|
|
|
Hankekoodi: A70136
Hankkeen nimi: Kestävän hyvinvoinnin strateginen kehittäminen
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2016
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2189312-7
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D
Puhelinnumero: 01535561
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.mamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HAAPALA ANU MARJA ANNELI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anu.haapala(at)mamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503125123
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kestävän hyvinvoinnin strategisen kehittämishankkeen tavoitteena on edistää eteläsavolaisen väestön terveyttä ja hyvinvointia kolmen strategisesti valitun kehittämiskohteen avulla. Kehittämiskohteissa tarkastellaan:
- terveyden ja hyvinvoinnin omaehtoista edistämistä teknologisia sovelluksia hyödyntäen
- maakunnan syrjäseutujen nuorten elinoloja ja hyvinvoinnin edistämistä suhteuttamalla tietoa ja osaamista
kansainvälisesti
- elintarviketurvallisuutta, erityisesti ruokapalveluja ja elintarvikkeiden jäljitettävyyttä.
Hankkeeseen valitut kehittämiskohteet tukevat osaltaan maakuntastrategian tavoitetta kehittää Etelä-Savo tulevaisuudessa väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen mallimaakunnaksi. Maakuntastrategian lisäksi kohteiden valinta on perustunut kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelma-asiakirjoihin. Kehittämiskohteet ovat myös Mamkin strategian mukaisia ja rakentuvat vahvasti jo olemassa olevaan osaamiseen ja asiantuntijuuteen. Hanke vahvistaa kehittämiskohteisiin liittyvää osaamista, asiantuntijuutta ja verkostoja osaamiskeskittymiksi. Osaamiskeskittymät tuottavat uutta tietoa ja kehittävät sekä siirtävät käytäntöön hyviksi todettuja kansallisia ja kansainvälisiä käytänteitä. Samalla vahvistuvat edellytykset maakunnan ulkopuolisen rahoituksen hakemiseen. Jokaisessa osaamiskeskittymässä toimii tutkimuspäällikkö, joka vastaa toimenpiteistä ja kehittämistyöstä.
Terveyden ja hyvinvoinnin omaehtoinen edistäminen teknologiaa soveltaen
Kevät 2015: Tutkimuspäällikkö kartoittaa hyvinvointiin ja terveyden omaehtoiseen edistämiseen liittyviä kansallisia ja kansainvälisiä toimintamalleja, käytänteitä ja menetelmiä sekä tarkastelee niiden teknologisia soveltamismahdollisuuksia. Tutkimuspäällikkö suhteuttaa keräämäänsä tietoa Etelä-Savon erityispiirteisiin ja tarpeisiin.
Kevät 2015–syksy 2015: Tutkimuspäällikkö suunnittelee ja toteuttaa pilotit, joilla edistetään vähintään kahden kohderyhmän terveyttä ja/tai toimintakykyä teknologiaa hyödyntäen. Tutkimuspäällikkö mallintaa omaehtoisesta terveyden edistämisestä sosiaali- ja/tai terveysalan palveluprosessin ja suunnittelee teknologisten sovellusten käyttömahdollisuuksia osana palveluprosessia.
Kevät 2016–syksy 2016: Tutkimuspäällikkö analysoi ja mallintaa pilottien tulokset.
Toimenpiteiden vaikutuksesta tieto ja osaaminen terveyden ja hyvinvoinnin omaehtoisesta edistämisestä lisääntyvät maakunnassa. Kansallinen ja kansainvälinen verkostoyhteistyö vahvistuu ja lisää mahdollisuuksia hyvinvointi- ja terveysteknologiaan liittyvälle liiketoiminnalle maakunnassa. Lisäksi rakentuu verkostomaisesti toimiva osaamiskeskittymä, joka edistää terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää osaamista ja asiantuntijuutta maakunnallisesti, kansallisesti ja mahdollisesti myös kansainvälisesti.
Syrjäseutujen nuorten hyvinvointi kansainvälisessä viitekehyksessä
Kevät 2015: Tutkimuspäällikkö kartoittaa olemassa olevaa tietoa maakunnan syrjäseutujen nuorten kasvu- ja elinoloista, elämäntyyleistä ja -tavoista. Tutkimuspäällikkö etsii nuorten hyvinvoinnin edistämiseen soveltuvia kansainvälisiä toimintamalleja ja menetelmiä sekä suhteuttaa niitä Etelä-Savon erityispiirteisiin ja tarpeisiin.
