Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70119

Hankkeen nimi: Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Wirma Lappeenranta Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 1565217-5

Jakeluosoite: Laserkatu 6

Puhelinnumero: 05 616 3400

Postinumero: 53850

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.wirma.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eeva Pihlajaniemi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Asiantuntija, kehityspalveltu

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eeva.pihlajaniemi(at)wirma.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 052 3056

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on luoda julkisen hallinnon avoimeen dataan perustuva energiatietopalvelu Lappeenrannan ja Lahden kaupunkien alueelle. Energiatietopalvelu on sähköinen ja karttapohjainen palvelu, joka rakentuu olemassa olevan energiatiedon (mm. kiinteistöjen energiankulutustiedot) sekä uuden ja yksityiskohtaisemman energiatiedon (mm. aurinkoenergian tuotantopotentiaali kiinteistöittäin) tuottamisesta samaan kokonaisuuteen. Uusi sähköinen palvelukokonaisuus mahdollistaa kiinteistökohtaisen vertailun erilaisten energiantuotantojärjestelmien välillä (mittareina mm. kustannukset, takaisinmaksuajat, CO2-päästöt). Hanke mahdollistaa kuluttajalle uusien vähähiilisten energiaratkaisujen aiempaa paremman arvioinnin oman kiinteistön osalta. Uusiutuvan energian ratkaisuja tarjoaville yrityksille energiatietopalvelu tarjoaa hyvän näkyvyyden, yhteisen kehittämisalustan sekä mahdollisuuden vastaanottaa tarjouspyyntöjä järjestelmän kautta. Kaupungit saavat energiatietopalvelusta työkalun, jolla energiaratkaisuja pohtiville rakentajille sekä kiinteistönomistajille voidaan tarjota puolueetonta lisätietoa päätöksenteon pohjaksi.

Hankkeen toteutus jakautuu seuraaviin osuuksiin:

VAIHE 0. toteutettavan palvelun määrittely
- Vaiheistuksen tarkempi määrittely yhdessä hankkeen sidosryhmien ja palvelun käyttäjien kanssa, kunkin vaiheen sisällön ja tavoitteiden kuvaaminen, palveluhankintojen kilpailutuksen valmistelu

Vaihe 1. olemassa olevien palveluiden integrointi toisiinsa
- Energiatietopalvelu ja olemassa olevat lämmitystapalaskurit
- Palvelun kehitysvaihe: Takaisinmaksuaika ja kustannukset nykyisten palveluiden mukaisilla lämmitysmuodoilla, Karttaliittymä, kiinteistörekisterien käyttö

Vaihe 2. olemassa olevien palveluiden laajentaminen
- Uusien lämmitysmuotojen lisääminen olemassa oleviin laskureihin
- Palvelun kehitysvaihe: Takaisinmaksuaika ja kustannukset uusilla lämmitysmuodoilla

Vaihe 3. käyttötietojen integrointi energiatietopalveluun
- Käyttömittarointi ja siihen liittyvät käyttöoikeuskysymykset
- Palvelun kehitysvaihe: Vertailutiedot

Vaihe 4. Elinkaarilaskenta ja liittäminen osaksi kaupunkien sähköisten palveluiden kokonaisuutta
- Ympäristövaikutusten huomioiminen laskennassa
- Palvelun kehitysvaihe: Tarjouskone, €/CO2 säästötiedot todellisiin kulutustietoihin peilattuna, Toimenpideluvat

Vaihe 5. Markkinointi ja palvelun kansallinen levittäminen
- Motiva laatii erillisen lanseeraus- ja markkinointiviestintäsuunnitelman, jota hyödynnetään palvelun jatkuvuuden varmistamisessa ja uusien maantieteellisten alueiden tavoittamisessa.


Hankkeen tuloksena on kahden kaupungin alueella toimiva ja yleisölle avoin energiatietopalvelu, joka nopeuttaa kiinteistöjen energiatehokkuuden paranemista. Hankkeen tuloksena syntyy uusia työpaikkoja vähähiilisiä energiaratkaisuja tarjoaviin yrityksiin tehostuvan myynnin ja tuotekehityksen kautta. Energiatietopalvelu on jatkossa osa kuntien energianeuvontaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Asuin- ja yrityskiinteistöjen omistajat ja asukkaat.
Energiaratkaisujen teknologiatoimittajat ja asennuspalveluyritykset.
Kunnat.
Energiayhtiöt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Energianeuvontaa kansallisesti koordinoiva Motiva Oy.
Korkeakoulut esim. LUT ja LAMK, opiskelija- ja yritysyhteistyö.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 311 711

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 285 321

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 445 301

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 407 601

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden, Lappeenrannan

Kunnat: Lahti, Lappeenranta

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen sisältö on sukupuolineutraali
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tulosten suunnittelussa ja viestinnässä otetaan huomioon sukupuolinäkökulma
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen sisältö on sukupuolineutraali

