Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70123

Hankkeen nimi: Järvi-Pohjanmaan Innovaatiokeskus - ketteryyttä, kokeilevuutta ja kansainvälistymistä

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2015 ja päättyy 30.9.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0932480-2

Jakeluosoite: Hoiskontie 25

Puhelinnumero: 044 4659 380

Postinumero: 62900

Postitoimipaikka: Alajärvi

WWW-osoite: http://www.jpyp.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Alanko-Luopa Vesa

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: vesa.alanko-luopa(at)jpyp.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 4659 380

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on kehittää maakuntakeskusta pienemmän seudullisen, Järviseudun elinkeinoelämää palvelevan osaamis- ja innovaatiokeskuksen (Hoiskontie 25 -kehittämiskeskus) verkostoyhteistyötä, tuotteita ja palveluita sekä rakentaa toimintamalli alueen kv-toiminnan kehittämiseksi ja kv-hankeyhteistyön käynnistämiseksi. Kehittämiskeskuksen toimintamalli rakennetaan uudestaan palvelemaan paremmin alueen elinkeinoelämää tuotteistamalla palveluita ja priorisoimalla palvelut huomioiden alueen osaamiskärjet. Kehittämiskeskuksessa toimii Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, Järviseudun ammatti-instituutti (aikuiskoulutus, oppisopimustoimisto ja osa nuorisoastetta), Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulu (SeAMK)ja Aisapari ry (paikallinen toimintaryhmä) sekä hanketoimisto, jossa toimii eri tahojen hallinnoimia hankkeita.

Toimenpiteet: 1. Hoiskontie 25 -kehittämiskeskuksen tuote- ja palvelutarjonnan uudistaminen vastaamaan toiminta-alueen tarvetta huomioiden E-P:n älykkään erikoistumisen strategiassa esiin tulevat kehittämistarpeet Järviseudun alueen osalta. 2. T&k&i -yhteistyön kehittäminen yritysten, tutkimuslaitosten ja koulutusorganisaatioiden kanssa siten, että kehityskeskuksesta muodostuu innovaatiotoiminnan kehittämisalusta, joka mahdollistaa nopeiden asiakas- ja yrityslähtöisten kokeilujen ja testausten suunnittelun ja koordinoinnin. Laajennetaan verkostoja ja kootaan yhteistyökumppaneita ja osaamista, jonka kautta alueen kärkialojen yritykset löytävät potentiaalisia yhteistyötahoja ja kehittämiskumppaneita. 3. Rakennetaan toimintamalli alueen kansainvälisen toiminnan kehittämiseksi. Kartoitetaan potentiaalisia kv-verkostokumppaneita, joiden kanssa käynnistetään kansainvälisiä kehittämistoimenpiteitä alueen kärkialojen kehittämiseen. Lähdetään mukaan muiden hallinnoimiin kv-hankkeisiin ja/tai käynnistetään oma kv-hanke.

Hankkeen tuloksina kehittämiskeskuksen ydintuotteet ja palvelut on tuotteistettu selkeiksi palvelukokonaisuuksiksi, joiden sisältö, ajankäyttö ja resurssit on määritelty. Kehittämiskeskus toimii suunnitelmallisesti yhteisenä verkostomaisena kehittämisorganisaationa, toimijoiden yhteistyö tiivistyy ja roolit selkeytyvät. Hankkeen aikana kehitetyt tuotteet otetaan käyttöön, ja kehittämiskeskuksesta muodostuu kehittämis- ja innovaatioalusta, jonka toiminta on koordinoitua ja ammattimaisesti suunniteltua. Alue lähtee kumppanina mukanaan kv-hankkeisiin ja on jatkossa aktiivisesti mukana kv-hankkeissa joko kumppanina tai hakijana. Alueen toimijoiden kansainvälinen yhteistyö ja hanketoiminta vakinaistuu ja muuttuu pysyväksi toimintamalliksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatiot sekä kasvu- ja kansainvälistymishakuiset pk-yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Alueen kunnat ja muut julkiset organisaatiot, alueen elinkeinoelämä laajasti.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 113 197

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 112 225

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 156 210

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 156 049

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Järviseudun

Kunnat: Alajärvi, Lappajärvi, Vimpeli, Soini, Evijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Hoiskontie 25

