RR-tietopalvelu -hankekuvaus A70157, Ikääntyvien oppiminen ja hyvinvointiteknologiat

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Jakeluosoite: Joensuun kampus Yliopistokatu 2

Puhelinnumero: 0294 45 1111

Postinumero: 80101

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.uef.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eija Kärnä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Professori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eija.karna(at)uef.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505662404

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja etsiä teknologisia ratkaisuja ikääntyvien muistisairaiden henkilöiden hyvinvoinnin ja kotona asumisen tukemiseksi. Erilaisten hyvinvointiteknologian laitteiden ja välineiden käyttöönotolla sekä niiden käytön opastuksella ja jatkuvalla tuella voidaan vaikuttaa ikäihmisten hyvinvointiin, turvallisuudentunteeseen ja kotona selviytymiseen ja siten vähentää kalliin laitos- ja hoivakotihoidon tarvetta.

Kolmen toimijatahon, Itä-Suomen yliopiston, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Joensuun kaupungin, yhteistyönä toteutettavan hankkeen tavoitteena on lisätä ikäihmisten kotona selviytymistä erilaisten hyvinvointiteknologiaa soveltavien palvelukokeilujen avulla ja tuoda kunnille ja hyvinvointialan yrityksille uusia mahdollisuuksia kustannustehokkaampiin palveluihin. Toinen merkittävä tavoite on ikääntyvien oppimiseen ja hyvinvointiteknologioihin liittyvän uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen TKI-toiminnan kehittämiseksi sekä yritysten ja julkisyhteisöjen innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi.

Hankkeen tavoitteina on:

1) tuottaa uutta tietoa ja vahvistaa alueellista hyvinvointiteknologiaosaamista muistisairaille ikäihmisille ja siihen liittyvää TKI-toimintaa projektin osatoteuttajien välillä, 
2) kehittää osallistava toimintamalli, jonka avulla hyvinvointiteknologian käyttöönotto tukee ikäihmisten turvallisuudentunnetta ja kotona selviytymistä myös silloin, kun henkilöllä on lievä tai keskivaikea muistisairaus, 
3) rakentaa tiivis toimintaverkosto yliopiston, ammattikorkeakoulun, kaupungin sekä muiden alueellisten toimijoiden ja yritysten välille,
 4) levittää uutta tietoa ikääntyvien hyvinvointiteknologiasta, oppimisesta ja kognitiivisten taitojen ylläpitämisestä sekä ikääntyvien osallisuutta lisäävästä palvelumallista.

Toimintamallin kehittäminen ja hyvinvointiteknologioiden kokeilu tapahtuvat kolmenlaisissa, Joensuun kaupungin järjestämissä kokeiluympäristöissä yhdessä ikäihmisten, hoitohenkilökunnan sekä omaisten ja lähi-ihmisten kanssa. Karelia-ammattikorkeakoulun eri koulutusalat toteuttavat kokeiluympäristöissä erilaisia oppimisen ja toimintakyvyn parantamiseen tähtääviä interventioita. Itä-Suomen yliopisto tuo toimintaympäristön kehittämiseen kommunikoinnin tuen, muistelun kautta oppimista tuottavia toimintasessioita sekä palvelun tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioinnin mittareita ja välineitä. TKI-yritysverkosto tuo kokeiluympäristöihin jo olemassa olevia tai kehitteillä olevia tuotteita. Hankkeessa käytettävät hyvinvointiteknologiat ovat 1) turvateknologioita, joista valitaan a) kokeiluympäristöihin ikäihmisten liikkumisen seurantaan ja b) lääkkeiden käytön seurantaan soveltuvat teknologiat sekä 2) vuorovaikutusteknologioita, joista valitaan c) etäyhteyteen ja d) muisteluun soveltuvat teknologiat.

Hankkeen toteutumista seurataan ja tuloksia mitataan määrällisillä ja laadullisilla mittareilla läpi hankkeen toteutusajan. Hankkeen keskeisenä tuloksena on ikäihmisten palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen luotu toimintakäytäntö, minkä avulla sovelletaan ja käyttöönotetaan teknologisia palveluratkaisuja kotihoitoon ja palvelutarpeen arviointiin vahvistamaan ikäihmisten kotona selviytymistä. Hankkeen kautta saadaan lisäksi tietoa teknologian soveltuvuudesta erilaisissa tilanteissa, mitä tarvitaan, jotta hyvinvointiteknologiaa voidaan ottaa jatkossa laajemmin käyttöön ikäihmisten palveluissa. Hankkeen tuloksena myös alueellinen hyvinvointiteknologiaosaaminen ikäihmisille vahvistuu hankkeessa tuotetun uuden tiedon avulla.

