Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70118

Hankkeen nimi: Pohjoisen kasvuvyöhykkeen teknologiateollisuuden pk-yritysten älykäs erikoistuminen - POKA

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 31.8.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Teknologiakeskus TechVilla Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 1579776-1

Jakeluosoite: Kankurinkatu 4-6

Puhelinnumero: +358401768712

Postinumero: 05800

Postitoimipaikka: Hyvinkää

WWW-osoite: http://www.techvilla.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mikko Koskela

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yrityskehittäjä

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mikko.koskela(at)techvilla.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358400660946

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteet:

Työpaketti 1. Pk-yritysten erikoistumispotentiaalin tunnistaminen

Pk-yrityksen erikoistumispotentiaali tunnistetaan ja arvioidaan liiketoiminnan nykytilan, prosessien kehittämisen ja arvoketjun analysoinnin työkaluilla.
- Tavoite: 100 osallistuvaa yritystä, joista 60 yrityksen erikoistumispotentiaali määritetään tarkemmin.

Työpaketti 2. Kansainvälisten markkinoiden vaatiman kyvykkyyden rakentaminen

Tunnistetun erikoistumispotentiaalin perusteella rakennetaan kansainvälisten vientimarkkinoiden vaatimia kyvykkyyksiä. Tuote- ja palvelutarjoaman tuotteistamista parannetaan ja erottuvuustekijät tuodaan selkeämmin esille tuotteissa, palveluissa ja prosesseissa. Pk-yrityksen hankinta- ja toimitusprosesseja kehitetään vähähiilisiksi, energiatehokkaiksi ja kilpailukykyisiksi.
- Tavoite: Kansainvälisten vientimarkkinoiden kyvykkyyksien rakentamiseen liittyviä yrityskohtaisia toimenpiteitä 40 kpl.

Työpaketti 3. Pk-yritysten kasvu ja uudistuminen arvoketjuissa

Toteutetaan viennin edistämisen yritysprojekteja hyödyntämällä myös toimialojen välinen liiketoimintapotentiaali ja luomalla vientimarkkinoille uusia yhteistarjoamia.
- Tavoite: 20 yritykselle toteutetaan vienninedistämisen kehitysprojekti

Työpaketti 4. Hankeyhteistyö Cursor Oy:n ja Kouvola Innovation Oy:n sekä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n rakennerahastohankkeiden kanssa

Luodaan yhteyksiä ja kumppanuuksia yritysten välille yli maakuntarajojen sekä jaetaan parhaita käytäntöjä hankkeiden välillä.
- Tavoite: Luodaan hankekonsortio EU:n puite- tai erillisohjelmahankkeen valmistelemiseksi.

Toimenpiteet:

Hanketoteutus jaetaan neljään työpakettiin, joista työpaketit 1. - 3. liittyvät hankkeen sisällölliseen työhön ja työpaketti 4. liittyy hankeyhteistyöhön kumppaneiden kanssa. Jokainen hankkeeseen osallistuva yritys liittyy oman kehittämistarpeen ja -tilanteen mukaan työpaketteihin 1. - 3.

Tulokset:

- Osallistuvat pk-yritykset kasvattavat liikevaihtoa kehittämällä uusia tuotteita, palveluja ja yhteistarjoamia.
- Osallistuvat yritykset keskittyvät vain tiettyihin osiin arvoketjua / omiin vahvuuksiinsa, kehittävät resurssiviisaampia arvoketjuja toisten pk-yritysten kanssa ja hakevat volyymietuja esim. yhteisistä hankinnoista ja logistisista prosesseista.
- Uudistamalla myynnin ja markkinoinnin prosesseja yritykset erottuvat kansainvälisessä kilpailussa ja kehittävät uusia tuote- ja palvelukehityksen menetelmiä tarjoamansa kilpailukyvyn varmistamiseksi.
- Tuloksena uusia vientiyrityksiä tai jo kansainvälistyneiden yritysten uusia liiketoiminta-alueita tai avauksia uusille markkinoille.
- Tiivis yhteistyö neljän eri hanketoimijan kesken yritysten verkottamisessa yli maakuntarajojen, hyvien käytäntöjen siirrossa sekä hanketoimijoiden erikoisosaamisten hyödyntämisessä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat osaamisintensiiviset, kasvuhaluiset ja -kykyiset pohjoisen kasvuvyöhykkeen pk-yritykset teknologiateollisuudessa ja niiden arvoketjuissa, esim.:
- Elektroniikka- ja sähköteollisuus
- Kone- ja metallituoteteollisuus
- Metallien jalostus
- Suunnittelu ja konsultointi
- Tietotekniikka
- Rakennustuoteteollisuus sekä
- Puutuoteteollisuus