Syksy 2015: Tutkimuspäällikkö valitsee analyysin perusteella 2–3 maakunnan tarpeisiin vastaavaa toimintamallia tai menetelmää ja kartoittaa potentiaaliset pilottiyhteisöt (esim. kunnat, koulut, työyhteisöt, järjestöt) ja suunnittelee toteutettavat pilotit. Tutkimuspäällikkö kokoaa kansainvälisen yhteistyöverkoston ja tekee yhdessä verkoston kanssa suunnitelman kansainvälisestä vertailevasta tutkimuksesta ja kehittämistoiminnasta. Tutkimus kohdistuu syrjäseutujen nuorten kasvu- ja elinoloihin sekä elämäntyyleihin ja -tapoihin.
Kevät 2016–syksy 2016: Tutkimuspäällikkö toteuttaa pilotit soveltaen kokeellisen kehittämistyön metodologiaa. Hän myös analysoi ja mallintaa piloteista saadun tiedon. Tutkimuspäällikkö levittää tietoa ja osaamista kirjoittamalla niistä alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin julkaisuihin.
Toimenpiteiden vaikutuksesta kansainvälinen vertailutieto ja osaaminen syrjäseutujen nuorten hyvinvoinnista, elinoloista ja niihin liittyvistä tekijöistä lisääntyvät. Myös asiantuntijuus syrjäytymisen ehkäisyssä ja sosiaalisen osallisuuden vahvistamisessa lisääntyvät. Syrjäseutujen nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tarvittavat toimenpiteet ja kehittämistarpeet täsmentyvät. Toimenpiteiden vaikutuksesta kansallinen ja erityisesti kansainvälinen verkostoyhteistyö syrjäseutujen nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi vahvistuu. Lisäksi rakentuu verkostomaisesti toimiva osaamiskeskittymä, joka edistää osaamista ja asiantuntijuutta maakunnallisesti, kansallisesti ja erityisesti kansainvälisesti.
Elintarviketurvallisuus: ruokapalvelut ja elintarvikkeiden jäljitettävyys
Kevät 2015–syksy 2015: Tutkimuspäällikkö kokoaa yhteen elintarvikkeiden jäljitettävyyteen liittyvää osaamista maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Lisäksi hän selvittää miten eri elintarvikeketjuissa ja ammattikeittiöissä jäljitettävyystiedon tuottaminen on hoidettu. Tutkimuspäällikkö selvittää kyselyn ja haastattelujen avulla Etelä-Savon ”jäljitettävyystiedon tilanteen”. Lisäksi tutkimuspäällikkö suunnittelee pilotoinnin yhteen elintarvikeketjuun ja osallistuu pilotoinnin toteutukseen. Kerätyn tiedon ja pilotoinnin avulla tutkimuspäällikkö selvittää, mitä jäljitettävyystiedon tuottaminen edellyttää toimijoilta, mitä hyötyjä siitä on ja millaisia mahdollisuuksia jäljitettävyys antaa esimerkiksi markkinoinnille. Lisäksi tutkimuspäällikkö tekee yhdessä ruokapalvelutoimijoiden kanssa suunnitelman ruokapalvelun prosessin kehittämisestä, jotta asiakas saa ruoan jäljitettävyyteen ja turvallisuuteen liittyvää tietoa ymmärrettävässä muodossa.
Kevät 2016–syksy 2016: Tutkimuspäällikkö analysoi pilotointien tuloksia ja niiden käytön laajentamista sekä järjestää verkostotapaamisia.
Toimenpiteiden vaikutuksesta elintarvikkeiden jäljitettävyyteen liittyviä hyviä käytänteitä ja toisaalta kehittämistarpeita on kartoitettu maakunnalliset erityistarpeet huomioiden. Osaaminen jäljitettävyystiedon tuottamisessa ja tieto ruuan turvallisuudesta on lisääntynyt. Teknologian käyttömahdollisuuksista on lisää tietoa ja osaaminen tiedonkulun prosessien mallintamisesta sekä mallinnusten käytöstä osana prosessien kehittämistä on lisääntynyt. Tämä lisää mahdollisuuksia tarjota kuluttajille ymmärrettävää ja helposti saatavilla olevaa tietoa.