Hankkeen lyhytaikaiset vaikutukset näyttäytyvät laajentuneina yhteistyöverkostoina ikääntyvien hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä monipuolisena uutena tietona käytänteistä, toimintamalleista ja teknologiosta, joilla voidaan tukea ikääntyvien muistisairaiden henkilöiden hyvinvointia ja kotona-asumista. Hankkeen pitkäaikaisena vaikutuksena on muuttaa Joensuun kotihoidon käytänteitä hyödyntämään teknologisia palveluratkaisuja asiakkaan palvelutarpeen arvioinnissa ja kotihoidon järjestämisessä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on Joensuun kaupungilta kokeiluihin ja kehittämistyöhön osallistuva kotihoidon henkilöstö sekä työpajoihin, tutustumiskäynteihin ja koulutuksiin osallistuva kotihoidon sekä hoidon ja hoivan henkilöstö. Itä-Suomen yliopistosta ja Karelia-ammattikorkeakoulusta kokeiluihin ja kehittämistyöhön osallistuva henkilöstö ja opiskelijat sekä hyvinvointiteknologia-alan yrityksistä kokeiluihin ja kehittämistyöhön osallistuva henkilöstö. Tämän lisäksi hankkeesta hyötyvät erityisesti Pohjois-Karjalan alueen, mutta myös koko Itä-Suomen alueen muut hyvinvointiteknologian ja hoiva-alan yrittäjät, jotka voivat kehittää palvelujaan, tuotteitaan ja yritystoimintaansa hankkeessa kootun, näyttöön perustuvan tutkimustiedon ja kokemusten avulla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat kokeiluihin osallistuvat ikäihmiset ja heidän läheisensä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 498 575

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 479 592

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 712 252

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 685 134

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun

Kunnat: Joensuu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hanke ei ole erityisesti sukupuolten tasa-arvon kehittämiseen keskittyvä hanke. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa siten, että projektin toimintamallia arvioidaan sukupuolten tasa-arvon kannalta: hankehenkilöstössä on sekä naisia että miehiä ja projektin kohderyhmän valinnassa kiinnitetään huomioita naisten ja miesten yhtäläiseen määrään, siltä osin kuin se on mahdollista. Esimerkiksi hoiva-ala on naisvaltaista, jolloin naisten ja miesten määrää ei saatane yhtä suureksi. Teknologia-ala puolestaan on miesvaltaista, minkä vuoksi erityishuomiota kiinnitetään naisten määrään. Ikäihmisten osalta naisten yleisesti pidempi elinaika voi vaikuttaa osallistujien sukupuolijakaumaan.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeessa ei käytetä erityisiä valtavirtaistamisen menetelmiä. Hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet koskevat yhtälailla naisia kuin miehiä: projektin osallistujiksi TKI-toimintaan halutaan mukaan molempien sukupuolten edustajia samoin kuin hankkeen välillisten kohderyhmien edustajiksi (ikäihmiset, omaiset ja muut lähi-ihmiset). Mikäli hankkeen aikana havaitaan epäsuhtaa hankkeen toimintaan osallistuvien miesten ja naisten määrässä, hankkeeseen pyritään saamaan lisää vähemmistönä olevan sukupuolen edustajia.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hanke ei tavoittele ensisijaisesti sukupuolten välistä tasa-arvoa, mutta huomioi tasa-arvokysymykset antamalla yhtäläiset mahdollisuudet sekä naisille että miehille osallistua projektin toimintaan sekä kehittää omaa osaamistaan ja asiantuntijuuttaan.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	2
Hankkeen sisällöllä tai toteutustavalla ei ole suoraa välitöntä vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Projektin hankinnoissa ja toteutusteknologioissa pyritään ekologisesti kestäviin valintoihin, joilla on välillinen vaikutus luonnonvaroihin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	2
Hankkeen sisällöllä tai toteutustavalla ei ole suoraa välitöntä vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin. Projektin hankinnoissa ja toteutusteknologioissa pyritään ekologisesti kestäviin valintoihin, joilla voi olla välillinen vaikutus ilmastonmuutokseen liittyviin asioihin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeen sisällöllä tai toteutustavalla ei ole suoraa välitöntä tai välillistä vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeen sisällöllä tai toteutustavalla ei ole suoraa välitöntä tai välillistä vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeen sisällöllä tai toteutustavalla ei ole suoraa välitöntä tai välillistä vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	5	5
Hankkeessa käytetään mahdollisimman paljon jo olemassa olevia laitteita ja materiaaleja. Hankkeeseen hankitaan ostettuna tai leasing-palveluna vain hankkeen toteutuksen kannalta välttämättömimmät uudet laitteet. Hankituille laitteille tehdään jatkokäyttösuunnitelma.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeen sisällöllä tai toteutustavalla ei ole suoraa välitöntä tai välillistä vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	8
Hankkeen TKI-toiminta tähtää sekä välillisesti että välittömästi paikallisen elinkeinoelämän kehittämiseen. Hankkeen toimintaan osallistuvia yrityksiä ohjeistetaan huomioimaan kestävän kehityksen periaatteita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	10	10
Hankkeen TKI-toiminta tähtää sekä välillisesti että välittömästi aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka	8	8
Hankkeen toteuttaminen TKI-ympäristönä ja kokeiluympäristöinä edellyttää sekä hankehenkilöstön että hankkeeseen osallistujien liikkumista pääasiassa maakunnan alueella, mutta myös, tiedon levittämisen ja yhteistyöverkostojen rakentamisen vuoksi myös valtakunnallisesti. Matkustamisessa noudatetaan projektiorganisaatioiden matkustusohjeita ja pyritään ekologisiin ratkaisuihin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Hanke pyrkii edistämään TKI-toiminnan kautta ikäihmisten sekä heidän kanssa toimivan hoitohenkilökunnan ja muiden lähi-ihmisten hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen	0	2
Hanke ei tähtää ensisijaisesti tasa-arvon edistämiseen, mutta huomioi tasa-arvokysymykset hankkeen toteutuksessa esimerkiksi tarjoamalla yhtäläiset mahdollisuudet miehille ja naisille kehittää omaa osaamistaan ja asiantuntijuuttaan ja osallistua hankkeen toimintaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	5	5
Hanke tavoittelee yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden edistämistä lisäämällä ikäihmisten osallisuutta yhteiskunnassa. Hanke ei tavoittele ensisijaisesti kulttuurisen yhtenvertaisuuden edistämistä, mutta on avoin ottamaan mukaan projektin toimintaan kulttuuritaustoiltaan erilaisia osallistujia.
Kulttuuriympäristö	2	2
Hanke huomioi erilaiset kultturiympäristöt tiedostamalla hankkeeseen osallistuvien yksilöiden ja yhteisöjen erilaiset elinympäristöt. Kulttuuriympäristöjen merkitys kasvaa luotaessa kansainvälisiä kontakteja.
Ympäristöosaaminen	0	2
Hanke ei ensisijaisesti pyri edistämään ympäristöosaamista, mutta ympäristöasioita huomioidaan hankkeen sisältöön ja toteutukseen liittyvissä hankinnoissa ja valinnoissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kaksivuotisessa Ikääntyvien oppiminen ja hyvinvointiteknologiat (IkäOTe) -hankkeessa (http://www.ikaote.fi/) tutkittiin ja kokeiltiin turvallisuuteen ja vuorovaikutukseen liittyviä teknologisia ratkaisuja ikääntyvien ja muistisairaiden henkilöiden hyvinvoinnin ja kotona asumisen tukemiseksi. Hanketta toteuttivat Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Joensuun kaupunki. Hankkeen tuloksena syntyi monenlaista uutta tietoa, toimintamalleja ja osaamista suhteessa teknologian mahdollisuuksiin tukea ikäihmisten hyvinvointia ja oppimista. Teknologiakokeilut tuottivat uutta tietoa millaisille ikäihmisille eri teknologioista olisi suurin hyöty. Hanke tuotti toimintamallin, jonka avulla voidaan hahmottaa teknologian käytön eri vaiheisiin liittyviä osallistamisen prosesseja eri toimijoiden näkökulmista (kotihoidon työntekijä, teknologiayritys, ikäihminen, omaiset). sekä mallin teknologian käyttöönottokoulutuksesta Hankkeessa kehitettiin lisäksi uusia ja innovatiivisia yhteistyömalleja yritysten T&K-toimintaan. Hankkeessa käynnistyi lisäksi ikäihmisten teknologian käyttöön liittyvän oppimisen ja osallisuuden tutkimustoiminta, jota ei ole juurikaan aiemmin Suomessa tehty. Hankkeen pohjalta on käynnistynyt useita uusia projekteja, joissa jatketaan IkäOTe-hankkeessa tuotetun tietotaidon jalostamista eteenpäin.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke