Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70148

Hankkeen nimi: Kevyet ja kestävät rakenteet (KeKeRa)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2014 ja päättyy 31.5.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Jakeluosoite: PL 8000, 90014 Oulun yliopisto

Puhelinnumero: 0294 480 000

Postinumero: 90014

Postitoimipaikka: Oulun yliopisto

WWW-osoite: http://www.oulu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: MÄNTYJÄRVI KARI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kari.mantyjarvi(at)oulu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400843050

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kevyet ja kestävät rakenteet KeKeRa -projektissa kehitetään energiatehokkaita, kevyitä ja kestäviä rakenteita ja näiden kustannustehokkaita valmistusmenetelmiä. Edeltävien hankkeiden tuloksista tiedetään, että kevyiden ja energiatehokkaiden rakenteiden avulla voidaan saavuttaa parempi kilpailukyky, edellyttäen että rakenteet pystytään myös valmistamaan kustannustehokkaasti. Oulun Eteläisen instituutin Tulevaisuuden tuotantotekno-logiat tutkimusryhmä pyrkii yhteistyössä Oulun yliopiston Konetekniikan tutkimusryhmien ja suomalaisten yritys-ten kanssa edistämään kevyiden ja kestävien rakenteiden tutkimusta ja valmistusta.

Tavoitteet
Projektin tavoitteena on edistää kevyempien rakenteiden kannattavaa valmistusta. Tällä edistetään EU:n kestävän kehityksen tavoitteita energiatehokkaaseen vähäpäästöiseen ja hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Teknisenä tavoitteena on kehittää kevyitä ja kestäviä rakenteita ja näiden valmistusmenetelmiä siten, että nämä rakenteet olisivat kilpailukykyisiä vaihtoehtoja jo nykyisillä energian hinnoilla. Tavoitteena on myös vahvistaa ja aikaansaada uutta erikoisosaamiseen pohjautuvaa vientiin tähtäävää liiketoimintaa alueelle. Hankeen tavoitteena on myös vahvistaa Nivalan tuotantostudion kykyä palvella alueen yrityksiä nostamalla studion piirissä toimivien osapuolten osaamistasoa.

Tulokset
Hankkeen vaikutuksena kevyiden rakenteiden valmistaminen yleistyy johtuen hankkeen aikana kehitetyistä uusista tehokkaammista ja taloudellisemmista valmistusmenetelmistä. Hankkeen tavoitteena on rohkaista etenkin lähialueilla toimivia metallintyöstöyrityksiä käyttämään hankkeen aikana kehitettyjä työmenetelmiä ja laitteita uusien kevyiden rakenneosien valmistamiseen. Hankkeen myötä pyritään lisäämään yritysten mahdollisuuksia valmistaa innovatiivisia rakenteita. Hanke lisää alihankintayritysten mahdollisuuksia luoda omia tuotteita, mikä parantaa koneiden ja henkilökunnan käyttöastetta alihankintatuotannon volyymin vaihdellessa. Hankkeen tuloksena voidaan luoda uusia tuotteita yrityksille ja mahdollisesti syntyy myös uusia yrityksiä.

Kohderyhmät
Hankkeen kohderyhmänä on alueen metalli- ja konepajateollisuus alihankkijoineen sekä näitä palveleva Nivalassa sijaitseva ELME Studio kehitysympäristö. Kohderyhmänä ovat myös tutkimus- ja koulutusorganisaatiot kuten Oulun yliopisto (OEi,CASR), JEDU (Nivalan ammattiopisto ja JEDU työelämäpalvelut) ja alueen ammat-tikorkeakoulut. Hanke on kohdistettu myös Nivalan Teollisuuskylä Oy:n ja NIHAK Ry:n metallin toimijoille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä on Oulun Eteläisen alueen metalli- ja konepajateollisuus alihankkijoineen sekä näitä palveleva Nivalassa sijaitseva ELME Studio kehitysympäristö. Kohderyhmänä ovat ympäristössä toimivat tut-kimus- ja koulutusorganisaatiot kuten Oulun yliopisto (Oulun Eteläisen instituutti (OEI), Tulevaisuuden tuotanto-teknologiat (FMT) tutkimusryhmä, Terästutkimuskeskus CASR ja Teknillinen tiedekunta) ja JEDU (Nivalan ammattiopisto ja JEDU työelämäpalvelut) ja Nivalan Teollisuuskylä Oy:n metallin kehittäjät. Hanke on kohdistettu myös NIHAKin ry:n toimijoille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat alueen kaupungit ja kunnat asukkaineen sekä kohderyhmänä olevien yritysten asiakkaat ja yhteistyökumppanit. Myös alueella toimivat ammattikorkeakoulut (Centria ja OAMK) ovat hankeen välillisinä kohderyhminä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 630 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 621 128