Kaikkien kehittämiskohteiden tutkimuspäälliköt osallistuvat kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin ja lujittavat näin maakunnallisten osaamiskeskittymien asemaa. Osaamisen levittämiseksi tutkimuspäälliköt tekevät yhdessä viestintäsuunnittelijan kanssa tiedon ja osaamisen levittämis- ja viestintäsuunnitelman (esimerkiksi teemablogi, kansalaisten teematapahtumat jne.) ja osallistuvat aktiivisesti suunnitelman toteuttamiseen. Tutkimuspäälliköt kirjoittavat kartoitusten ja pilottien pohjalta julkaisuja eri kohderyhmille, ja järjestävät yhdessä seminaarisarjan hyvinvoinnin edistämiseksi. He myös vastaavat kuhunkin kehittämisteemaan liittyen vähintään yhden kansallisen tai kansainvälisen asiantuntijatapaamisen (seminaari, konferenssi tai vastaava) järjestämisestä. Kartoituksen ja pilottien tulosten perusteella tutkimuspäälliköt myös valmistelevat hankehakemuksia eri rahoituslähteisiin yhdessä alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten yhteistyötahojen kanssa.
Hankkeen tulokset
Hankkeen tuloksena maakunnallinen osaaminen, asiantuntijuus ja kyky ottaa käyttöön uusia soveltuvia käytänteitä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä lisääntyvät. Hankkeen aikana on pilotoitu uusia käytänteitä ja menetelmiä maakunnallisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Piloteista saatujen kokemusten perusteella osa käytänteistä pyritään ottamaan pysyvästi osaksi toimintaa. Hankkeen toteuttamisessa käytetty aktiivisen kokeilukulttuurin edistäminen tarjoaa uudenlaisen metodologian aluekehittämiseen myös jatkossa. Hankkeen aikana kirjoitetuilla hakemuksilla kansallisiin ja kansainvälisiin rahoituslähteisiin pyritään vahvistamaan maakunnallista aluekehittämistä myös hankkeen jälkeen.
Kestävän hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämistyön tulokset vaikuttavat maakunnan väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävästi. Hankkeessa syntyneet, kansainvälisesti verkottuneet osaamiskeskittymät vahvistavat kestävän hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämistyötä ja mahdollistavat myös jatkossa korkealaatuisen osaamisen maakunnan kehittämisessä.
- pilotteihin osallistuvat ihmiset (terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen)
- piloteissa mukana olevat yritykset (liiketoimintaideat ja -mahdollisuudet)
- piloteissa mukana olevat organisaatiot ja yhteisöt (toimintamallien ja menetelmien kehittäminen)
- Mamkin ja muiden kehittäjäorganisaatioiden muodostamat asiantuntijaverkostot (osaamisen jakaminen ja verkostoyhteistyö)
- perus- ja täydennyskoulutuksiin osallistuvat ammattilaiset ja opiskelijat (osaamisen ja asiantuntijuuden lisääntyminen)
- maakunnan asukkaat
- hyvinvoinnin parissa työskentelevät maakunnalliset toimijat ja asiantuntijat
- maakunta (houkuttavuus, hyvinvoinnin ja sen edistämisen toimintamallien kehittyminen)
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 329 280
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 322 735
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 548 800
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 537 892
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Kangasniemi, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi, Mäntyharju, Enonkoski, Hirvensalmi, Sulkava, Mikkeli, Pertunmaa, Juva, Joroinen, Heinävesi, Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 8, joihin työllistyvät naiset 5
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Teknologisia sovelluksia kehittämällä erilaisia prosesseja voidaan tehostaa, mikä edistää luonnonvarojen käytön kestävyyttä | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Prosessien ekotehokkuus esimerkiksi ammattikeittiöissä vähentää myös ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 5 |
| Mm. Green care -palveluiden kehittäminen perustuu luonnon ja kulttuurin monimuotoisuuden huomioimiseen | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Prosessien ekotehokkuus esimerkiksi ammattikeittiöissä vähentää myös kasvihuonekaasujen aiheuttamia riskejä | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| - | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 5 |