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 9 8
Asumisen ja kiinteistöjen energiakulutuksen tehostaminen ja energialähteiden muttaminen uusiutuviksi ovat hankkeen keskeisiä vaikutuksia. Tämä näkyy mm. öljyn käytön vähenemisen nopeutumisena kiinteistöjen lämmön lähteenä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 10 10
Asumisen ja kiinteistöjen energiakulutuksen tehostaminen ja energialähteiden muttaminen uusiutuviksi ovat hankkeen keskeisiä vaikutuksia. Kiinteistön omistajan energiaratkaisujen ilmastovaikutusten vertailut ovat osa hankkeen tuloksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 4
Ilmastopäästöjen vähentämisellä positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 8 5
Vaikutukset koskevat lähinnä kasvihuonekaasujen vähentämistä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 10 10
Asumisen ja kiinteistöjen energiakulutuksen tehostaminen ja energialähteiden muttaminen uusiutuviksi ovat hankkeen keskeisiä vaikutuksia. Tämä näkyy mm. öljyn käytön vähenemisen nopeutumisena kiinteistöjen lämmön lähteenä ja aurinko-, bio- ja maalämmön lisääntymisenä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hanke tukee molempien toteuttajien tavoitteita luoda energia- ja ympäristöalan liiketoimintaa tukevia toimintaympäristöjä ja verkostoja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Energiatietopalvelu hyödyntää innovatiivisesti julkista dataa ja avaa energiayhtiöiden sähkön käyttötietoja avoimen rajapinnan kautta anonyymisti hyödynnettäväksi. Jatkossa mahdollistuu mm. lämmön ja jätteiden käyttötietojen avaaminan. Avoin data mahdollistaa uusia palveluinnovaatioita.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 7 8
Energiatietopalvelu hyödyntää innovatiivisesti julkista dataa ja avaa energiayhtiöiden sähkön käyttötietoja avoimen rajapinnan kautta anonyymisti hyödynnettäväksi. Jatkossa mahdollistuu mm. lämmön ja jätteiden käyttötietojen avaaminan. Avoin data mahdollistaa uusia palveluinnovaatioita ja tutkimuskohteita.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen toiminnan tuloksena on valmistunut puoliautomatisoitu energianeuvontapalvelu. Palvelu näyttää vaihtoehdot, joiden avulla on mahdollista pienentää energialaskua ja vähentää asumisen ympäristövaikutuksia.

Energiavalinta.fi-verkkopalvelu on ollut lappeenrantalaisten ja lahtelaisten käytössä syksystä asti. Helppokäyttöinen palvelu laskee kiinteistökohtaisen arvion siitä, kuinka paljon rahaa, energiaa ja hiilidioksidipäästöjä uusilla energiaratkaisuilla voitaisiin säästää. Kiinteistönomistaja saa kerralla tietoa monesta vaihtoehdosta, mikä on suurin ero muihin energialaskureihin verrattuna. Verkkopalvelun avulla voidaan myös verrata oman kodin energiankulutusta vaikkapa muiden samankokoisten ja -ikäisten kiinteistöjen energiankulutukseen. Lappeenrannan ja Lahden kaupunkien karttatietoihin ja erilaisiin rekistereihin pohjautuva Energiavalinta.fi on avoin kaikille. Siihen ei tarvitse erikseen kirjautua.

Palvelun käynnistämiseksi tarvitaan ainoastaan kiinteistön osoite. Kun se on syötetty ”lähtöruutuun”, ohjelma kysyy rakennuksen sähkön- ja lämmöntarvetta. Kiinteistön voi myös valita haluamaltaan karttapohjalta. Energiankulutusarvoina ohjelma käyttää samankokoisen rakennuksen keskiarvoja, joten todellisen tilanteen saa selville vaihtamalla oletusarvojen tilalle omat sähkön-, lämmön- ja vedenkulutustiedot. Niiden perusteella verkkopalvelu laskee kiinteistön energiankulutuksen kilowattitunneissa ja ilmoittaa kustannukset euroissa. Samalla palvelu luettelee vaihtoehtoiset energiamuodot ja kertoo, miten paljon rahaa ja hiilidioksidipäästöjä niillä säästyisi, ja missä ajassa ne maksaisivat itsensä takaisin. Vaihtoehtoina ovat muun muassa aurinkosähkö ja -lämpö, maalämpö, pelletti ja ilma-vesilämpöpumppu. Jokaisen vaihtoehdon yhteydessä palvelu ilmoittaa muun muassa tontin sijaintiin liittyvät rajoitukset ja kyseisen energiamuodon tuoton.

Extraa Energiavalinta-palvelussa ovat kartat, joista toinen näyttää maalämmön kannalta otolliset alueet ja toinen esittää talokohtaisesti, miten aurinkopaneelit kannattaa sijoittaa katolle. Yhtenä tavoitteena onkin saada kaupunkilaiset pohtimaan, miten itse kukin voisi hyötyä oman energiantuotannon käyttöönotosta. Palvelun ilmoittamat kustannukset ovat arvioita. Esimerkiksi aurinkopaneelien tai ilma-vesilämpöpumpun tarkat hankinta- ja asennuskustannukset on syytä selvittää suoraan järjestelmiä toimittavista yrityksistä. Sitä varten palvelussa on linkit, joiden kautta alueen yrityksiin voi lähettää suoraan tarjouspyyntöjä.