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat varsinaisten kohderyhmien kanssa välittömässä vuorovaikutuksessa toimivat ryhmät:
- Arvoketjujen muut toimijat: Toimittajat, erikoisosaajat, jakelukanavat, asiakkaat ja asiakkaiden asiakkaat
- Osaajien saatavuuden varmistaminen: Tiedeyliopistot, ammattikorkeakoulut ja toinen aste
- Toiminta-alueen kunnat ja kaupungit
- Kasvun ja kansinvälistymisen rahoitus: Julkis- ja yksityisrahoittajat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 350 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 342 273

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 555 313

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 543 056

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Kanta-Häme

Seutukunnat: Raaseporin, Forssan, Porvoon, Helsingin, Riihimäen, Kotkan-Haminan, Kouvolan, Lahden, Loviisan, Hämeenlinnan

Kunnat: Riihimäki, Lapinjärvi, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Hamina, Pornainen, Asikkala, Loviisa, Loppi, Miehikkälä, Inkoo, Vihti, Hausjärvi, Kouvola, Karkkila, Vantaa, Espoo, Lohja, Sysmä, Lahti, Kärkölä, Pukkila, Tammela, Jokioinen, Sipoo, Askola, Tuusula, Myrskylä, Ypäjä, Hollola, Hyvinkää, Hämeenlinna, Pyhtää, Järvenpää, Padasjoki, Hanko, Porvoo, Raasepori, Humppila, Kotka, Helsinki, Janakkala, Hartola, Kauniainen, Forssa, Siuntio, Heinola, Orimattila, Virolahti, Iitti, Kerava, Mäntsälä, Hattula

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 50, joihin työllistyvät naiset 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 28, joihin työllistyvät naiset 8

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen tavoitteena on saavuttaa pk-yrityksiin korkeampi jalostusarvo niiden arvoketjuissa, mikä tarkoittaa kehittämisen painopisteen siirtymistä matalan jalostusarvon valmistavasta työstä kone- ja metallituoteteollisuudessa (perinteisesti ollut miesvaltainen ala) kohti osaamisintensiivisempiä tuotekehityksen, tuote- ja palvelusuunnittelun sekä myynnin ja markkinoinnin kehittämisen toimenpiteitä (aloille tyypillistä korkea koulutusaste ja suurempi naisten osuus työntekijöistä). Teknologiateollisuuden ja etenkin asiantuntijapalvelujen (mm. insinööritoimistot) henkilöstöstä kasvava osa on naisia. Kun alalla ikääntyvät ja eläköityvät henkilöt ovat tyypillisesti miehiä, voidaan uuden osaamisen kehittämisellä tukea erityisesti naisten urakehitystä pk-yrityksissä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupolvenvaihdosten yhteydessä yhä suurempi osuus uusista pk-yrittäjistä ja toimivasta johdosta on naisia. Heillä on kokemuksemme mukaan usein miehiä paremmat edellytykset ja into liiketoiminnan uudistamiseen ja kansainvälistämiseen. Näin ollen uskomme, että naisyrittäjien ja naisten johtamien yritysten osuus projektiin kohderyhmän yrityksistä on suurempi kuin alueen yrityksistä keskimäärin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on päätavoitteeltaan pk-yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämiseen ja kansainvälistymisedellytysten parantamiseen tähtäävä hanke.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 9
Hankkeessa tehtävät toimenpiteet tähtäävät arvoketjujen uudistamiseen kokonaisvaltaisesti arvoketjun liiketoiminnan ja kilpailukyvyn kehityspotentiaali arvioiden, jolloin tehdään asioita järkevämmin paremmalla energiatehokkuudella sekä voidaan kehittää liiketoimintoja, jotka esimerkiksi hyödyntävät ketjun edellisen toimijan jätettä omana raaka-aineena.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 8
Hankkeeseen osallistuvien yritysten arvoketjuille tehdään energiatehokkuuden kehittämisen toimenpiteitä (mm. uudet toimintamallit ja niihin liittyvä henkilöstön perehdytys) energiatehokkuuden kasvattamiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 6 8
Hankkeessa pyritään välttämään kaikkea sellaista toimintaa, joka aiheuttaisi lisärasitusta luonnon monimuotoisuuden jo nyt hyvin haastavalle tilalle (mm. luonnonvarojen liikakäyttö ja ilmastonmuutos). Hankkeeseen osallistuvien yritysten liiketoiminnan ekologiseen kehittämiseen kohdistetaan asiantuntijaresursseja päästöjen vähentämiseksi niin, että ympäristöllisesti kestävä kehitys sisältyy lopulta normaaleihin työ- ja yritystoiminnan käytäntöihin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 6 8
Hankkeessa toteutetaan 20 osallistuvalle yritykselle vähähiilisyyttä edistävä toimenpidekokonaisuus, joiden tuloksina tavoitellaan 5000 MWh:n energiansäästöä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 6 8
Suomen Natura 2000 -verkoston 1857:n alueesta hankkeen toteutusalueella (Hämeen ja Uudenmaan kokonaisuudessaan ilmoittamat ja osa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ilmoittamista Natura-kohteista) on 250 aluetta. Hankkeen tavoitteena on, että yksikään toteutettavista toimenpiteistä ei kohdistu em. Natura-alueille tai niiden lähistölle. Jos kuitenkaan ei ole täysin varmaa, että toimenpiteet eivät heikennä Natura-ohjelman suojelutavoitteita, tullaan toimenpiteiden vaikutukset arvioimaan toteustuskohtaisesti hankkeen aikana.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 10
Hankkeessa uudistetaan arvoketjuja kokonaisvaltaisesti niin, että uudet arvoketjut ovat resurssiviisaampia, mikä näkyy erityisesti valmistavan teollisuuden merkittävänä materiaalin säästönä ja tuotantojätteen vähenemisenä. Hankkeessa tullaan hyödyntämään yhä enemmän digitaalisia työkaluja sekä suunnittelussa (3D-mallit) että valmistuksessa (simulaatiot) ja fyysisten protojen ja layoutien valmistus vähenee ja näin ollen säästää materiaaleja ja jätteitä. Arvoketjujen kehittämisessä eräs näkökulma tulee oleemaan ns. kiertotalous, eli pystyttäisiinkö hyödyntämään nykyisiä tai kehittämään uusia kannattavia liiketoimintoja, jotka voisivat hyödyntää arvoketjussa syntyvää jätettä omana raaka-aineena.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 7 8
Energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiseksi hanke tähtää uusiutuvan energian osuuden ja paikallisten energialähteiden käytön lisääntymiseen ja energia- ja materiaalitehokkuuden kasvattamiseen arvoketjuissa. Tämä tarkoittaa mm. uusiutuvaan energiaan liittyvien innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä ja energia- ja resurssitehokkaiden tuotteiden kehittämistä niihin liittyvää liiketoiminnan edistämistä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 10
Hankkeeseen osallistuvien pk-yritysten ympäristöosaamisen ja -vastuullisuuden tasoa nostetaan resurssiviisaiden prosessien kehityksessä mm. materiaali- ja energiatehokkuuteen liittyen. Lisäksi pk-yrityksille korostetaan kevyiden ympäristöjärjestelmien roolia yritysilmeen ja brändin kehittämisessä. Paikalliseen elinkeinorakenteeseen pyritään myötävaikuttamaan siten, että alueen hyvinvointi ja elinvoimaisuus lisääntyvät ja tulevaisuudessa osaavan työvoiman varmistaminen, toimivat liikenneyhteydet ja resurssiviisaus luonnonvarojen suhteen mielletään merkittäviksi kilpailutekijöiksi kansainvälisessä kilpailussa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 10
Pk-yritysten erääksi potentiaaliseksi liiketoimintamahdollisuudeksi ekologisesti kestävän kasvun ja kansainvälistymisen osalta on usealta taholta (mm. Teknologiateollisuus ry) nostettu IPR-oikeuksien parempi hyödyntäminen. Tätä trendiä tukee myös rakennemuutos kohti teknologiateollisuuden kasvavaa osaamisintensiivisyyttä. Hankkeessa tullaan osana kehitysprojekteja arvioimaan pk-yritysten IPR-osaamista ja mahdollista IPR-järjestelmän strategista hyödyntämistä paremmin.
Liikkuminen ja logistiikka 8 10
Hankkeessa kehitettävissä resurssiviisaissa arvoketjuissa yritysten ja yritysryhmien välisellä logistiikkayhteistyöllä saavutetaan kustannuskilpailukykyisempi tarjoama sekä tuetaan ekologista, kestävää kasvua. Hankkeessa kilpailukykyään kasvattavista kohdeyrityksistä mm. suunnittelutoimistot toimivat liikenteen palveluiden, liikenteen hallinnan sekä älyliikenteen kehittämisen arvoketjuissa, joten hanke vaikuttaa välillisesti myös muiden toimialojen menestykseen kilpailussa. Raaka-aineiden, materiaalien ja kuljetuskustannusten jatkuvasti lisääntyessä kilpailukykyä kyetään parantamaan materiaalitutkimukseen ja tekniikkan, tuotantoteknologian, toimivan logistiikkan sekä sivuvirtoja ja jätteiden energiasisältöjä hyödyntävän toiminnan avulla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 10
Hankkeella on merkittäviä sosiaalisia ja kulttuurillisia vaikutuksia, koska paremman osaamisen avulla työntekijät kokevat työkykynsä paranevan, stressitasonsa laskevan ja työmarkkina arvonsa nousevan. Lisäksi osaamisen siirto parantaa yhteenkuuluvuutta ja ilmapiiriä työpaikalla. Hankkeen taloudelliset vaikutukset näkyvät pkyritysten parantuneina tuloksina, tulevaisuudennäkyminä ja työllistämismahdollisuuksina.
Tasa-arvon edistäminen 6 8
Hankkeessa kehitetään yritysten ja yritysverkostojen kansallisia ja kansainvälisiä arvoketjuja ja tähän työhön osallistuu arvoketjujen monikulttuurista ja koulutustaustaltaan erilaista työvoimaa. Kehitystyön tehokkuus ja tuloksellisuus globaalissa liiketoiminnassa vaatii kulttuuriosaamista, kielitaitoa ja avointa yhteistä kehittämisen agendaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 8
Hankkeeseen osallistujiksi haluavien osallistujayritysten työntekijöillä on taustatekijöistään riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toteutukseen ja palveluihin, jotka edistävät heidän työllistymistä, osaamista ja osallisuutta liiketoiminnan kehittämiseen. Hankevalmistelussa mitään yksittäistä sidosryhmää ei ole syrjitty vaan sisältöjä on suunniteltu kaikkien intressiryhmien kanssa avoimesti niiden motivoituneita yksilöitä osallistaen. Toteutuksessa tätä samaa periaatetta noudatetaan hankkeeseen osallistuvien toimijoiden kesken ja ulkopuolisia sidosryhmiä osallistaen tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan.
Kulttuuriympäristö 5 7
Hankkeen tavoitteet perustuvat kestävän ekologisen kasvun rakentamiseen pk yrityksiin ja yritysverkostoihin ja toteutettavat toimenpiteet noudattavat kulttuuriympäristön hoidosta ja suojelusta säädettyä lainsäädäntöä (maankäyttö- ja rakennuslaki, luonnonsuojelulaki sekä kansainväliset sopimukset ja suositukset).
Ympäristöosaaminen 8 10
Hankkeen ekologiset vaikutukset näkyvät siinä, että menestyäkseen maailmanmarkkinoilla täytyy kärkiyritysten kyetä osoittamaan koko arvoketjunsa vastuullisuus ja ekologisuus. Näin kestävä kehitys virtaa myös pk-yritysten strategioihin ja osaamiseen ja käytönnön operatiiviseen toimintaan. Tällaisen liiketoiminnan mahdollistajana toimii mm. viimeisimmän ympäristöteknologian hyödyntäminen ja ekologinen yrityskulttuuri.

