Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70145

Hankkeen nimi: Rajaton

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 30.6.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Ylivieskan Seutukuntayhdistys

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1058649-8

Jakeluosoite: Vierimaantie 5

Puhelinnumero: 044 587 1941

Postinumero: 84100

Postitoimipaikka: Ylivieska

WWW-osoite: http://www.ysk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Timo Kiema

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: seutujohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: timo.kiema(at)ysk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505908044

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pienten ja mikroyritysten määrä on (alle 10 hlöä työllistävät) lähes 90 % lukumääräisesti yrityskannasta koko hankkeen kohdealueella. Tehdyn selvityksen mukaan pienet yritykset tarvitsevat monipuolista apua liiketoiminnan kehittämiseen. Yritysten tarpeita ovat mm. tuki- ja neuvonta-apu rahoituksen suunnitteluun, kansainvälistymiseen, liiketoimintaosaamiseen, liikeidean kehittämiseen, tuotteistamiseen, johtamiseen, talousosaamiseen, yrityksen muutosvaiheisiin ja omistajanvaihdostilanteisiin.

Hanke kehittää olemassa olevia palvelumalleja edelleen niin, että yrityksien liiketoiminnan kasvu ja kasvun edellytysten luominen on saatu systemaattisesti ja tavoitteellisesti haltuun. Hankkeessa tuotetaan osatoteuttajien erikoistumisen avulla Start Up -toiminalle ja erityisesti pienten ja mikroyritysten kasvun edistämiseen yrityskiihdyttämö ja kasvualusta, otetaan käyttöön muutossignaalien tunnistaminen ja proaktiivinen yrityskehittäminen, tunnistetaan nykyistä paremmin elinkaariajattelu, hyödynnetään yritysklusterointia ("ekosysteemi"), kehitetään omistajanvaihdospalveluita, riski- ja pääomarahoituksen saatavuutta alueella ja pilotoidaan kunnissa yrityskiihdyttämöjä, yritysten kasvualustoja ja vakiinnutetaan toiminta osaksi seutukuntien ja kuntien seutuYP -toimintaa.

Tunnistamalla nykyistä paremmin murrostekijät, muutossignaalit, keskeneräiset yritysideat ja uudet liiketoimintamahdollisuudet luodaan nykyistä huomattavasti paremmat mahdollisuudet yritysten kasvuun, uusien liikeideoiden syntymiseen ja kasvuyritysten määrään pitkällä tähtäimellä. Hankkeessa vaikutetaan alueen yritysten liikevaihdon positiiviseen kehittymiseen ja kannattavuuden kasvuun hankkeen omien erikoistuneiden yrityskehittäjien sekä hankkeessa käytettävien asiantuntijoiden avulla sekä saadaan aikaiseksi saumaton palveluketju eri yritystoimintaa edistäviin kumppaneihin (Ely, Tekes, Finnvera, pankit, muut riski- ja pääomarahoittajat ja yksityiset konsultit.

Hanke edistää seudullisten yrityspalveluiden (seutuYP) vahvistumista, nykyisten palveluiden kehittymistä ja palvelumallien täsmentämistä ja tarjonnan parantamista loppuhyödynsaajille, erityisesti pienille ja mikroyrityksille. Hankkeen päätyttyä yhteistyötä seutuYP:den kesken yrityskehittämisessä on huomattavasti lisätty ja erikoisosaamista kehitetty.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

• pääosin pienet ja alle 10 henkeä työllistävät mikroyritykset, jotka ovat kasvuhakuisia ja -haluisia, mutta verkostoissa (esim. alihankinta ja sopimusvalmistus) voi olla tapauskohtaisesti myös suurempia pk-yrityksiä.
• omistajanvaihdosta suunnittelevat yritykset
• erityiskasvun yritykset (esim. biohiili, uusiutuva energia ym.)
• kansainvälistymiseen tähtäävät yritykset
• yritykset, jotka hakevat uudistusta liiketoimintaansa
• nuoret yrittäjät, jotka hakevat uusia innovaatioita ja haluavat kehittää liikevalmiuksia
• yritykset, joilla on keskeneräisiä tai ideavaiheessa olevia liikeideoita