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 810 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 801 038

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven, Ylivieskan

Kunnat: Reisjärvi, Oulainen, Ylivieska, Pyhäjärvi, Kalajoki, Kärsämäki, Alavieska, Sievi, Siikalatva, Merijärvi, Haapavesi, Nivala, Pyhäntä, Haapajärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Pajatie 5

Postinumero: 85500

Postitoimipaikka: Nivala

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 5, joihin työllistyvät naiset 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristöanalyysin mukaan toimintaympäristö on vahvasti miesvaltainen. Tutkimusryhmässä naisten osuus henkilökunnasta on vaihdellut 12%:sta(v2014) 22%:n (v2013). Valtakunnan tasolla tilastojen mukaan tutkimus- ja tuotekehityshenkilökunnasta metallituotteiden, koneiden ja laitteiden sekä kulkuneuvojen valmistuksessa noin 10% oli naisia. (http://www.stat.fi/til/tkke/2012/tkke_2012_2013-10-31_kat_002_fi.html) Analyysissä on tilastojen ja paikallisen arvioinnin lisäksi hyödynnetty Oulun Yliopiston tasa-arvosuunnitelmaa (http://www.oulu.fi/tasa-arvo/tasa-arvosuunnitelma.html) sekä toimialan (metalli- ja konepajateollisuus) eri liittojen tasa-arvo-ohjelmia (mm. Metalliliitto - http://www.metalliliitto.fi/tasa-arvo, Akava - http://www.akava.fi/tyoelama/tasa-arvo, Teknologiateollisuus - http://www.teknologiateollisuus.fi/file/15565/FINALtasa-arvosuunnitelmakoulutusaineistokalvotSK92012.pdf.html).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kun aikaisemmin on lähtökohtaisesti pyritty sukupuolineutraaliin toimintaan, mikä käytännössä tarkoitti sitä että sukupuolinäkökulmaa ei mitenkään hankkeissa huomiotu, tässä hankeessa sukupuolinäkökulman huomioidaan projektin toimenpiteiden ja päätösten vaikutusten arviointina naisten ja miesten kannalta. Hankeen ja tutkimusryhmän toiminnassa valtavirtaistaminen on huomioitu tasa-arvoisen kohtelun näkökulmasta (palkkaus ja tehtävät) sekä naisnäkökulmassa yksilön voimaannuttamiseen pyrkivällä tehtävien jakamisella. Yleisesti porjektissa pyritään hyödyntämään yksilöjen ominaisuudet siten että jokainen huomidaan omana itsenään sukupuoli huomioiden. Lähtökohtaisesti pyrkimys on sterotypiasta "metalli-ja konetekniikka on miesten ala" siihen että ala ennenpitkää voisi olla kiinnostava myös naisille. Toimenpiteinä mm. tiedotus em. yksilöiden ominaisuuksien hyödyntäminen. Valtavirtaistamisessa tukeudutaan myös Oulun Yliopiston tasa-arvosuunnitelman (http://www.oulu.fi/tasa-arvo/tasa-arvosuunnitelma.html) toteuttamiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite on tekninen ja näin olle se ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, valtavirtaistaminen huomioidaan kuitenkin hankeen toiminnassa. Hankeen tavoitteet on mainittu kohdassa 5.2.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 7
Kevyet ja kestävät rakenteet ovat energia- ja materiaalitehokkaita rakenteita. Vähemmän painoa rakenteessa tarkoitaa myös vähemmän jätemassaa valmistuksessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 5
Kevyemmät rakenteet ovat tärkeä osa uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Tässä tapauksessa edistetään paikallista metalli ja konepajateollisuutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Erityisosaamiseen liittyvä liiketoiminta (mm. suunnittelupalvelut) aineettomia palveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 2 5
Kevyet ja kestävät rakenteet liittyvät oleellisesti liikenteen energiatarpeen vähenemiseen. Eli hanke lisää energiateokkuutta ja vähähiilisyyttä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 2 3
Hankeen pyrkimys edistää yritysten toimintaa tietoa ja osaamista lisäämällä lisää työlliyyttä ja hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Hankeen numeerisiin tavoitteisiin on laitettu kaksi naistyöpaikaa. Hankeen toteuttamisessa noudatetaan Oulun Yliopiston tasa-arvosuunnitelmaa (http://www.oulu.fi/tasa-arvo/tasa-arvosuunnitelma.html).
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Neutraali.
Kulttuuriympäristö 0 0
Neutraali.
Ympäristöosaaminen 4 5
Ympäristöteknologiaan liittyy kevyet ja kestävät energiaa säästävät rakenteet.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kevyet ja kestävät rakenteet (KeKeRa) -hankkeessa edistettiin laserhitsattujen kevyiden ja kestävien rakenteiden valmistusmahdollisuuksia. Hankkeen tuloksena on tuotettu tutkimustietoa, jonka on tarkoitus auttaa alueen yrityksiä, kun suunnitellaan ja valmistetaan laserhitsattuja kevyitä rakenteita. Hankkeen tulokset edistävät yritysten tietämystä laserhitsatuista rakenteista ja laserhitsiliitosten ominaisuuksista. Hankkeen vaikutuksena kevyiden rakenteiden valmistaminen yleistyy hankkeen aikana saatujen hyvien tutkimustulosten ansiosta. Hankkeessa on myös tutkittu erikoisterästen hyödyntämistä kennorakenteissa, mikä auttaa yrityksiä tuomaan erikoisteräkset omaan tuotantoonsa ja näin edesauttaa rakenteiden keventämisen mahdollisuuksia. Hankkeessa pystyttiin osoittamaan, että laserhitsaus mahdollistaa uudenlaisten kevyiden ja kestävien rakenteiden kustannustehokkaan valmistamisen.

