Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70153

Hankkeen nimi: JYVSECTEC Center RGCE

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2015 ja päättyy 30.4.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: Rajakatu 35

Puhelinnumero: +358207438100

Postinumero: 40200

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tero Kokkonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tero.kokkonen(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358504385317

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Digitaalinen tietoyhteiskunta on lisännyt merkittävästi hyvinvointia, mutta kehityksen kääntöpuolena on riski erilaisista kybertoimintaympäristön uhkista. Ne toimijat yksittäisistä henkilöistä valtiollisiin organisaatioihin, joilla on riittävää teknologista osaamista ja resursseja, voivat toteuttaa kyberhyökkäyksiä pienin kustannuksin mistä päin maailmaa tahansa ja hyökkäyksissä hakkeroinnilla haltuunotettavat komentopalvelimet voidaan sijoittaa mihin tahansa maahan. Kyberhyökkäyksillä voidaan tuottaa suuria häiriöitä ja jopa lamauttaa osia kansallisesta kriittisestä infrastruktuurista ja yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista, puhumattakaan kansainvälisestä kohdistetusta yritysvakoilusta, joka muodostaa yhä suuremman riskitekijän liiketoiminnalle.

Tietoverkkorikollisuus onkin yksi voimakkaimmin kasvavia rikollisuuden lajeja; se on vakavoitunut ja ammattimaistunut viime vuosina. Globaalisti tarkasteltuna kyberrikollisuudesta aiheutuneet taloudelliset tappiot ovat nykyisin lähes 400 miljardia dollaria vuodessa ja yli miljoona tietoverkkojen käyttäjää maailmassa joutuu päivittäin kyberrikollisuuden uhriksi. Useissa tutkimuksissa on todettu Suomen tietoverkkojen olevan puhtaimpia maailmassa. Suomen poliittinen vakaus ja ilmaston sopivuus kansainvälisten tietoverkkopalvelujen toteuttamiselle antavat Suomelle etulyöntiaseman, jonka ylläpitäminen vaatii jatkuvaa panostusta kyberturvallisuuden tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Suomen kansallisessa kyberturvallisuusstrategiassa on linjattu, että Suomi on vuonna 2016 maailmanlaajuinen edelläkävijä tietoverkkoihin kohdistuviin uhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriöiden hallinnassa. Suomen kyberturvallisuusstrategia ja sen toimeenpano-ohjelma nostavat tutkimus- ja koulutusohjelmat sekä muun osaamisen vahvistamisen yhdeksi keskeiseksi kyberturvallisuuden kehittämiskohteeksi.

Kyberturvallisuusstrategian toimeenpano-ohjelmassa yhtenä toimenpide-esityksenä on tietotekniikan kehitys huomioon ottaen edelleen kehittää ja monipuolistaa JYVSECTEC:n RGCE -kybertoimintaympäristöä (Realistic Global Cyber Environment), jotta sillä kyetään riittävässä määrin tukemaan yhteiskunnan eri toimijoiden kyberosaamisen ja -ymmärryksen lisäämistä sekä elinkeinoelämän valmiuksien kehittämistä kyberuhkien havaitsemiseen ja torjumiseen nopeasti muuttuvassa ja kehittyvässä toimintaympäristössä. (http://jyvsectec.fi/)

Tämä hanke yhdessä samanaikaisesti toteutettavan JYVSECTEC Center -kehittämishankkeen kanssa muodostavat hankekokonaisuuden, jolle konkreettisia tarpeita on koottu yli 50 yrityksen ja julkisen organisaation edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa sekä kyberturvallisuutta käsittelevissä seminaareissa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Molempien hankkeiden tulostavoitteiden ja toimenpiteiden tarkempaan määrittelyyn on myötävaikuttanut sekä aikaisempiin hankkeisiin osallistuneita yrityksiä että tähän hankkeeseen sitoutuneita yrityksiä.

JYVSECTEC Center RGCE -hankkeen tavoitteena on toteuttaa ja käyttöönottaa ne tarvittavat kone-, laite- ja palveluinvestoinnit, jotka mahdollistavat JYVSECTEC:in kehittämisen Suomen johtavaksi puolueettomaksi kyberturvallisuuden tutkimus -, kehitys- ja koulutuskeskukseksi, joka lisää yritysten ja muiden toimijoiden häiriönsietokykyä, mahdollisuuksia havaita oman toimintansa ja järjestelmiensä haavoittuvuuksia, kykyä havaita ja torjua kyberuhkia sekä kehittää henkilöstön osaamista.

Hankkeen päätuloksena rakentunutta RGCE -tutkimus-, koulutus- ja kehityskeskusympäristöä ja sen toimintaperiaatteita esitellään artikkeleissa, joita julkaistaan ammattimedioissa sekä suurelle yleisölle suunnatuissa sanomalehtiartikkeleissa. RGCE –ympäristöä esitellään suomen ja englannin kielillä painettavissa esitteissä sekä internetissä ajantasaisesti http://jyvsectec.fi –sivustolla. Hankkeen aikana ja sen jälkeen RGCE -ympäristöä esitellään erilaisissa tutustumistilaisuuksissa, kansallisissa ja kansainvälisissä kyberturvallisuuteen ja tietoturvaan liittyvissä tilaisuuksissa/seminaareissa, joihin osallistuu yritysten ja tutkimuslaitosten sekä muiden julkisten organisaatioiden edustajia. Hankkeen aikana osallistutaan myös kansallisille Kyberturvallisuusmessuille.