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kunnat, kunnissa sijaitsevat oppilaitokset (kasvualustoissa hyödynnetään), yrittäjäjärjestöt ja muut yrityksille asiantuntiajpalveluita tuottavat yritykset ja julkiset organisaatiot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 300 001

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 256 256

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 704 310

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 644 870

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan

Kunnat: Ylivieska, Alavieska, Siikalatva, Kalajoki, Raahe, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Sievi, Oulainen, Siikajoki, Merijärvi, Reisjärvi, Nivala, Pyhäjoki, Haapajärvi, Haapavesi, Pyhäntä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 100, joihin työllistyvät naiset 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 82.50, joihin työllistyvät naiset 25.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen alkuvaiheessa on tavoitteena laatia toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkulmasta. Nykytilan määrittelyn pohjalta on tiedossa, että naissukupuoli tarvitsee yrittämiseen liittyvien liiketoimintaosaalueiden valmentamista sekä rohkaisua toimimaan ammattimaisesti yrityksen johtajana kasvuhakuisesti. Miesyrittäjillä on liiketoiminnallisien prosessien valmennuksen tarve sekä johtamisen ja strategiansuunnittelun laatimisen ja jalkauttamisen osalta. Nykytilan arvioinnissa on molemmille sukupuolille tullut ongelmaksi ns. ´kaverin kanssa yrittäminen´, sopimuksien puutteellisuus sekä ei ole huomioitu että terveys on tärkein menestyvän yrittäjän voimavara.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke kohtelee yrittäjiä tasa-arvoisesti riippumatta sukupuolesta. Yritysvalmennuksissa kiinnitetään kuitenkin rohkaisevasti ja valmennuksellisesti eri sukupuoliin, joissa on tarve ohjausta yrittäjyyden liiketoiminta osaamiseen. Sukupuolinäkökulma tullaan huomioimaan alkavien ja toiminnassa olevien naisyrittäjien osalta rohkaisemalla kasvun suunnitteluun ja rakentamiseen yrityksessä. Vastaavasti miesyrittäjien osalta voimakkaamman ja kannattavan kasvun suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa arvioidaan sukupuolten liiketoiminnallinen osaaminen, tehtävät toimenpiteet ja suunnittelu jokaiselle yritykselle erikseen laadittavan alkukartoituksen pohjalta. Näissä huomioidaan liiketoiminnaliset tavoitteet eikä sukupuolella ole merkitystä, kun osaaminen ja motivaatio on kunnossa, mutta kuitenkin huomioidaan sukupuolten välinen tasa-arvoinen kohtelu. Jos huomataan jotain puutteita, en korjataan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 6
Edistetään uusiutuvan energian käyttöönottoa sekä edistetään uusien Bioalojen syntymistä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
edistetään yrityksien valintoja ja ratkaisumalleja tehtäessä valitsemaan ne tavat, jotka vähentävät merkittävästi niin ilmasto-, haju- ja ympäristöhaittoja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Edistetään valinnoissa ottamaan huomioon luonnon monimuotoisuus
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 8 5
edistetään yrityksien valintoja ja ratkaisumalleja tehtäessä valitsemaan ne tavat, jotka vähentävät merkittävästi niin ilmasto-, haju- ja ympäristöhaittoja.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 1
Tarvittaessa huomioidaan ja edistetään yritystä valinnoissa
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 1
Edistetään valintoja tehtäessä sekä eri yritystoiminnoissa
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 6 2
Edistetään yrityksiä valintoja tehtäessä uusiutuvien energioiden käyttöön
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 5
Toimenpiteissä esitetään myös mahdollisuudet tehdä valinta kestavän kehityksen pohjalta
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 3
Toimenpiteissä edistetään mallien suojaamista ja patentointia.
Liikkuminen ja logistiikka 4 3
Edistetään logistiikan suunnittelua kestävän kehityksen mukaisesti.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 5
Edistetään yrittäjien hyvinvointia eri tavoin.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Pyritään ottamaan huomioon kuitenkin niin, että liiketoiminnallinen osaaminen ja pätevyys on keskeinen tekijä eikä sukupuoli.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 3
Hankkeella vaikutetaan laaja-alaisesti pienyrittäjyyden kehittämiseen, jolla on välitöntä ja välillistä vaikutusta kulttuurien yhdenvertaisuuteen (ts. alueella asuvien ulkomaalaisten mahdollisuudet ryhtyä yrittäjiksi tai kasvattaa yrityksiä kehittyvät, kun samalla kantaväestön yritysedellytyksiä parannetaan.)
Kulttuuriympäristö 3 3
Välillillistä vaikutusta kultturiympäristöön niin, että yrittäjiksi aikovien ja yrityksiä kasvattavien henkilöiden joukossa voi olla kulttuuriyrittäjiä. Mahdollsesti kulttuuriyrittäjyys edistyy hankkeessa ja näin kulttuuriympäristö myös vahvistuu alueella.
Ympäristöosaaminen 3 2
Hankkeessa edistetään yritysten ympäristöosaamista, jolla voi olla vaikutusta paikalliseen alueen ympäristöosaamiseen esim. infra- ja energia-alalla.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli parantaa yrityksille tarjottavien palvelujen laatua sekä alueen pk- ja mikroyritysten kilpailukykyä muuttuvassa toimintaympäristössä kehittämällä seuraavia osa-alueita:

1) Yrityskiihdyttämö/kasvualusta
2) Muutossignaalien tunnistaminen
3) Elinkaariajattelu
4) Yritysklusterointi/ekosysteemi (poistettiin myöhemmin muutoshakemuksella hankkeen tavoitteista)
5) Omistajanvaihdosten edistäminen
6) Riski- ja pääomarahoituksen saatavuuden parantaminen.

Hankesuunnitelman keskeisiä tavoitteita oli myös lisätä yhteistyötä seudullisten yrityspalveluiden kesken yrityskehittämisessä sekä kehittää erikoisosaamista.

Yrityskiihdyttämön toimintamallia pilotoitiin Yrityskiihdyttämö Voltissa Oulaisten Yrityspalvelukeskuksen tiloissa vuoden 2017 ajan. Pilotoinnin aikana havaittiin tiettyjä asioita. Muutossignaaleja havainnoitiin mm. yritysten toimintaympäristöön ja toimintatapoihin, teknologian kehitykseen, lainsäädäntöön ja rahoitukseen sekä osaamis- ja koulutustarpeisiin liittyvissä asioissa, kehitettiin hankehenkilökunnan osaamista siinä sekä jalkautettiin tätä tietoa yrityksiin. Hankkeessa kartoitettiin yritysten elinkaarivaiheita sekä sitä, miten tarpeisiin vastataan ja tältä pohjalta kehitettiin yrityspalvelumalleja tasalaatuisen palvelun mahdollistamiseksi. Yritysten eri elinkaarten tarpeiden mukaan pidettiin kehittämisklinikoita useilla eri teemoilla. Yritysklusterointi/ekosysteemi poistettiin hankkeen tavoitteista muutoshakemuksella. Omistajanvaihdosten edistämiseen liittyen hankkeessa järjestettiin useita omistajanvaihdostilaisuuksia, tehtiin tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä tehtiin omistajanvaihdosprosessin suunnittelua (erityisesti Kalajoen osuus) sekä kohtautettiin ja kartoitettiin ostajia ja myyjiä ja edesautettiin kauppojen toteutumista. Riski- ja pääomarahoituksen saatavuuden parantamiseksi tehtiin yhteistyötä ja kartoitettiin rahoitusmahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa sekä järjestettiin eri tilaisuuksia.

Hankkeen tuloksena on syntynyt entistä tiiviimpi seutujen välinen yrityspalveluyhteistyö sekä uudet yrityspalvelun toimintamallit ja työkalut. Yrityksille on pystytty tarjoamaan erikoisasiantuntemusta vaativia kehittämisklinikoita. Hankkeessa on sparrattu kuntien yrityspalveluhenkilöstöä, välitetty tietoa, käyty toimintatapoja ja -periaatteita läpi sekä tuotu hankkeen tuloksia käytännön työkaluiksi kenttätyöhön. Hankkeessa on tuotettu erikoisasiakirjapohjia yrityspalveluhenkilöstön käyttöön, joiden avulla yrityspalveluita voidaan tuottaa kustannustehokkaammin ja laadukkaammin.