Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70132

Hankkeen nimi: Innovaatiojohtaja

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2014 ja päättyy 31.1.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Joensuun Tiedepuisto Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 0840525-6

Jakeluosoite: Länsikatu 15

Puhelinnumero: +358 13 337 7175

Postinumero: 80110

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.tiedepuisto.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: GRÖHN AKI PEKKA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Innovaatiojohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: aki.grohn(at)carelian.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358504037540

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Globaalikilpailu alueiden välillä kovenee jatkuvasti. Kaupunkiseuduille on välttämätöntä tunnistaa omat kehittämisen painopistealueensa, joihin rajallisia kehittämisresursseja pääasiassa keskitetään. Joensuun seudun keskeiset toimijat (Joensuun kaupunki, P-K maakuntaliitto, ELY-keskus, PKKY, UEF, Karelia-AMK, Joensuun Tiedepuisto Oy ja Josek Oy) ovat yhdessä määrittäneet kehittämisen painopisteet vuonna 2012 valmistuneessa Joensuun seudun kasvustrategiassa ”Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva”. Kasvustrategian toteutuksen ja alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittymisen kannalta tärkeää on painopisteiden kehittämiseen kohdennettujen toimenpiteiden johtaminen ja koordinointi.

Innovaatiojärjestelmän palvelut, toiminnot ja toimijat koetaan varsinkin yritysten puolelta sekaviksi ja vaikeasti hyödynnettäviksi. Innovaatiojohtajan toiminnan kautta keskeisten toimijoiden välinen yhteistyö tiivistyy edelleen sekä alueelliset ankkuriyritykset ja aktiiviset pk-yritykset kytkeytyvät osaksi innovaatiojärjestelmää ja sen kehittämistä. Toiminnan kautta pystytään tekemään valintoja sekä suuntaamaan paremmin resursseja valittujen painopisteiden kehittämiseen. Alueellinen Innovaatiojärjestelmä tulee selkeämmäksi sekä tehokkaammaksi. Yritykset hyödyntävät järjestelmän toimijoiden tarjoamia palveluita enemmän ja niiden tuotekehityspanostukset lisääntyvät. Järjestelmän tehokkaan hyödyntämisen kautta yritykset luovat uusia tuotteita, niiden liiketoiminta uusiutuu ja ne omaavat paremman kyvyn kansainvälistyä. Yritykset pystyvät toimimaan kilpailukykyisemmin haastavilla globaaleilla markkinoilla. Yritysten liikevaihto kasvaa ja niihin syntyy uusia/uudistettuja työpaikkoja. Jatkossa Joensuun seutu on myös yhä vetovoimaisempi Vihreän kasvun keskus. Vahvan ja vetovoimaisen keskuksen vaikutukset heijastuvat myös laajemmin Pohjois-Karjalan maakuntaan. Osaaminen, kehittämisalustat ja verkostot ovat laajasti koko maakunnan yritysten ja toimijoiden hyödynnettävissä.

Toimenpiteet:
Innovaatiojohtajan toiminta koostuu ajallisesti kuudesta rinnakkain etenevästä työpaketista.

TP1: Joensuun seudun innovaatiojärjestelmän yhteistyön organisointi tukemaan seudun kasvustrategian tavoitteita.
Innovaatiojohtajan ja johtoryhmän tehtävänä on Innovaatiojärjestelmän kehitystarpeiden, panostusten ja palveluiden suunnittelu, kehitystoimenpiteiden koordinointi, järjestelmän toiminnan selkeyttäminen sekä kasvustrategian toimivuuden seuranta. Johtoryhmätyöskentelyn kautta kukin osallistuvaorganisaatio sitoutuu tehtyjen valintojen ja panostusten toteuttamiseen omissa organisaatioissaan.
Johtoryhmän lisäksi Innovaatiojohtajan toiminnan tukena toimii Joensuun seudun kasvustrategian ohjaus/seurantaryhmä. Seurantaryhmän tehtävänä on viedä strategiatason päätöksiä konkreettiseksi tekemiseksi.

TP2: Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö
Kasvustrategiassa määritellylle kolmelle painopistealalle muodostetaan omat yrityksistä koostuvat teemaryhmät. Lisäksi teemaryhmiin tulee asiantuntijaedustajat AMK:lta ja UEF:sta. Teemaryhmät kokoontuvat 3-4 kertaa vuodessa ja tapaamiset ovat teemoitettuja. Teemaryhmien lisäksi kerran vuodessa järjestetään laajempi sidosryhmäfoorumi. Sidosryhmäfoorumissa esitellään kasvustrategian toteutumista, innovaatiojärjestelmän tilannearvio ja kuullaan asiantuntijaesityksiä toimintaympäristön muutoksista ja niiden tuomista mahdollisuuksista.
Yritysten mielipidettä innovaatiojärjestelmän toimivuudesta, kehitystarpeista ja eri organisaatioiden rooleista tullaan kartoittamaan Webpohjaisilla kyselyillä. Kyselyiden perusteella myös kasvustrategian toteutusta tullaan arvioimaan suhteessa asiakastarpeisiin.

TP3: Seurantaindikaattorit ja tilannearvio

Johtoryhmä yhdessä Innovaatiojohtajan kanssa tulee valitsemaan kasvustrategian toteuttamisen kannalta olennaiset seurantaindikaattorit sekä määrittämään niille tavoite-arvot. Innovaatiojohtaja yhdessä teemaryhmien vetäjien kanssa laatii vuosittain tilannearvion seurantaindikaattorien perusteella. Lisäksi tehtävänä on innovaatiojärjestelmän ulkopuolisten, mutta kasvustrategian tavoitteisiin vaikuttavien keskeisten tekijöiden kartoittaminen, seuranta ja muutosten raportointi (osana tilannearviota). Johtoryhmä käyttää tilannearviota innovaatiojohtajan sekä oman organisaationsa toiminnankehittämiseen ja suuntaamiseen.

TP4: Kehitysalustat, hankkeet ja keskeiset toimenpiteet.
Innovaatiojohtaja yhdessä johtoryhmän kanssa koordinoi innovaatiojärjestelmän toimesta toteutettavien ja kasvustrategian kannalta keskeisimpien hankkeiden yms. toimenpiteiden suunnittelua. Toimenpiteiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa kukin organisaatio. Innovaatiojohtaja osallistuu toimenpiteiden toteutuksen seurantaan ja tarvittaessa suunnitteluun sekä arvioi innovaatiojärjestelmän keskeisimpien hankkeiden muodostamaa toimenpidekokonaisuutta suhteessa kasvustrategian tavoitteisiin ja innovaatiojärjestelmän kehitystarpeisiin.
Innovaatiojohtaja osallistuu keskeisimpien kehitysalustojen suunnitteluun ja ohjaukseen mm. Symmetrisen kaupungin kehittämissuunnitelma, Green Park yrityspuisto ja Biotalous Inkan toimenpiteet.

TP5: Viestintä ja Invest in
Innovaatiojohtaja on yksi keskeinen toimija viestiessään ja markkinoidessaan Joensuun seudun osaamista ja mahdollisuuksia niin kansallisesti ja kansainvälisesti. Viestimisen tueksi tarvitaan sisältöä, konsepteja materiaalia, kampanjoita, kyselyitä jne. Keskeisiä asioita alueen osaamisen esilletuomisessa ja aktiivisen Invest In toiminnan käynnistämisessä ovat business Joensuu konseptin toteutus sekä Vihreän kasvun brändityö, joihin innovaatiojohtaja osallistuu. Tärkeää on myös avainsidosryhmien välisen tiedonkulun varmistaminen (walk & talk) sekä kansainvälisiin työryhmiin (EIP smart Cities , ERRIN, FTP…) ja foorumeihin osallistuminen. Kansainvälistymisen osana tuodaan esille Horisontti 2020 mahdollisuuksia ja aktivoidaan niin tutkimuslaitoksia kuin yrityksiä rahoituksen hyödyntämiseen.

TP6: Hallinto
Hankkeen suunnitteluun, raportointiin ja kokoustamiseen liittyvät toimenpiteet.

Tulokset:
TP1: Muodostetaan tehokkaampi ja yksinkertaisempi alueellisen innovaatiojärjestelmän seurannan, suunnittelun ja päätöksenteon toimintamalli, joka tukee yritysten tarpeita.
TP2: Toimintamalli, jossa teemaryhmittäin yritykset (erityisesti ankkuriyritykset ja aktiiviset pk-yritykset)kytketään mukaan innovaatioympäristön kehittämiseen.
TP3: Toimintamalli, jossa määritellään seurantaindikaattorit ja analysoidaan niissä tapahtuviin muutoksiin johtaneet syyt/panostukset/panostusten puutteet. Analysointien perusteella laaditaan tilanneanalyysi, joka toimii Innovaatiojärjestelmän keskeisten toimijoiden päätöksenteon tukena.
TP4: Varsinaiset tulokset työpaketin osalta tehdään tai laaditaan muiden organisaatioiden toimesta. Innovaatiojohtaja hankkeen kautta osallistutaan niiden laadintaan.
-Symmetrisen kaupungin toteutussuunnitelma ja toteutuksen hankkeistus.
-Green Park hankkeen masterplan
TP5: Mielikuva Joensuusta kansainvälisesti tunnettuna Innovaatioverkostojen vihreänä kaupunkina vahvistuu, mikä houkuttelee yrityksiä sijoittumaan alueelle.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kasvustrategian toteutuksen kannalta keskeiset toimijat (Joensuun kaupunki, P-K maakuntaliitto, ELY-keskus, PKKY, UEF, Karelia-AMK, Joensuun Tiedepuisto Oy ja Josek Oy)
Alueella toimivat Annkuriyritykset sekä aktiivinen PK-yrityssektori. Erityisesti kasvustrategian painopistealueilla toimivat sijoittuvat tai sijoittumista harkitsevat yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Muut yritykset. Innovaatiojärjestelmän toiminnan kannalta relevatit kansalliset ja kansainväliset toimijat ja sidosryhmät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 320 312

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 300 587

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 457 590

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 429 411

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun

Kunnat: Polvijärvi, Liperi, Outokumpu, Kontiolahti, Joensuu, Juuka, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 1, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
hanke on sukupuolineutraali
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
hanke on sukupuolineutraali
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
hanke on sukupuolineutraali

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 10
Kaupungin sitoutuminen kestävään kehitykseen, resurssitehokkaat kehittämisen alustat, resurssitehokkuuden edistäminen, hiilineutraali maakunta, Vetovoimainen Vihreän kasvun globaali keskus
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 10
resurssitehokkaat kehittämisen alustat, resurssitehokkuuden edistäminen, hiilineutraali maakunta, Vetovoimainen Vihreän kasvun globaali keskus,
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 7
resurssitehokkaat kehittämisen alustat, resurssitehokkuuden edistäminen, hiilineutraali maakunta, Vetovoimainen Vihreän kasvun globaali keskus,
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 10
resurssitehokkaat kehittämisen alustat, resurssitehokkuuden edistäminen, hiilineutraali maakunta, Vetovoimainen Vihreän kasvun globaali keskus,
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 7 10
resurssitehokkaat kehittämisen alustat, resurssitehokkuuden edistäminen, hiilineutraali maakunta, Vetovoimainen Vihreän kasvun globaali keskus,
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Paikallisesti talous perustuu jatkossa entistä enemmän biotalouden uusien avainteknologioiden ratkaisuille ja kestävästi biotalouden keinoin tuotetuille materiaaleille ja energialle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Ovat keskeinen osa elinkeinoelän kehittymistä ja uudistumista. Osa tuotekehityksen aktivointia.
Liikkuminen ja logistiikka 8 10
Erittäin tärkeä osa koko maakunnan olemassaolon ja kehittymisen kannalta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 7
Elinkeinoelämän paikallisen kehittymisen myötä alueen elinvoimaisuus ja houkuttelevuus asuinympäristönä sekä hyvinvointiparanevat
Tasa-arvon edistäminen 2 6
asukkaat kytketään mukaan kehittämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 7
uudet asuinalueet, kehitysalustat, kaikkiin elämäntilanteisiin ja vaiheisiin sopiva asuminen
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 2
alueellinen profiloituminen ja siitä seuraava laajatietoisuus

9 Loppuraportin tiivistelmä

Innovaatiojärjestelmän palvelut, toiminnot ja toimijat koetaan varsinkin yritysten puolelta sekaviksi ja vaikeasti hyödynnettäviksi. Innovaatiojohtajan toiminnan kautta keskeisten toimijoiden välistä yhteistyötä pyrittiin tiivistämään edelleen ja tekemään valintoja sekä suuntaamaan paremmin resursseja valittujen painopisteiden kehittämiseen. Tavoitteen saavuttamiseksi perustettiin Innovaatiojohtajan johtoryhmä, jossa edustettuna kaikkien kasvustrategian toteutukseen sitoutuneiden organisaatioiden (Joensuun kaupunki, Tiedepuisto, Josek, P-K maakuntaliitto, ELY-keskus, UEF, Karelia, Pkky) ylin johto. Johtoryhmän toiminnan tuloksena perustettiin mm. erillinen Joensuun kaupunkikonsernin Elinkeinoyhtiöiden johtoryhmä. Ryhmän tehtävänä oli selvittää nykyiset konsernin tarjoamat palvelut ja eri organisaatioiden asiakuudet sekä tehdä päätöksiä palveluiden uudistamisesta sekä vastuutahoista.

Innovaatiojohtajan johtoryhmän lisäksi Kasvustrategian seurantaryhmällä oli oma roolinsa innovaatioympäristön kehittämisessä. Tärkeimpänä tehtävänä ryhmällä oli ohjata kasvustrategian päivitystä sekä sen pohjalta laadittua Joensuun kasvusopimusvalmistelua sekä keskeisten indikaattorien määrittäminen.

Keskeisenä tavoitteena oli alueelliset ankkuriyritysten ja aktiiviset pk-yritykset kytkeminen osaksi innovaatiojärjestelmää ja sen kehittämistä. Tavoitteen saavuttamiseksi perustettiin kasvustrategian painopistealuille(Metsäbiotalous, Teknologia-ja materiaalit ja Luovat alat) omat pääasiassa yrityksistä koostuvat teemaryhmänsä.

Ryhmät vaikuttivat mm. kasvustrategian sisältöön, jossa yritykset määrittävät kolmeksi tärkeimmäksi innovaatioympäristön kehittämisen kohteeksi: saavutettavuuden, osaavan työvoiman saatavuuden ja digitaalissuuden. Osaavan työvoiman saatavuuden sekä Digitalisaation (Lean ja industry 4.0.) osalta toteutettiin yhdessä yritysten kanssa useita kehittämistoimenpiteitä.

Innovaatiojohtaja yhdessä johtoryhmän kanssa koordinoi innovaatiojärjestelmän toimesta toteutettavien ja kasvustrategian kannalta keskeisimpien hankkeiden ja kehitysalustojen suunnittelua ja toteutusta mm. Symmetrisen kaupungin kehittämissuunnitelma, Green Park yrityspuisto ja Biotalous Inkan toimenpiteet. Näissä kaikissa asioissa hankeen toteutusaikana edettiin hyvin.

Invest-in toiminnan osalta tavoitteena oli luoda edellytyksiä sille, että Joensuun seutu on yhä vetovoimaisempi Vihreän kasvun keskus.Tavoitteen saavuttamiseksi toteutettiin ostopalveluna seudun vahvuuksiin ja kasvustrategian painopisteisiin pohjautuva Invest-in materiaalin tuottaminen. Materiaali toimii mm. Businessjoensuu portaalissa alueen painopisteiden esittelyssä sekä sitä hyödynnettiin alueen asiantuntijoiden koulutuksessa ja yhteisen viestin rakentamisessa.

Hankkeessa luotiin toimintamalli, jolla alueen keskeiset julkiset toimijat pystyvät systemaattisesti ja tehokkaasti viemään kehittämistoimenpiteitä yhteistyössä eteen päin. Toimintamallissa varmistettiin valittujen teemaryhmien kautta vuoropuhelu ja yritysten osallistaminen julkisten toimijoiden päätöksentekoon ja toimintaan. Yritykset ovat nyt tiiviimmin mukana Joensuun seudun kehityksessä ja ovat löytäneet alueen tutkimus- ja koulutusorganisaatiot oman liiketoimintansa TKI-partnereiksi.

Tuloksena päivitettiin Joensuun seudun Kasvustrategia, joka toimi pohjapaperina ja keskeisenä sisältönä Joensuun kasvusopimushaussa. Joensuu valittiin yhtenä 5. kaupungista valtion kanssa solmittaviin kasvusopimuksiin. Joensuun kasvusopimuksessa on mm. luotu uusi avoin innovaatioympäristömalli (GreenHub), jossa alueen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatiot ratkovat yhdessä yrityksiltä tulevia kehittämiseen ja liiketoimintaan liittyviä haasteita. GreenHubin toiminta kytkee niin yrityksiä kuin julkisia toimijoita yhä vahvempaan konkreettiseen yhteistyöhön. Toimintamalli on helposti laajennettavissa myös Biotalousteeman ulkopuolelle.

Laadittiin alueen vahvuuksista kaikille toimijoille yhteinen Invest-in materiaali, jonka pohjalta saadaan luotua yhteinen viesti alueen vahvuuksista.

Innovaatiojohtaja osallistui seudun keskeisten hankkeiden ja kehittämisalustojen suunnitteluun ja ohjaukseen. Hankkeen aikana valmistuivat Symmetrisen kaupungin toteuttamissuunnitelma ja Green Parkin master plan. Varsinaiset tulokset ja tuotokset näiden osalta laadittiin kunkin vastuullisen organisaatio toimesta.