Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70125

Hankkeen nimi: Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi (TARMO+)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Ekokumppanit Oy

Organisaatiotyyppi: Pieni yritys

Y-tunnus: 1801748-4

Jakeluosoite: PL 487

Puhelinnumero: 040-704 4099

Postinumero: 33101

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.ekokumppanit.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HOLM SUVI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: suvi.holm(at)tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-704 4099

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TARMO+ - Tampereen seudun asuinalueet vähähiilisiksi on kolmivuotinen Ekokumppanit Oy:n hallinnoima hanke, joka keskittyy vähähiilisyyden edistämiseen asuinrakennuksissa ja yhdyskuntarakenteessa. Hanke vastaa sekä EU- että kansallisen ja aluetason ilmasto- ja energiapoliittisiin sekä maankäytöllisiin strategioihin. Hankkeessa tuetaan uusiutuvan energian käyttöä, kehitetään energiapalveluiden kysyntää ja tarjontaa yhdessä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa, autetaan käynnistämään täydennysrakentamishankkeita ja tuetaan vähähiilisiä asumisen valintoja. Kansainvälisenä yhteistyökumppanina toimii ruotsalainen Malmön kaupunki, jonka kanssa kehitetään ratkaisuja kaupunginosien kehittämisen ja vähähiilisyyden haasteisiin.

Taloyhtiöille tarjotaan tietoa uusiutuvasta energiasta, energiankulutuksen seurannasta ja muista energiapalveluista tilaisuuksien ja kilpailujen avulla. Yritysten, taloyhtiöiden, oppilaitosten ja kuntien kanssa työskennellään lisä- ja täydennysrakentamisen helpottamiseksi ja toimintamallien kehittämiseksi työpajojen, seminaarien ja oppilaitosyhteistyön avulla. Hankkeen tuloksina saadaan käyttöön konkreettisia esimerkkejä sujuvoittamaan taloyhtiöiden rakennusprosesseja. Lisäksi projektissa tuodaan yhteen energiapalveluyrityksiä ja niiden asiakkaita, minkä avulla kehitetään palveluiden kysyntää ja tarjontaa. Kansainvälisestä yhteistyöstä syntyy uusia esimerkkejä, toimintatapoja ja innovaatiohankkeita.

Lyhyen aikavälin vaikutuksena on asenneilmapiirin muuttuminen, joka näkyy ilmastomyönteisten valintojen lisääntymisenä asumisessa ja remontoinnissa sekä vähähiilisyyttä tukevan liiketoiminnan kasvuna. Lisäksi vähähiilisyyttä tukevat palvelut ja tuotteet vastaavat aikaisempaa paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Pitkällä aikavälillä asuinalueet kehittyvät vähähiilisemmiksi lisä- ja täydennysrakentamisen ja energiapalveluiden käyttöönoton kautta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat asumiseen, rakentamiseen ja remontointiin energiapalveluja tarjoavat pk-yritykset, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, Tampereen kaupunkiseudun kunnat ja asunto-osakeyhtiöt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhmiä ovat asukkaat asumismuodosta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 240 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 237 583

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 355 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 352 218