KeKeRa-hankkeen merkittävin saavutus on laserhitsauskäsikirjan tekeminen. Käsikirjassa on esitetty suunnittelutietoa laserhitsauksesta ja limiliitoshitseistä hankkeessa saatujen tutkimustulosten perusteella. Hankkeessa tehdyn tutkimuksen pohjalta on tehty keksintöilmoitus hankkeessa kehitetystä laserhitsi-kaksipuolinen teippi liitoksesta. Hankkeessa tutkittiin myös laserhitsien ominaisuuksia normaalivoiman suunnassa, mikä on kokonaan uusi tutkimussuunnan avaus laserhitsien ominaisuuksien osalta ja myöskään tehdyn kirjallisuustutkimuksen perusteella asiaa ei ole tutkittu aikaisemmin.

Hankkeessa toteutettiin merkittävä määrä käytännön kokeita. Hankkeessa tutkittiin limiliitoslaserhitsien ominaisuuksia mm. väsytys- ja vetokokeilla. Ultralujasta erikoisteräksestä valmistettuja kennorakenteita tutkittiin mm. puristus ja taivutuskokein. Erikoisterästen käytettävyyttä kevyissä kennorakenteissa tutkittiin veto- ja puristuskokeilla. MAG-hitsien väsymiskestävyyden parantamista tutkittiin. Laserhitsien kestävyyttä tutkittiin korroosiokokeilla. Erilaisille kennorakenteille tehtiin kustannusanalyysit.