Postinumero: 62900

Postitoimipaikka: Alajärvi

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 1, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen tavoitteena ei ole sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvät toimenpiteet. Toimenpiteet kohdentuvat kuitenkin molempiin sukupuoliin. Hankkeen toimenpiteiden kohteena olevien yritysten henkilöstö edustaa molempia sukupuolia (palvelualat, matkailu ja teollisuus).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat sekä miehiin että naisiin samalla tavalla, pyritään aktivoimaan molempia sukupuolia mukaan hankkeen toimintaan, ohjausryhmään kuuluu molempien sukupuolten edustajia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena ei ole sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvät toimenpiteet.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 4
Kehittämistoimenpiteissä huomioidaan luonnonvarojen kestävä käyttö.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 4
Kehittämistoimenpiteissä huomioidaan päästöjen vähentäminen vesiin, maaperään ja ilmaan. Uuden kehittyneen teknologian käyttöönotto vähentää päästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 6
Kehittämistoimenpiteissä huomioidaan materiaalien tehokas käyttö ja kierrätys. Uuden kehittyneen teknologian käyttö mahdollistaa materiaalitehokkuuden.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 5
Kehittämistoimenpiteissä huomioidaan uusiutumien energianlähteiden käyttö. Uuden kehittyneen teknologian käyttöönotto vähentää energian kulutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 9
Paikallisen elinkeinorakenteen kehittäminen on hankkeen pääteema. Kehittämistoimenpiteissä huomioidaan kestävä kehittäminen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 8
Kehittämistoimenpiteet ovat suurelta osin aineettomia. Nämä tuotteet ja palvelut eivät rasita ympäristöä eivätkä tuota päästöjä.
Liikkuminen ja logistiikka 1 6
Logistiikan kehittyminen vähentää liikkumista, joka vähentää liikenteen päästöjä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 6
Elinkeinorakenteen kehittäminen luo uusia ja uudistettuja työpaikkoja alueelle, joka edistää koko alueen hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 1 4
Kehittämistoimenpiteissä huomioidaan päästöjen vähentäminen, materiaalitehokkuus ja uusiokäyttö. Tämä lisää ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen lähtökohtana oli uudistaa ja kehittää Järviseudun elinkeinoelämää palvelevan osaamis- ja innovaatiokeskuksen (Hoiskontie 25 -kehittämiskeskus) rakennetta, toimintaa ja palveluita. Kehittämiskeskuksessa toimii Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, Järviseudun ammatti-instituutti (aikuiskoulutus, oppisopimustoimisto ja osa nuorisoastetta), Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulu (SeAMK)ja Aisapari ry (paikallinen toimintaryhmä). Tavoitteena oli keskuksen tuote- ja palvelutarjonnan uudistamisen koordinointi ja tuotteistaminen, innovaatiotoiminnan kehittämisalustana toimimisen kehittäminen sekä alueen kv-toiminnan aktivointi ja kv-hankkeeseen mukaan lähteminen.

Hankkeen aikana Hoiskontie 25 -kehittämiskeskusta onnistuttiin kehittämään toimimaan monen eri organisaation yhteisenä, verkostomaisesti toimivana kehittämiskeskuksena. Hanke koordinoi tuote- ja palvelutarjonnan uudistamista hankkeessa perustetun työryhmän ja koulutusryhmän kautta, jotka tekivät yhteistä suunnittelutyötä. Keskuksen toimijat osallistuivat aktiivisesti yhteiseen työskentelyyn ja tuotteistivat ja pilotoivat yhteistyössä suuren määrän erityyppisiä palveluita. Hankkeelle asetetut määrälliset tavoitteet toteutuivat. Hanke edisti myös keskuksen yhteistä tilojen käyttöä mm. tutkijahotellitoiminnan käynnistämisellä ja yhteisen sosiaali- ja kokoustilan perustamisella. Keskuksen yhteinen näkyvyys ja tiedotus parantui ja brändi kehittyi mm. seututiedotteen tekemisellä, yhteisen roll up:n, esitteen ja logon käytöllä sekä yhteisellä www-sivu näkyvyydellä. Tehdyt toimenpiteet edistivät konkreettisesti hankkeen tulosten toteutumista. Kehittämiskeskuksen toimijat aikovat jatkaa pääosaa hankkeen aikana kehitetyistä toimenpiteistä ja käytännöistä mm. toimijoiden yhteiset kehittämisryhmät, seututiedotteen teko, yhteinen tilojen käyttö, yhteinen brändi sekä hankkeen aikana kehitettyjen palvelujen tarjoaminen.

Hankkeessa edistettiin kehittämiskeskuksen toimimista innovaatioalustana. Toimenpiteet kohdentuivat erityisesti älytekniikan ja digitaalisuuden käytön edistämiseen toiminta-alueella. Hankkeessa toteutettiin kuusi yritysten tarpeista lähtevää kartoitus- ja selvitystyötä liittyen älytekniikan ja digitaalisuuden käytön edistämiseen. Kartoitustöiden pohjalta käynnistettiin kolme yrityslähtöistä kokeilupilottia sekä yritysten omia kehittämistoimenpiteitä mm. rakennusalan yritysten yhteinen nettiportaali. Yritykset olivat tyytyväisiä toteutettuihin pilotteihin, ja ne johtivat jatkotoimenpiteisiin, jotka toteutettiin tai tullaan toteuttamaan yrityksen omalla rahoituksella tai yrityskohtaisilla hankkeilla. Hanke onnistui edistämään automaation ja digitaalisten menetelmien käyttöä alueella.

Hanke pääsi tavoitteeseen kv-toiminnan aktivoimisessa, sillä alue pääsi mukaan partneriksi Interreg Europe -ohjelman rahoittamaan hankkeeseen, jossa on mukana 10 partneria kuudesta eri maasta. Interreg Europe -hankehaku madalsi huomattavasti kynnystä lähteä mukaan uuteen kv-hankehakuun, sillä hakuprosessista ja hankkeessa mukana olosta kertyi kokemusta. Hankkeen kautta hallinnoijalle syntyi myös uusia kv-suhteita.