Hankkeen vaikutukset:
Kehittyneen ja monipuolistuneen RGCE –ympäristön ja kehittyneen osaamisen avulla kyetään vastaamaan jatkuvasti muuttuviin kyberturvallisuuden vaatimuksiin.

RGCE –ympäristön hyödyntäminen kyberturvallisuuden tilannekuvan muodostamisessa ja siihen perustuvassa päätöksenteossa tukee yritysten liiketoiminnan laadunvarmistusta.

RGCE –ympäristöä hyödyntävän kyberturvallisuuden harjoitus- ja koulutustoiminnan avulla lisätään toimijoiden osaamista sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

RGCE –ympäristön kehittyminen mahdollistaa kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen laajenemisen sekä kyberturvallisuuden T&K- toiminnan määrällisen ja laadullisen kehittymisen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeessa tehtävät investoinnit kohdistuvat Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-instituuttiin ja sen henkilöstöön.

Investointien määrittelyssä tarvitaan mukana sellaisia yksityisiä ja julkisia organisaatiota, joiden liiketoiminnalle kyberturvallisuudella on olennainen merkitys.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen toiminta kohdistuu välillisesti kehitysympäristöä tulevaisuudessa hyödyntäviin yrityksiin sekä julkisiin tahoihin. Koska ala on nopeasti muuttuva, on kehityssuunnista käytävä jatkuvaa vuoropuhelua myös hankkeen aikana eri osapuolten kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa tiivistä ja jatkuvaa yhteistyötä sekä Jyväskylän yliopiston että muiden kansallisten ja kansainvälisten kyberturvallisuusalan tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa.

Hankkeessa tuotettua uutta tietoa hyödynnetään ICT-alan koulutuksessa, jolloin alan opiskelijat ovat hankkeen välillinen kohderyhmä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 492 573

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 492 573

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 720 145

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 720 145

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän

Kunnat: Hankasalmi, Jyväskylä, Uurainen, Petäjävesi, Laukaa, Toivakka, Muurame

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankevalmistelussa on tarkasteltu sukupuolen mahdollista vaikutusta hankkeen toteutuksessa ja toimintaympäristössä. Tarkastelun perusteella ei ole havaittu seikkoja, joiden perusteella sukupuolella olisi vaikutusta hankkeen toimenpiteisiin, joten ne ovat lähtökohtaisesti luonteeltaan sukupuolineutraaleja. Hankkeen valmisteluun on osallistunut molempien sukupuolten edustajia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Vaikka hankkeen toimenpiteet ovatkin luonteeltaan sukupuolineutraaleja, otetaan niiden perusteella kerättävää palautetta analysoitaessa huomioon toimenpiteiden vaikutus erikseen naisiin ja miehiin, jotta pystytään analysoimaan mahdollisia eroja.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Koska hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, ei hankkeessa toteutetaan erityisiä toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
ei välitöntä tai välillistä vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
ei välitöntä tai välillistä vaikutusta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
ei välitöntä tai välillistä vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
ei välitöntä tai välillistä vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei välitöntä tai välillistä vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
ei välitöntä tai välillistä vaikutusta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
ei välitöntä tai välillistä vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 8
Hankkeen toimenpiteiden tuloksena voidaan lisätä yritysten toiminnan häiriönsietokykyä kyberturvallisuusuhkia vastaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 6
Kehittynyt RGCE-ympäristö edesauttaa kyberturvallisten ohjelmistojen kehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 7
Kyberturvallisuutta kehittämällä turvataan tieto- ja tiedonsiirtojärjestelmistä olennaisesti riippuvien logistiikkajärjestelmien toimintavarmuutta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 4
Hankkeen toimenpiteiden vaikutuksesta kansalaisten luottamus tietojärjestelmien turvallisuuteen lisääntyy, kun yritykset ja muut organisaatiot ottavat kyberturvallisuuden huomioon toiminnassaan ja tuotteiden elinkaaressa.
Tasa-arvon edistäminen 0 5
Hankkeen avulla leviää tietoisuutta kyberturvallisuuden merkityksestä tietoverkkojen ja -järjestelmien käyttäjäryhmille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 0
Tietojärjestelmäpalvelujen kyberturvallisuuden kehittäminen vähentää niiden turvalliseen käyttöön tarvittavaa teknologista osaamista.
Kulttuuriympäristö 0 5
Hankkeessa saatua tietoa ja kokemuksia voidaan hyödyntää rakennettaessa paikallisia ja alueellisia tietoverkkoja sekä kiinteistöjä.
Ympäristöosaaminen 0 5
Hankkeessa saatua tietoa ja kokemuksia voidaan hyödyntää varmistettaessa tieto- ja tiedonsiirtojärjestelmiä hyödyntävän ympäristöteknologian toimivuutta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-