| Prosessien ekotehokkuus esimerkiksi ammattikeittiöissä vähentää myös materiaalien ja jätteiden määrää; ravitsemusturvallisuuden tavoitteena on ohjata vähentämään yksilön ruokahävikkiä ja tekemään oikeita ravitsemusvalintoja; elintarvikkeiden jäljitettävyydellä edistetään kylmäketjuja ja ehkäistään jätteen muodostumista | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| Elintarviketurvallisuuden prosesseiden tehostamisessa voidaan huomioida myös uusiutuvien energialähteiden käyttöä | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 3 |
| Terveyden ja hyvinvoinnin omaehtoinen edistäminen on sosiaali- ja terveystaloustieteellisesti ennaltaehkäisevää kulujen hillitsemistä; teknologiset sovellukset voivat tarjota myös liiketoimintamahdollisuuksia | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Kaikissa työpaketeissa kehitetään tuotteita ja palveluja, joiden tavoitteena on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 0 |
| Erityisesti elintarvikkeiden jäljitettävyyden kehittämisessä keskeistä on logistiikan kehittäminen | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen kaikilla toimenpiteillä pyritään joko välittömään tai välilliseen hyvinvoinnin edistämiseen | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 9 |
| Tarjoamalla erilaisia menetelmiä ja toimintamalleja pyritään tasoittamaan eroja yksilöiden terveydessä ja hyvinvoinnissa | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 8 |
| Erityisesti syrjäseutujen nuorille tavoitteena on tarjota yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 5 |
| Hyvinvoinnin tukemisessa osallisuuden kokemus liittyy sosiaalisen inkluusioon, mikä puolestaa rakentuu kulttuurisesti | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 5 |
| Erityisesti ruokapalvelujen kehittämisessä myös ympäristöosaaminen on keskeistä | ||
Hankkeen tavoitteena oli edistää eteläsavolaisen väestön terveyttä ja hyvinvointia kolmen strategisesti valitun kehittämiskohteen avulla. Kohteet olivat: terveyden ja hyvinvoinnin omaehtoisen edistämisen kehittäminen teknologisia sovelluksia hyödyntäen, maakunnan syrjäseutujen nuorten elinolojen ja hyvinvoinnin edistäminen sekä elintarviketurvallisuuden, erityisesti ruokapalvelujen ja elintarvikkeiden jäljitettävyyden kehittäminen. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli vahvistaa kehittämiskohteisiin liittyvää osaamista, asiantuntijuutta ja verkostoja sekä tuottaa uutta tietoa ja kehittää sekä siirtää hyviksi todettuja kansallisia ja kansainvälisiä käytänteitä maakunnallisiksi toiminnoiksi.
Kolme tutkimuspäällikköä pyrki näihin tavoitteisiin osallistumalla maakunnallisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin; tunnistamalla verkostoissa esille nousseita kehittämistarpeita ja vastaamalla niihin hakemalla maakuntaan ulkopuolista kehittämisrahoitusta; pilotoimalla hyviä käytäntöjä; ja kartoittamalla kehittämistyön pohjaksi tarpeellista tietoa sekä levittämällä osaamista maakunnallisesti keskeisille toimijoille. Tutkimuspäälliköiden osallistuminen kansainvälisiin konferensseihin, seminaareihin tai verkostotapaamisiin tuotti neljä systemaattista kv-yhteistyöverkostoa, jotka konkretisoituivat yhteisinä kehittämishakemuksina, julkaisuina tai koulutuksellisena yhteistyönä. Kansallisten ja maakunnallisten verkostojen yhteistyö konkretisoitui erityisesti rahoitushakemuksina. Tutkimuspäälliköt olivat mukana valmistelemassa 12 myönteisen rahoituspäätöksen saanutta hanketta maakunnallisiin kehittämistarpeisiin vastaamiseksi. Hankkeen yhtenä tuloksena maakuntaan saatiin n. 950 000 euroa maakunnan ulkopuolista tutkimus- ja kehittämisrahoitusta eri rahoituslähteistä. Tämän lisäksi hankkeen tutkimuspäälliköiden asiantuntemusta hyödynnettiin myös maakunnallisen rakennerahaston hakemuksissa.
Hankkeessa tuotettiin itäsuomalaisittain uutta tietoa syrjäseutunuorten elinoloista ja hyvinvoinnista; lähiruuasta arkiruokailussa sekä terveysteknologiasta erityisesti julkisissa palveluissa ja kuntoutuksessa. Kaikkiin teemoihin liittyi myös yksittäisiä kokeiluja, joista saatiin tuloksia sekä itse asian kehittämiseen että kokeilujen toimivuuteen ja toteuttamiseen. Kokeilujen suunnittelussa hyödynnettiin myös kansainvälisiä uusia avauksia erityisesti teknologian hyödyntämisestä ruokapalveluissa, kuntoutuksessa ja nuorten osallisuudessa.
Hankkeessa edistettiin eteläsavolaisen väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä suoraan että välillisesti. Pilotteihin osallistuneiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen oli suoraa, mutta osa piloteista ja kehittämisestä kohdistui esimerkiksi palveluihin ja tukitoimiin, mikä edistää välillisesti maakunnan asukkaiden hyvinvointia myös jatkossa.