9 Loppuraportin tiivistelmä

POKA-hankkeessa luoduilla vakioiduilla työprosesseilla ja menetelmillä kyettiin systemaattisesti käymään läpi suuri joukko Uudenmaan alueen teknologiateollisuuden pk-yrityksiä ja toteuttamaan niiden kasvua ja kansainvälistymistä edistäviä toimenpiteitä. Hankkeen järjestämien, useita eri teemoja sisältäneiden, seminaarien ja infotilaisuuksien avulla kyettiin nostamaan yritysten tietoisuutta omasta kasvupotentiaalistaan sekä kannustamaan yrityksiä viennin käynnistämiseen.

Hankkeen toteutus oli kolmevaiheinen: aluksi arvioitiin yrityksen johdon kanssa heidän kasvupotentiaalia ja erottuvuustekijöitä, toisessa vaiheessa toteutettiin kasvun ja kansainvälistymisen vaatimien kyvykkyyksien kehittämistoimenpiteitä ja kolmannessa vaiheessa osa yrityksissä toteutti konkreettisia vienninedistämisen toimenpiteitä.

Hankkeen puitteissa järjestettiin yhteensä 10 seminaaria/työpajaa, joiden teemoina oli digitalisaatio, IoT, erottuvuus liiketoiminnassa, eri alojen sopimusvalmistuksen yhteistyö, meriteollisuus sekä Norjan, Viron ja Venäjän markkinoiden nykytilanne. Yritysten kehittämis- ja kasvuintoa kannustettiin tilaisuuksilla, joissa yrittäjät jakoivat omia kokemuksiaan viennin käynnistyksestä ja kehittämistoimenpiteistään. Tilaisuuksissa oli osallistujia kymmenistä yrityksistä yli 150 henkilöä.

Hankkeen ykkösvaiheen perusanalyysin osallistui yli 100 pk-yritystä ja näistä yli 60 yrityksen kanssa tehtiin tarkempi erottuvuustekijöiden kartoitus. Kasvun ja kansainvälistymisen vaatimien kyvykkyyksien kehittämistoimenpiteitä toteutettiin 45 yrityksessä. Kehittämisteemoina oli mm. erottuvuustekijät, arvolupauksen määrittely ja kiteytys videoksi, digitalisaation hyödyntämissuunnitelmat, IPR selvitykset, sekä tuotteiden/palvelujen, prosessien ja viestinnän kansainvälistymisvalmiudet.

Hankkeen kehittämistoimenpiteissä hyödynnettiin hanketoteuttajan aiemmin luomaa erottuvuusvalmennuskonseptia, jota käytettiin sellaisenaan useiden yritysten valmennukseen. Lisäksi konseptin pohjalta versioitiin käytännönläheinen työmenetelmä arvolupauksen määrittelemiseksi. Osallistuneiden yritysten erottuvuuden ilmentymistä arvioitiin myös hankkeessa kehitetyllä kotisivujen analyysityökalulla, WebEval. Digitalisaatiomahdollisuuksien arviontiin luotiin työpajasarja, jonka avulla yritys kykenee arviomaan omien prosessiensa näkökulmasta tietotekniikan tarjoamat liiketaloudellisesti järkevät kehittämisalueet. Edellä kuvatut kaikki prosessit ja työkalut ovat hyödynnettävissä hankkeen jälkeenkin.

Konkreettisia vienninedistämistoimenpiteitä toteutettiin 20 yrityksessä. Toteutukset räätälöitiin kunkin yrityksen omien tarpeiden pohjalta. Sisältöinä oli mm. agentin/jälleenmyyjän hakua, markkinaselvityksiä, markkinakohtaisten vaatimusten selvitystä. Vientitoimenpiteet suuntautuivat seuraaville markkina-alueille: Ruotsi 4 yritystä, Norja 4 yritystä, Venäjä 5 yritystä, Saksa 2 yritystä, Viro 2 yritystä sekä yleisemmin Eurooppa alueen viennin selvityksiä 5 yritystä. Osalla yrityksistä vientitoimenpiteitä toteutettiin useammalla markkina-alueelle.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi