|
|
|
Hankekoodi: A70165
Hankkeen nimi: Vähähiiliset satamatoiminnot
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2015 ja päättyy 30.6.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 2023333-8
Jakeluosoite: Keskuskatu 10
Puhelinnumero: + 358 40 752 4392
Postinumero: 48100
Postitoimipaikka: Kotka
WWW-osoite: http://www.merikotka.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anna Katariina Kiiski
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anna.kiiski(at)merikotka.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: + 358 40 752 4392
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on satamien ja sen yhteydessä toimivien yritysten toimintaympäristön edistäminen vähähiiliseen suuntaan edesauttamalla satamatoimintojen eko- ja energiatehokkuutta. Kiristyvän ympäristölainsäädännön ja uusien säännösten vuoksi uudet vähäpäästöiset polttoaineratkaisut ovat ajankohtainen tutkimusaihe. EU:n strategisen linjauksen mukaan riittävässä määrässä satamia tulee olla nesteytetyn maakaasun (LNG) toimitusmahdollisuus vuoteen 2025 mennessä (TEN-T). Tämä johtaa siihen, että useissa Etelä- ja Länsi-Suomen satamissa tullaan lähitulevaisuudessa käsittelemään maakaasua. Tämän vuoksi hankkeessa pyritään tuottamaan uutta tietoa suorista maakaasupäästöistä satamien kuljetusketjuissa ja kehitetään päästöjen mittaustekniikkaa yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Lisäksi hankkeessa tutkitaan muita vaihtoehtoisia polttoaineita ja niiden käyttömahdollisuuksia.
Lisäksi viime vuosina perinteisen lainsäädännön rinnalle ovat nousseet myös muut hallinnolliset ja ympäristöpoliittiset ohjauskeinot. Näiden lisäksi satamat pyrkivät myös itse vapaaehtoisin keinoin vähentämään toimintansa ympäristövaikutuksia kehittämällä esimerkiksi best practices -menetelmiä ja osallistumalla erilaisiin sataman ympäristövaikutuksia vähentäviin toimenpiteisiin. Satamat eivät kuitenkaan ole kovin aktiivisesti jakaneet kehittämiään best practices -menetelmiä eteenpäin, joten tällä hetkellä kaikkia parhaita käytäntöjä ei tunneta tai osata hyödyntää riittävällä laajuudella. Laaja best practices -datapankki auttaisi satamia toteuttamaan ympäristönsuojelullisia toimenpiteitä tehokkaasti ja kustannustehokkaasti. Kasvavan ympäristötietoisuuden ja aktiivisuuden myötä satamissa on myös kasvanut tarve kehittää energiatehokkuutta. Tämän hankkeen yhtenä tavoitteena onkin laatia energiaseurantamalli, jota voidaan käyttää suomalaisissa satamissa energiatehokkuuden parantamiseksi.
Konkreettisina tulostavoitteina on kehittää satamien suorituskyvyn mittaristo, jonka avulla satamat voivat arvioida oman ympäristövastuullisuutensa tilaa. Lisäksi kehitetään best practice -menetelmien datapankki, luodaan satamien käyttöön soveltuva energiaseurantamalli sekä selvitetään vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönottoa ja niihin liittyviä päästöriskejä logistiikan alalla.
Hankkeen päähakijana toimii Meriturvallisuuden ja –liikenteen tutkimusyhdistys, kumppaneina ovat Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu.
Hankkeen kohderyhmänä ovat kohdealueen satamat, satamasidonnaiset toimijat, Satamaliitto, varustamot, vaihtoehtoisten polttoaineiden toimittajat, kaasunmittauslaitteita toimittavat yritykset, LNG-päästötietoa käsittelevät yritykset sekä satamien läheisyydessä olevien asutuskeskusten asukkaat. Hankkeessa varsinaisena kohdesatamana toimii Loviisan ja HaminaKotkan satama sekä mahdollisuuksien mukaan Turun ja Porin satamat.
Välilliset kohderyhmät ovat muualla kuin kohdealueella toimivat Suomen satamat ja niiden sidosryhmät. Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat EU:n ja muiden alueiden kansalaiset, jotka voivat hyötyä hankkeen tuloksista.
Välillisesti hankkeesta hyötyy merenkulku- ja logistiikka-ala. Hyötyjiä ovat erityisesti kuljetusketjuissa ja niiden palveluissa toimivat yritykset, mutta myös lainsäädäntöä, ohjeistuksia ja määräyksiä valmistelevat ympäristöviranomaiset, tutkimuslaitokset, kaavoitusta ja logistiikkaa ohjaavat viranomaistahot sekä oppilaitokset, joissa uutta tietoa voidaan nopeasti siirtää viranomaisten ja yritysten käyttöön. Lisäksi energia-alan toimijat (erityisesti satamissa toimivat energiaintensiiviset laitevalmistajat ja suunnittelijat) voivat hyötyä saadessaan selkeää tietoa sataman erityispiirteistä energiankulutuksessa ja voidessaan kehittää toimintaansa energiatehokkaammaksi. Tulokset ovat sovellettavissa myös teollisuusalueisiin. Mallia on mahdollista viedä myös ulkomaisiin satamiin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 312 723
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 311 001
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 489 604
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 444 855
Maakunnat: Kymenlaakso, Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Turun, Kotkan-Haminan
Kunnat: Hamina, Turku, Kotka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 8, joihin työllistyvät naiset 3
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 8 | 8 |
| Hankkeen yhtenä tavoitteena on satamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja elinkaariajattelu kehitystyössä, mikä näkyy erityisesti pitkällä aikavälillä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa tutkitaan vaihtoehtoisia polttoaineratkaisuja merenkulun ja maantieliikenteen käyttöön. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 7 | 7 |
| Best practice –menetelmiä jakamalla ja käyttämällä voidaan säilyttää luonnon monimuotoisuutta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 5 |
| Hankkeessa tutkitaan vaihtoehtoisia polttoaineratkaisuja merenkulun ja maantieliikenteen käyttöön. Best practice –menetelmiä jakamalla ja käyttämällä voidaan säilyttää luonnon monimuotoisuutta. Energiaseurantamallin avulla satamat voivat vähentää energiankulutustaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 6 | 6 |
| Best practice –menetelmiä jakamalla ja käyttämällä voidaan säilyttää luonnon monimuotoisuutta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 9 | 9 |
| Hankkeen yhtenä tavoitteena on satamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja elinkaariajattelu kehitystyössä, mikä näkyy erityisesti pitkällä aikavälillä. Elinkaariajattelun ja best practices –menetelmien avulla voidaan kehittää materiaalien ja jätteiden uusiokäyttöä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 4 |
| Hankkeessa tutkitaan vaihtoehtoisia polttoaineratkaisuja merenkulun ja maantieliikenteen käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 3 |
| Mukana olevat yritykset voivat kehittää toimintaansa kestävämmäksi ja sitä myöten synnyttää uusia liikeideoita jopa kansainvälisille markkinoille ja hyödyntää Pohjoista kasvukäytävää. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 7 |
| Best practice –tietopankki sekä mittaristo, jonka avulla satamat voivat arvioida omaa toimintaansa. Energiaseuramalli, jonka avulla voidaan seurata sataman energiankulutusta ja sitä kautta vähentää energian kulutusta, kun tiedostetaan kohteet, joissa kulutus on suurin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 7 |
| Parantaa energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä, mutta voi kilpailukyvyn kasvaessa lisätä liikennettä Kymenlaaksossa ja Varsinais-Suomessa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 3 |
| Uudet polttoaineratkaisut vähentävät mahdollisesti pitkällä aikavälillä ihmisten terveysriskejä, esimerkiksi ilmanlaadun paranemisella. Mittarilla pystytään arvioimaan satamien vaikutuksia alueen asukkaisiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 1 |
| Satamatoiminnot ovat olleet aina miesvaltaisia toimintoja. Projektin myötä ympäristöasioiden kehittäminen kasvattaa naistenkin kiinnostusta miesvaltaiselle satama-alalle. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon koko projektin elinkaaren aikana, hankkeen suunnittelusta tulosten käyttöönottoon ja mahdollisuuksien mukaan rekrytointiprosesseissa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 3 |
| Historiallisesti satamat ovat jakaneet ihmisten mielipiteitä sosiaalisesta ja ympäristöllisestä näkökulmasta. Satama on ollut kulttuurien sulatusuuni. Tällaisella vihreällä ajattelulla luodaan satamista positiivisempaa mielikuvaa ja sitä kautta satama olisi myös työpaikkana houkuttelevampi. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 3 |
| Satamien kehitystyössä osataan työkalun avulla ottaa huomioon paremmin myös ympäröivä kulttuuriympäristö, elinkaariajattelu ja kestävä kehitys. | ||
| Ympäristöosaaminen | 9 | 9 |
| Hankkeen tuloksena syntyvä suorituskyvyn mittaristo, datapankki ja energianseurantamalli lisäävät ympäristötietoisuutta ja –osaamista ja mahdollistavat myöhemmin satamille uusien ympäristöjärjestelmän modulien käyttöönoton. | ||
Vähähiiliset satamatoiminnot -hankkeessa selvitettiin mahdollisuuksia parantaa satamien energiatehokkuutta edistämällä satamien ja niiden yhteydessä toimivien yritysten vähähiilisyyttä. Hankkeen päätuloksina syntyi selvitys vaihtoehtoisista polttoaineista, selvitys LNG:n päästöistä koko toimitusketjun aikana sekä energianseurantamalli. Lisäksi hankkeessa hahmoteltiin satamille laadullisen arvioinnin viitekehys, jonka avulla satamat voisivat arvioida omaa suorituskykyään ympäristövaikutuksiin nähden. Satamien toiminnan ympäristövaikutuksia vähentäviä parhaita käytäntöjä kerättiin hankkeen aikana ja muodostettiin julkaistavaksi tietosisällöksi kannustamaan muita satamia harkitsemaan vastaavia toimenpiteitä.
Hankkeessa kehitettiin energiaseurantamalli, jonka avulla voidaan tarkastella satamien energiankulutusta eri kohteissa lähes reaaliaikaisesti. Malli on tällä hetkellä teoreettinen, mutta tarkoitus on kehittää siitä satamille käyttökelpoinen työkalu, joka kuvaa satamatoimintoja merkittävien energiankulutuskohteiden näkökulmasta. Energiaseurantamallin kehitystyössä tarkasteltiin mm. Loviisan Satama Oy:ssa sulanapitojärjestelmää eli ”pulputusta”, satamarakennuksen lämmitystapamuutosta sekä selvitettiin lämpövesipumpun soveltuvuutta. Lisäksi tarkasteltiin Oiltanking Sonmarin Oy:n nestesäiliöiden lämmityksen energiatehokkuutta lämmöntuotannon, -siirron ja -kulutuksen osalta. Loviisan Satama Oy:ssa aikaansaatiin yli sadan megawattitunnin vuosisäästöt hankkeen myötä.
Hankkeessa toteutetussa LNG:n käytön selvityksestä ilmeni, että maakaasun kasvihuonekaasupäästöt Suomessa koostuvat pääosin polton aiheuttamasta hiilidioksidipäästöstä, mutta myös metaanin joutumisesta ilmakehään. Onnettomuusskenaarioiden avulla saatiin arvioitua suurien vuotojen todennäköisiä päästöjä. Satamien ja LNG:llä operoivien varustamoiden kannalta maakaasun käytön turvallisuudesta huolehtiminen minimoi hyvin myös kaasun tahattomat päästöt ympäristöön. Suuren yksittäisen onnettomuuspäästön merkitys ympäristölle lienee suhteellisen pieni normaalin käytön hiilidioksidipäästöihin verrattuna, koska suuret päästöt ovat harvinaisia. Koko kuljetusketjun kannalta päästöjen minimoinnissa on tärkeä keskittyä kaasun tuotannon, kuljetusten ja käytön aikaisiin päästöihin, joihin parhaat vaikutusmahdollisuudet ovat energian toimittajilla ja moottorinvalmistajilla. Polttoaineiden vertailuissa tulee ottaa huomioon kasvihuonekaasujen lisäksi myös typpi- rikki- ja partikkelipäästöt.