Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70164

Hankkeen nimi: Resurssitehokkuuspalvelu - Teollisuuden joustava uudistaminen

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 3.1. Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2014 ja päättyy 30.4.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kouvola Innovation Oy

Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2221859-6

Jakeluosoite: Paraatikenttä 4

Puhelinnumero: 020 615 2710

Postinumero: 45100

Postitoimipaikka: Kouvola

WWW-osoite: http://www.kinno.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Taru Martikainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: taru.martikainen(at)kinno.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 20 615 9307

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteet:
Hankkeen tavoitteena on kehittää alueellista resurssitehokkuuspalvelua, joka palvelee niin alueen pk-yrityksiä kuin alueelle sijoittumista suunnittelevia ja valmistelevia yrityksiä niiden tarpeiden ja alueen mahdollisuuksien mukaan.
Resurssitehokkuuspalvelun tavoitteena on tunnistaa, arvioida ja edistää mahdollisia teollisia symbiooseja yritysten välillä.

Tavoitteena on edistää pk-yritysten energiatehokkuutta ja sitä kautta edistää myös pk-yritysten kilpailukykyä. Lisäksi tavoitteena on edistää alueen elinkeinorakenteen monipuolistumista ja kestävää kasvua.

Tavoitteena on tehdä yhteistyötä uuden palvelumallin kehittämiseksi Sitran ja Motivan kanssa ns. teollisten symbioosien edistämiseksi alueella. Tarkoitus on, että Kouvola toimii Kymenlaakson alueellisena koordinaattorina valtakunnan tason uudessa materiaalitehokkuusohjelmassa.

Toimenpiteet:
Projektin toimenpiteet jakautuvat kahteen vaiheeseen, joista ensimmäinen toteutetaan vuoden 2015 aikana ja toinen vaihe vuonna 2016. Tämä hanke kohdentuu ensimmäiseen vaiheeseen, joka keskittyy uuden resurssitehokkuuspalvelumallin pilotointiin ja toisessa vaiheessa mallia tarkennetaan ja kehitetään.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa käynnistetään kansallisen teolliset symbioosit ohjelman alueellinen toiminta Sitran ja Motivan kanssa ja otetaan käyttöön SYNERGie-ohjelma, joka toimii resurssitehokkuuspalvelun mahdollistajana. Tunnistetaan alueelle sijoittumista ja sijoittamista harkitsevia yrityksiä. Toteutetaan yritysten päätöksentekoa edistäviä selvityksiä ja työpajoja sivuvirtojen tunnistamiseksi, arvioimiseksi, mittaamiseksi ja hyödyntämiseksi sekä aktivoidaan yrityksiä materiaalikatselmustoimintaan.

Hankkeen toinen vaihe perustuu ensimmäisessä vaiheessa saatuihin tuloksiin ja havaittuihin resurssitehokkuuspalvelun kehittämisen tarpeisiin. Toisessa vaiheessa tuetaan pk-yrityksiä teollisten symbioosien käynnistämisessä perustuen ensimmäisen vaiheen selvityksiin ja työpajoihin. Lisäksi toisessa vaiheessa palvellaan alueelle sijoittumista tai sijoittamista harkitsevia yrityksiä.

Tulokset:
Hankkeen tuloksena on uudenlainen resurssitehokkuuspalvelumalli yrityksille, joka mahdollistaa pk-yritysten kilpailukyvyn edistämisen sekä sijoittumista harkitsevien yritysten tehokkaan ja joustavan palvelun. Resurssitehokkuuspalvelu on hankkeen tuloksena luonut yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja vahvistanut yhteistyötä alueen yritysten välillä.

Hankkeen tuloksena on tunnistettu alueen merkittävimpiin, vajaakäytössä oleviin teollisuusinfra-kohteisiin sijoittumista harkitsevat yritykset. Sijoittumista harkitsevia yrityksiä on palveltu joustavasti ja alueen kokonaisedut on voitu todentaa. Lisäksi alueelle sijoittuviin yrityksiin liittyviä ympäristöriskejä on voitu tarkastella ja minimoida.

Hankkeen tuloksena on käynnistetty alueellinen toiminta kansallisessa teolliset symbioosit -ohjelmassa. Hankkeen avulla on tunnistettu uusia synergioita alueella ja edistetty uusien teollisten symbioosien syntymistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kymenlaakson pk-yritykset, jotka ovat kiinnostuneita monipuolistamaan ja laajentamaan toimintaansa uusien tuotteiden, palvelujen tai liiketoimintamallien osalta.