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen

Kunnat: Orivesi, Lempäälä, Tampere, Kangasala, Nokia, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeessa parannetaan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja vähähiilisiä palveluita sukupuolesta riippumatta. Hankkeessa keskitytään vähähiilisyystavoitteisiin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeessa parannetaan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja vähähiilisiä palveluita sukupuolesta riippumatta. Hankkeessa keskitytään vähähiilisyystavoitteisiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa parannetaan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja vähähiilisiä palveluita sukupuolesta riippumatta. Hankkeessa keskitytään vähähiilisyystavoitteisiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 9
Hankkeessa vaikutetaan asukkaiden asenteisiin, lisätään erilaisten vähähiilisten palveluiden kysyntää ja tarjontaa, mutta hankkeella ei ole suoraa vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Kuitenkin asenteiden muututtua sekä kysynnän ja palveluiden tarjonnan lisääntyessä asuinalueiden energiankäyttö tehostuu, uusiutuva energia lisääntyy ja asuntokanta tiivistyy. Ne vähentävät luonnonvarojen käyttöä. Kyseinen kehitys kuitenkin vaatii aikaa, eikä kaikkia toimenpiteitä ehditä toteuttamaan hankkeen aikana. Uudenlaisten toimintamallien ja palveluiden kehittäminen edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä välillisesti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 9
Hankkeessa ei vaikuteta suoraan ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen, mutta asenteiden muututtua, vähähiilisten palveluiden kysynnän ja tarjonnan kasvettua toteutettavat toimet vähentävät päästöjä ja vaikuttavat siten ilmastonmuutokseen. Hulevesien järkevällä ohjauksella vaikutetaan tulvariskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 6
Asuinalueiden tiivistämisessä on riskinä viheralueiden katoaminen. Hankkeessa kiinnitetään huomiota viheralueiden säilymiseen ja alueiden viherryttämiseen Tampereen kaupungin ekosysteemipalveluselvityksessä mainituin keinoin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 8
Hankkeessa ei vaikuteta suoraan pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan (kasvihuonekaasujen vähentämiseen), mutta asenteiden muututtua, vähähiilisten palveluiden kysynnän ja tarjonnan kasvettua toteutettavat toimet vähentävät päästöjä ja vaikuttavat ilman laatuun ja kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen;piha-alueita kehittämällä vaikutetaan pintavesien imeyttämiseen ja johtamiseen. Energiankäytön tehostumisella ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönotolla on myös vaikutusta.Yhteistyössä kehitetyillä ja ulkomailta tuoduilla esimerkeillä vaikutetaan välillisesti suotuisien ratkaisujen käyttöönottoon.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 8
Hankkeessa vaikutetaan asukkaiden asenteisiin, lisätään erilaisten vähähiilisten palveluiden kysyntää ja tarjontaa, mutta hankkeella ei ole suoraa vaikutusta materiaalien käyttöön tai jätteen syntymiseen. Energia- ja materiaalitehokkuus sekä energiankäytön tehostaminen korostuvat taloyhtiöille pidettävissä tilaisuuksissa sekä yhteistyössä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 9
Korkeat päästövähennystavoitteet korjausrakentamisen yhteydessä vaativat uusiutuvien energiaratkaisujen käyttöönottoa. Projektissa tuodaan esille uusiutuvan energian mahdollisuuksia, mikä edistää sen käyttönottoa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Uusia palveluja ja toimintamalleja kehitetään yhdessä yritysten kanssa. Kansainvälisessä yhteistyössä kehitetään uusia ratkaisuja ja tuodaan esimerkkejä muista maista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Uusia palveluja ja toimintamalleja kehitetään yhdessä yritysten kanssa.
Liikkuminen ja logistiikka 5 8
Hankkeessa vaikutetaan asukkaiden asenteisiin, lisätään erilaisten vähähiilisten palveluiden kysyntää ja tarjontaa, mutta hankkeella ei ole suoraa vaikutusta liikkumiseen ja logistiikkaan. Täydennysrakentamisen avulla säästetään infrastruktuurirakentamisen kuluissa ja pystytään parantamaan joukkoliikennepalveluita tiivistetyille alueille.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeessa tuetaan asumismukavuuden kehittymistä uusien palveluiden kehittämisen ja käyttöönoton avulla. Yhteisöllisyyden kehittymistä tuetaan tuomalla yhteen asukkaita ja sidosryhmiä, esittelemällä hyviä asumisen ja lisärakentamisen esimerkkejä ja näin rakentamalla tulevaisuutta yhdessä eri tahojen kanssa toteutettavalla yhteistyöllä.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Asukkaiden osallistumismahdollisuuksia ja ymmärrystä kasvattamalla edistetään asuinrakennusten ja -ympäristöjen vähähiilisyyskehitystä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Asuinalueiden eriarvoisuuskehitystä pyritään vähentämään. Hyviä esimerkkejä ja toimintamalleja saadaan kansainvälisestä yhteistyöstä.
Kulttuuriympäristö 5 8
Hyvien esimerkkien ja yhteistyön avulla säilytetään asuinalueiden kulttuuriset arvot.
Ympäristöosaaminen 10 10
Hankkeessa kehitetään asukkaiden, pk-yritysten, tutkimuslaitosten ja kuntien ympäristöosaamista erityisesti vähähiilisyyden ja energiankäytön tehostamisen näkökulmasta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

TARMO+ hankkeella vastattiin paikallisiin, valtakunnallisiin sekä EU-tason ilmasto- ja energiatavoitteisiin. Valtakunnallisella tasolla Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Tampere pyrkii ilmastopolitiikassa edelläkävijyyteen ja aikoo vähentää hiilidioksidipäästöjen määrää 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Tampereen kaupunki on päättänyt tavoitella hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Hankkeen avulla asunto-osakeyhtiöiden ja asukkaiden oli helpompi tehdä vähähiilisempiä ratkaisuja. Rakennukset vastaavat noin 40 prosentista Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. Tampereen rakennuskannasta 65 prosenttia on asuinrakennuksia.

Hankkeen toiminta saavutti yli 300 taloyhtiötä Tampereen seudulla ja hankkeen toiminnan piirissä oli tuhansia alueen asukkaita. Projektin kautta asukkaat ja taloyhtiöt saivat tietoonsa käytännön ratkaisuja, miten he voivat korjauksia toteutettaessa ottaa energiatehokkuuden parantamisen huomioon. Hankkeessa edistettiin taloyhtiöiden strategista ajattelua ja remontoinnin pitkäjänteisen suunnittelun tärkeyttä pidemmillä aikajaksoilla. Taloyhtiöille hankkeen toiminta teki helpoksi lähestyä energiatehokkuuspalveluluita tarjoavia yrityksiä. Hanke edisti myös täydennysrakentamisprojektien käynnistymistä sekä toi esille ryhmäkorjauksen hyötyjä.

Hankkeessa mukana olleita vähähiilisiä palveluita tarjoavia yrityksiä ohjattiin parempaan asiakasymmärrykseen erillisillä neuvontatilaisuuksilla sekä ohjeistamalla ja neuvomalla yrityksiä, kuinka TARMO+ -hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin kannatti valmistautua. Hankkeessa huomioitiin koko taloyhtiöekosysteemiin kuuluva laaja yhteistyöverkosto. Laaja yhteistyö toi kiitosta niin yrityksiltä, taloyhtiöiltä kuin julkisilta toimijoilta. Projektin tilaisuudet olivat avoimia kaikille taloyhtiötoimintakentän yrityksille.

Projektin tuloksena Rane energianeuvonnan järjestämille energiaeksperttikursseille saatiin houkuteltua yli 100:n Tampereen alueen taloyhtiöiden edustajaa, jotka oppivat energiatehokkuuden parantamisen mahdollisuudet kiinteistöissään. Yhteenvetona hankkeen tuloksena on asenneilmapiirin muutos taloyhtiöissä, on lisätty mahdollisuuksia uudenlaisten energiapalvelujen syntymiselle, tutkimuslaitokset ovat saaneet tutkimusaineistoa matalahiilisen yhdyskunnan rakentamisen kehittämiseen. Tuloksena on myös ollut paremmin asiakastarpeen huomioiva toimintaympäristö, joka mahdollistaa palveluinnovaatioiden kehittämisen. Alueen innovaatioympäristöä ja -kapasiteettia on kehitetty Malmö-yhteistyön avulla ja lisäksi on kehitetty kannustimia täydennysrakentamiseen yhteistyössä seudun kuntien kanssa.