttuuripuolelle mutta uusilla teknologiaoilla mahdollistetaan kustannustehokkaat mittaukset terveydenalalle jotka tukevat yhteiskunnallisen tasavertaisuuden periaatetta.
Kulttuuriympäristö 1 1
Ei merkittäviä vaikutuksia kulttuuriympäristöihin
Ympäristöosaaminen 9 9
Hankkeessa kehitetään merkittävästi ympäristöosaamista ja ympäristöön liittyvän teknologian kehittämistä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

MiKeDeKa-hanke oli osa Cemis-ohjelmakokonaisuutta. Hankkeessa kehitettiin mittaustekniikkaa, perustuen optiikkaan, sähkökemiaan ja biosensoreihin, tutkimuslaitosten, yritysten ja teollisuuden hyödynnettäväksi. Pääsovellusalueet olivat teollisten prosessien optimointi ja päästöjen monitorointi sekä urheilu/terveyssovellukset. Kehitettyä tekniikkaa testattiin teollisissa olosuhteissa menestyksekkäästi. Hankkeen avulla käynnistettiin tietokonesimulointi yhdessä VTT:n kanssa. Simulointia nestevirtausdynamiikasta toteutettiin yksiköiden omassa TKI-toiminnassa ja myös yritysdemonstraatioilla. Hanke kasvatti yksikön tietotaitoa ja osaamista merkittävästi sekä tieteellisellä että teknisellä osa-alueella. Niin ikään hanke generoi useita uusia kotimaisia ja kansainvälisiä tutkimushankkeita sekä ideoi ja käyttöönotti uusia toimintatapoja alueen TKI-yhteistyön ja kaupallistoimien tehostamiseksi. Hankkeesta ja sen tuloksista tiedotettiin aktiivisesti.