Elinkeinoyhtiön ja Kouvolan kaupungin sekä yhteistyökumppaneiden alueen ulkopuolelta tunnistamat yritykset, jotka ovat kiinnostuneet sijoittumaan Kymenlaaksoon (Kouvolassa erityisesti Hyötyvirta-alueelle, Voikkaan, Myllykosken, Kymin paperitehtaiden alueille sekä muille vajaakäytössä oleville, perusinfran omaaville alueille, jotka ovat muutettavissa uuteen liiketoimintaan soveltuviksi).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Suuret yritykset ja oppilaitokset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 100 370

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 97 801

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 143 386

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 139 716

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan

Kunnat: Kouvola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 10, joihin työllistyvät naiset 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristön asiantuntija-analyysiä ei ole tehty, mutta sukupuolinäkökulmaa on tarkasteltu osana hankevalmistelua. Hankkeeseen liittyen tilastokeskuksen mukaan (julkaisu ”Naiset ja miehet Suomessa 2014”) yrittäjistä oli naisia 32 % ja miehiä 68 %. Esimerkiksi teknillistieteellisen yliopistotutkinnon on suorittanut vain 24 % naisista, kun miesten osuus on 76 %.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke toteuttaa valtavirtaistamisen tavoitetta olemalla syrjimätön kaikkien kansalaisuuksien, eri sukupuolten ja sukupuolisten suuntautuneisuuksien osalta. Hankkeessa kehitettävä resurssitehokkuuspalvelu perustuu prosessitietoihin, joita mitataan ja arvioidaan puolueettomilla numeroarvoilla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on edistää pk-yritysten kilpailukykyä ja energiatehokkuutta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 10
Hankkeella edistetään eri yritysten välistä ja sisäistä tuotantoprosessien kokonaisoptimointia, energiatehokkuutta, tehokkaampaa jätteiden ja tuotantoprosessien sivuvirtojen hyödyntämistä, jotka kaikki edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä. Hanke edistää siirtymistä kohti vähähiilisempää yhteiskuntaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 8
Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden osaamisen sekä materiaalitehokkuuden kehittymisen ansiosta hanke vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä; fossiilisia polttoaineita ja tuotannon muita resursseja kulutetaan vähemmän -> kasvihuonekaasupäästöjen määrä vähenee vastaavasti. Raaka-aineiden kuljetukset vähenevät logistiikkaketjun osalta korvattaessa kaukaa tuotavia uusia raaka-aineita läheltä saatavilla toisten yritysten sivuvirroilla; kuljetusten aiheuttamat hiilidioksidipäästöt vähenevät vastaavasti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 3
Resurssien tehokkaampi käyttö sekä uusiutuvien luonnonvarojen lisääntyvä käyttö fossiilisten uusiutumattomien energialähteiden sijasta turvaa luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 3
Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät korvattaessa fossiilisia polttoaineita ja säästettäessä energiaa. Jätevirrat ympäristöön vähenevät resurssitehokkuuden kehittyessä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 2 2
Resurssitehokkuuden kehittymisen ansiosta tuotantoprosessien raaka-aineiden ja polttoaineiden kuljetussuoritteet vähenevät. Erityisesti maantiekuljetusten, mutta myös meriliikenteen vähenemisellä voi olla vaikutusta Natura-alueisiin kauttakulkuliikenteen vähenemisen ansiosta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 10
Yritysten taloudellinen kilpailukyky paranee niiden pystyessä parantamaan tuotantonsa hyötysuhdetta hyödyntämällä toistensa jätteitä ja sivuvirtoja sekä säästäessä energiaa. Hanke edistää pk-yritysten siirtymistä kohti resurssitehokkaampaa taloutta. Teollisten symbioosien edistäminen eli sivuvirtojen tai jätteen parantunut hyötykäyttö on keskeisessä asemassa hankkeessa ja vastaa rakennerahaston asettamaan tavoitteeseen myönteisistä ympäristövaikutuksista, ekologisesta ja taloudellisesta kestävyydestä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 5
Hanke kehittää yritysten energiatehokkuutta eli yritysten energiankäyttöä tarkastellaan yksityiskohtaisella tasolla ja näin hankkeella on myös mahdollisuus vaikuttaa uusiutuvien energianlähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 8
Hankkeessa panostetaan taloudellisen kestävyyden kehittämiseen tarjoamalla yrityksille uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia resurssitehokkuuspalvelun ja teollisten symbioosien avulla. Yritysten ymmärryksen ja osaamisen kehittäminen resurssitehokkaammaksi mahdollistaa monipuolisemman elinkeinorakenteen kehittämisen kestävällä tavalla. Tuottamalla enemmän vähemmällä antaa kilpailuedun uusien toimintatapojen nopeille keksijöille, kehittäjille ja omaksujille.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 5
Hanke pilotoi uudenlaista palvelumallia, jonka tavoitteena on tukea yritysten ja alueen kestävää kasvua. Yritykset voivat kehittää uusia selvitys-, analysointi-, mittaus-, suunnittelu-, tutkimus- ja kehityspalveluita resurssitehokkuuden hallintaan.
Liikkuminen ja logistiikka 2 4
Teollisten symbioosien toteutuessa paikallisen tai kotimaisen raaka-aineen hyödyntäminen yritysten toiminnassa vähentää kuljetuskustannuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 6
Hankkeen avulla edistetään alueen kestävää kasvua, joka tarjoaa pitkällä aikavälillä alueen yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, joilla on vaikutusta alueen työllisyyteen.
Tasa-arvon edistäminen 2 5
Hanke kohtelee ihmisiä yhdenvertaisesti ja sosiaalinen kestävyys on huomioitu hankevalmistelussa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Hankkeen ensisijainen kohderyhmä on pk-yritykset, joita kaikkia palvellaan yhdenvertaisina ja kulttuuritaustaan katsomatta. Osa hankkeen toimenpiteistä kohdentuu myös Kouvolan ulkopuolelta tuleviin yrityksiin, joita kohdellaan samoilla yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden periaatteilla.
Kulttuuriympäristö 2 3
Hanke edistää teollisen toiminnan jatkumista ja kehittymistä alueella, joten vahvan teollisen infrastruktuurin säilymiselle Kymenlaakson kulttuuriympäristössä on paremmat edellytykset.
Ympäristöosaaminen 7 9
Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat resurssitehokkuuden (materiaali ja energia) kehittämiseen, joten toimenpiteillä on merkittävä vaikutus ympäristöosaamisen kehittymiseen keskeisten tuotantopanosten paremman hallinnan osalta. Hanke konkretisoi ympäristöosaamisen mitattaviin suureisiin, joihin jokainen yritys voi vaikuttaa ja joilla on suuri merkitys yritysten kestävään kilpailukykyyn.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Resurssitehokkuuspalvelu – Teollisuuden joustava uudistaminen -hankkeen tavoitteena oli kehittää pk-yritysten kilpailukykyä energiatehokkuuden kautta. Keskittymällä resurssitehokkuuteen eli energia- ja materiaalitehokkuuteen on mahdollista tehostaa yrityksen toimintaa, jolloin yrityksillä on paremmat mahdollisuudet pärjätä jatkuvasti kiristyvässä kilpailutilanteessa. Maailman ympäristötilanne ja resurssien niukkuus toisaalta myös pakottaa yritykset uudenlaiseen tilanteeseen, jossa raaka-aineita tulee arvioida niiden kestävyyden kannalta. Ympäristön huomioiminen ei ole pelkästään maapallon etu vaan yritykset voivat suoraan hyötyä resurssien tehokkaammasta käytöstä.

Hankkeen aikana on käynnistetty kansallisen teolliset symbioosit- toimintamallin alueellinen toiminta Kouvolan seudulla ja otettu käyttöön siihen liittyvä SYNERGie-resurssitietokanta. Alueellisen toimijan avulla yrityksillä on mahdollisuus tunnistaa, arvioida ja hyödyntää sivuvirtoja eli kehittää teollisia symbiooseja, joiden kantava ajatus on ”jäte raaka-aineena”.

Hankkeen avulla on viestitty yrityksille ja myös julkiselle sektorille resurssitehokkuuden mahdollisuuksista ja sen tärkeydestä. Yritykset ovat hankkeen avulla löytäneet sivuvirroilleen uusia käyttökohteita ja päässeet teollisten symbioosien muodostamisen alkuvaiheeseen. Hankkeen aikana on toteutettu teolliset symbioosit -työpaja, jossa yritykset pääsivät vaihtamaan resursseja ja verkostoitumaan yli toimialarajojen. Lisäksi on pidetty Hyötyvirta-työpaja, jonka ajatuksena oli Hyötyvirta-yritysalueen kehittäminen resurssitehokkuuden näkökulmasta.

Hanke on tukenut osaltaan Rakennerahasto-ohjelman vähähiilisyyden tavoitteita toimimalla resurssitehokkuuden edistäjänä Kouvolan seudulla. Hankkeen yksi kantava teema on ollut teolliset symbioosit, joiden avulla on mahdollista pienentää hiilidioksidipäästöjä ja vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä.