Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70159

Hankkeen nimi: Pielisen Karjalan kestävät hankinnat

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2015

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2042869-6

Jakeluosoite: Kauppatori 1

Puhelinnumero: 0401045930

Postinumero: 75500

Postitoimipaikka: NURMES

WWW-osoite: http://www.pikes.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Nevalainen Jukka

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jukka.nevalainen(at)pikes.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400250552

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

EU:n uudet hankintadirektiivit tulivat voimaan 02/2014. Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt kansallisen hankintalainsäädännön kokonaisuudistuksen direktiivien pohjalta. Tavoitteena on uuden lainsäädännön voimaantulo vuoden 2016 keväällä. Asiaa valmistelevat työryhmät tekevät ensimmäiset esityksensä keväällä 2015.

Hankintadirektiiveissä korostuvat työllisyys-, ympäristö- ja sosiaalisten näkökohtien ottaminen huomioon, pk-yritysten toimintamahdollisuudet sekä hankintojen sähköinen käsittely.

Pielisen Karjalan yrittäjäjärjestöt ja yksittäiset yritykset ovat kiinnittäneet huomiota julkisten hankintojen ja yritysten tarjonnan kohtaamisongelmaan, joka johtuu mm. yritysten osaamisen puutteesta osallistua kilpailutuksiin ja tiedon puutteesta erityisesti kuntien pienhankinnoista. Toisaalta kuntasektorilla ei ole kattavaa tietoa yritysten tarjonnasta.

Pielisen Karjalan kestävät hankinnat -hankkeen tavoitteina ovat Pielisen Karjalan seutukunnan julkisten hankintojen kysynnän ja seudun oman tarjonnan kohtaamisen parantaminen sekä alueen yritysten kyvyn tarjota tuotteita ja palveluja valtakunnallisiin julkisiin hankintoihin kohentaminen. Hankkeessa otetaan huomioon hankintadirektiivien uudet painotukset.

Kysynnän ja tarjonnan kohtaamisongelman laadun selvittämiseksi hankkeessa kartoitetaan seutukunnan julkisten hankintojen sisältö viimeisiltä kolmelta vuodelta ja kulumassa olevalta vuodelta. Tulosta verrataan seudun yritysten tarjontaan. Hankinnat jaotellaan a) vuosittain toistuviin, b) pidempiin sopimuksiin perustuviin ja c) kertaluonteisiin hankintoihin. Kysynnän ja tarjonnan perusteella tunnistetaan mahdollisuudet uuteen yritystoimintaan.

Kohtaamisongelmaa korjataan ottamalla käyttöön sähköisiä alustoja valtakunnallisen HILMAn lisäksi myös seudullisesti. Alustoilta edellytetään kaksisuuntaisuutta, kuntien tulee voida ilmoittaa niihin myös kansalliset kynnysarvot alittavat pienhankinnat ja yritysten on voitava esittää tarjontansa. Käyttöön otettavat alustat ovat olemassa olevia ja testattuja työkaluja. Hankkeessa annetaan koulutusta sekä yrityksille että kunnille sähköisten alustojen käytöstä sekä erityisesti pienhankintojen niiden kautta tekemisestä. Yritysten tarjontaosaamista kehitetään viemällä hankkeen avustuksella läpi konkreettisia tarjouksia esimerkkitapauksina.

Yritysten kykyä osallistua suurten hankintojen kilpailutuksiin voidaan parantaa niiden yhteistyöllä. Tarvitaan kuitenkin toimintamalli joustavan ja tuottavan yhteistyön aikaansaamiseksi. Lisäksi on tunnistettava mahdollisuudet pysyvien yritysryhmien syntyyn. Hankkeessa mallinnetaan yritysten alueellinen hankintayhteistyö.

Kuntien hankintakriteereinä käytetään harvoin aluetaloudellisia vaikutuksia. Uudet hankintadirektiivit tätä kuitenkin korostavat. Kuntien hankintasäännöt perustuvat nykyisen lainsäädännön ehtoihin ja käytännöt ovat seutukunnan sisällä erilaisia eri kunnissa. Hankkeessa laaditaan uudet direktiivit huomioon ottava malli kunnan hankintastrategiaksi Pielisen Karjalan kuntien käyttöön. Tavoitteena on, että kunnat ehtisivät strategiamallin avulla yhtenäistää hankintakäytäntöjään uuden kansallisen lainsäädännön tullessa voimaan keväällä 2016.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat Pielisen Karjalan yritykset ja kunnat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillinen kohderyhmä ovat Pielisen Karjalan työntekijät, joiden työllisyys paranee.
Pielisen Karjalan kunnat hyötyvät hankkeesta myös välillisesti lisääntyneinä verotuloina.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 53 786

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 53 786

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 76 838

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 76 838

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Pielisen Karjalan

Kunnat: Lieksa, Nurmes

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Varsinaista toimintaympäristöanalyyiä ei ole tehty, mutta hankintojen toimialoittaisen vertailun mukaan mukaan tulevat yritykset edustavat tasapuolisesti nk. miehisiä ja naisvaltaisia toimialoja.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on saada julkiset hankinnat ja paikallinen yritystoiminta kohtaamaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 5
Lisätään paikallisten tuotteiden merkitystä julkisen sektorin hankinnoissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 4
Paikallisten tuotteiden lisääminen vähentää ilmastonmuutoksen riskiä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Paikallinen toiminta huomioi luonnon monimuotoisuuden globaalia toimintaa paremmin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
Kuljetustarpeiden pieneneminen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei erityista merkitystä
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
Paikallisten yritysten tuotteiden hankinta vähentää jätteiden määrää mahdollistamalla täsmähankinnat ja jopa tuotteiden vaihtamisen
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 7 7
Uusiutuvaa eenergia voidana hyödyntää paikallisten tuotteiden tuotannossa
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Julkisen hankinnan lisääminen paikallisilta yrityksiltä vahvistaa aluetaloudellisia vaikutuksia
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Uusia tuotteita on mahdollista kehittää kysynnän kasvun myötä
Liikkuminen ja logistiikka 7 8
Liikkuminen vähenee paikallisten tuotteiden käytön lisääntyessä, paikalisen logistiikan merkitys kasvaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 3
Aluetaloudellisten vaikutusten mukaisesti myös hyvinvointi paranee
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Paikalliset yritykset pääsevät tasa-arvoiseen asemaan suurten toimittajien kanssa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Julkisen sektorin hankinnat paikallisilta yrityksiltä vauhvistaa toimijoiden yhdenvertaisuutta
Kulttuuriympäristö 2 2
Ei erityisen suurta merkitystä kulttuuriympäristöön
Ympäristöosaaminen 6 6
Ympäristöosaaminen on hankinnan ja myynnin perusedellytys

9 Loppuraportin tiivistelmä

- Hankkeessa selvitettiin alueen kuntien ostot seudun yksityisiltä yrityksiltä, seudun yritysten tarjonta ja etsittiin mahdollisuuksia uusiin yrityksiin.
- Hankkeessa koulutettiin yrittäjiä ja hankintoja tekeviä viranhaltijoita sähköisten portaalien käyttöön ja käytön tueksi tehtiin kaksi opasta.
- Hankkeessa mallinnettiin yritysten välistä yhteistyötä erilaisin esimerkein ja tehtiin kaksi opintomatkaa, joissa teemana oli yritysyhteistyö, joka mahdollistaisi pientenkin yritysten osallistumisen isoihin kilpailutuksiin.
- Hankkeessa laadittiin malli seudun hankintastrategiaksi.
Seudun kuntien ja yrittäjien edustajat olivat aktiivisesti mukana. Hankkeen toimenpiteisiin osallistui henkilöitä 53 yrityksestä.