Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70120

Hankkeen nimi: CLT-sertifiointi ja testilaboratorio

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2015 ja päättyy 31.8.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Lapin liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 2109309-0

Jakeluosoite: Urheilukatu 6

Puhelinnumero: 010-383 40

Postinumero: 95400

Postitoimipaikka: Tornio

WWW-osoite: http://www.lappia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: MYLLY MARTTI HENRIKKI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tiimivastaava

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: martti.mylly(at)lappia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-545 4069

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

CLT –sertifioinnilla ja puurakenteiden testilaboratoriolla vahvistetaan puurakentamisen osaa-mista ja oppimisympäristöä.
Lapissa toimialojen jakautuminen sukupuolen mukaan on voimakas. Naiset toimivat sosiaali-, terveys-, rahoitus- ja vakuutusaloilla. Miesvaltaisia työpaikkoja ovat rakennus-, kaivos-, maa- ja metsätalous sekä tietoteknologia. Maakunnissa työllistävimmät alat ovat naisvaltaisia julkisten palvelujen ja kaupan aloilla. Rakennus- ja puurakenneteollisuudessa Lapissa työskentelevistä yli 90% on miehiä. Ammattiopisto Lappian rakennusalan opiskelijoista oli naisia vuonna 2013 9%.
EU:n rakennustuoteasetus (asetus eräiden rakennustuotteiden tuote-hyväksynnästä) astui voi-maan 1.7.2013 ja sen seurauksena pakollinen CE-merkintä tuli koskemaan niitä rakennustuotteita, joille on olemassa harmonisoitu eurooppalainen tuotestandardi (hEN-tuotestandardi).
Ristiinliimatulle massiivipuulevylle eli CLT:lle kyseinen standardi on vasta valmisteilla, joten CE-merkintää ei vielä toistaiseksi vaadita. Tuotestandardin valmistuttua CE -merkintä tulee pakolli-seksi todennäköisesti kahden vuoden siirtymäajalla. Tuotestandardin puuttuessa lupa CE- mer-kintään on mahdollista saada ETAn (Eurooppalainen Tekninen Arviointi) pohjalta, joka on täysin vapaaehtoinen menettely. Prosessi on raskas, pitkäkestoinen ja kallis. Projektin aikana voidaan CLT –levyjen valmistus järjestellä ETA-hyväksynnän pohjalle, mahdollista hakua varten mikäli harmonisoidun tuotestandardin hyväksyntä viivästyy.
Vapaaehtoinen sertifikaatti sen sijaan on mahdollista hankkia jo tässä vaiheessa yhteistyössä ns. ilmoitetun laitoksen kanssa (=ympäristöministeriön hyväksymät arviointilaitokset), joita ovat Suomessa mm. VTT Expert Services Oy ja Finotrol Oy. Sertifiointiprosessissa keskeinen ja kallein osatehtävä on tuotteiden tyyppitestaus ja alkuarviointi. Sen lisäksi suoritetaan tuotantotilojen, toiminnan ja sisäisen laadunvalvonnan alkutarkistus sekä sovitaan sisäisen laadunvalvonnan jatkuvasta ulkopuolisesta tarkastuksesta (tarkastuskäynnit kaksi kertaa vuodessa).
Rakentamismääräyskokoelman mukaan kerrosliimattujen kantavien rakenteiden valmistaminen edellyttää aina ympäristöministeriön hyväksymän kolmannen osapuolen laadunvalvontaa. Ra-kennustuotteen valmistajan täytyy vastata kysymyksiin, millaisia ovat tuotteen ominaisuudet ja miten ne on varmistettu. Tuotteelta odotetaan CE -merkkiä, sertifikaattia tai muuta todistusta sen ominaisuuksista.
Ammattiopisto Lappiassa valmistettaville CLT -levyille hankittaisiin vapaaehtoinen tuotesertifi-kaatti tämän projektin aikana.
Perustettava puurakennetekniikan laboratorio toimii kiinteässä yhteydessä rakennetun CLT -oppimisympäristön kanssa. Laboratorio mahdollistaa CLT -tuotannon ja -levyjen sertifioinnin sekä toiminnan puurakentamisen kehitystyössä.
CLT -rakentamisen kiinnostavuus on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi ja asiantuntijapii-reissä sitä pidetään parhaimpana vaihtoehtona puukerrostalojen rakennejärjestelmäksi.
Laboratorion laitteisto- ja laskentaohjelmat mahdollistavat puurakenteiden, erityisesti CLT-rakenteiden, kehittämisen rakenteiden mitoituksen kannalta normien ja määräysten mukaisesti. Näiden avulla voidaan myös kehittää erilaisia yhdistelmärakenteita, joiden käyttäytyminen kuormitustilanteissa voidaan ennalta simuloida.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaiset kohderyhmät
• sahat, höyläämöt ja muut saha-alan yritykset
• rakennusalan yritykset; rakennuttajat ja rakennusliikkeet
• puutalotehtaat ja puutuotealan yritykset
• oppilaitokset ja opettajat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Lapin alueella toimivat puurakentamisesta kiinnostuneet organisaatiot:
• Lapin liitto
• Lapin ELY-keskus
• Lapin yliopisto
• Lapin ammattikorkeakoulu
• Lapin ammattiopisto
• PuuSuomi-verkosto
Valtakunnalliset puurakentamisesta kiinnostuneet organisaatiot:
• Puuinfo Oy
• Metsäteollisuus Ry
• Rakennusteollisuus RT
• Oulun Yliopisto / arkkitehtiosasto
• Aalto-yliopisto/ rakennustekniikka
• VTT Expert Services ja muut mahdoliset tutkimusorganisaatiot
• rakennusalan ammattikorkeakoulut ja ammattiopistot rakennus-, arkkitehtuuri- ja puurakenneteollisuuden parissa opiskelevat, edrityisesti
naisopiskelijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 100 023

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 100 023

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 142 890

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 142 890

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu

Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Pohjois-Lapin, Torniolaakson, Itä-Lapin, Rovaniemen, Kemi-Tornion, Oulunkaaren, Oulun, Kajaanin, Kehys-Kainuun, Koillismaan

Kunnat: Savukoski, Tornio, Sodankylä, Ylitornio, Oulu, Simo, Posio, Rovaniemi, Pello, Ranua, Keminmaa, Inari, Kittilä, Kolari, Salla, Ii, Muonio, Enontekiö, Pelkosenniemi, Taivalkoski, Utsjoki, Kemijärvi, Kuusamo, Tervola, Puolanka, Pudasjärvi, Kajaani, Kemi, Kuhmo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Sammonkatu 4

Postinumero: 94600

Postitoimipaikka: Kemi

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 10, joihin työllistyvät naiset 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Lapissa toimialojen jakautuminen sukupuolen mukaan on voimakas. Naiset toimivat sosiaali-, terveys, rahoitus- ja vakuutusaloilla. Miesvaltaisia työpaikkoja ovat rakennus-, kaivos-, maa- ja metsätalous sekä tietoteknologia. Maakunnassa työllistävimmät alat ovat naisvaltaisia julkisten palvelujen ja kaupan aloilla. Rakennus- ja puurakenneteolisuudessa Lapissa työskentelevistä yli 90 % on miehiä. Ammattiopisto Lappian rakennusalan opiskelijoista oli naisia vuonna 2013 9 %.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen avulla vähennetään rakennus- ja puurakenneteollisuuden parissa työskentelevien ja alaa opiskelevien voimakasta sukupuolisegregaatiota.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa avarretaan ihmisten näkemystä olemassa olevista vaihtoehdoista ja lisätään sekä tuetaan naisyrittäjyyttä ja naisyrittäjien tekemiä innovaatioita rakennus- ja puurakenneteollisuudessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 8
Vähähiilinen rakentaminen Parantaa metsänhoidollisia toimenpiteitä
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 8
Vähähiilinen rakentaminen Parantaa metsänhoidollisia toimenpiteitä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 5
tuotannosta jäävä jäte voidaan hyödyntää energiaksi
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 8 5
tuotannosta jäävä jäte voidaan hyödyntää energiaksi
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
hanke tukee CLT-rakentamisen ja puurakentamisen kehittämistä
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeessa syntyy tutkimustietoa ja tuloksia, joita voidaan hyödyntää myös taloudellisesti
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 8
työllistymisnäkökulma hiilidioksidipäästöt vähenee
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Hankkeessa avarretaan ihmisten näkemystä olemassa olevista vaihtoehdoista ja lisätään sekä tuetaan naisyrittäjyyttä ja naisyrittäjien tekemiä innovaatioita rakennus- ja puurakenneteollisuudessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 7 7
Kestävän kehityksen rakentaminen

9 Loppuraportin tiivistelmä

-