Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70166

Hankkeen nimi: LIIKETOIMINTAMALLIN MUUTOKSELLA KOHTI UUSIA MARKKINOITA

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2014 ja päättyy 30.6.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0855115-7

Jakeluosoite: Niemenkatu 73

Puhelinnumero: 03 811 411

Postinumero: 15140

Postitoimipaikka: Lahti

WWW-osoite: http://www.ladec.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Vanhamäki Isto

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Liiketoimintakehittäjä

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: isto.vanhamaki(at)ladec.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 727 6376

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Uusien liiketoimintamallien innovointi on yksi Suomen elinkeinoelämän keskeisimmistä haasteista. Valtakunnan tasolla on noussut vahvaan keskusteluun perinteisen tuotannollisen teollisuuden ja palveluliiketoiminnan vastakkainasettelu, joka hidastaa rakennemuutosta ja uusien innovaatioiden syntyä. Palveluketjuja kehittämällä ja digitaalista murrosta hyödyntämällä voidaan luoda uutta liiketoimintaa ja parantaa kasvuyritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Tarve liiketoimintamallien muutokseen näkyy hyvin selkeästi myös päijät-hämäläisiltä yrityksiltä tulevissa viesteissä ja toiveissa; yritykset pohtivat palveluliiketoiminnan kehittämistä ja kyseenalaistavat nykyisiä liiketoimintamalleja. Suurimpina haasteina tällöin ovat strateginen ja muutosjohtamisen osaaminen sekä mahdollisuudet pilotoida ketterästi ja nopeasti uusia liiketoimintamalleja.

Hankkeen puitteissa kehitetään alueen kasvuun pyrkivien yritysten valmiuksia liiketoimintamallien muutokseen ja kansainvälisten markkinoiden haltuunottoon sekä suunnataan liiketoiminnan kehittämistoimenpiteitä huomioiden potentiaalisten markkina-alueiden erityispiirteet ja tarpeet. Hankkeella edistetään Lahden seudun yritysten ja erityisosaajien kehittämien innovatiivisten ratkaisujen kansainvälistä kilpailukykyä ja kansainvälistymistä. Joukko yrityksiä on ilmaissut jo tarpeen esim. palveluliiketoimintaan ja siten uusiin liiketoimintamalleihin. Tähän tarpeeseen vastataan tarjoamalla yrityksille työkaluja muutoksen käynnistämiseen ja toteuttamiseen. Kohdemarkkinan tarpeet ja erityispiirteet, alueen osaamiskärjet: cleantech- ja muotoiluosaaminen, sekä kaupallistaminen kytketään vahvasti osaksi uuden liiketoimintamallin kehittämistä.

Hankkeen toimenpiteet muodostuvat nykyisten liiketoimintamallien inventoinnista sekä toimialojen rakenteellisen murroksen vaikutuksien tunnistamisesta niihin. Näiden päälle rakennetaan yrityksiä hyödyttävät kokonaisuudet uusien liiketoimintamallien luomiselle ja kehittämiselle, uusien liiketoimintamallien nopealle pilotoinnille sekä muutosjohtamisen tukemiselle.

Hankkeen konkreettiset tulokset:
- Laaja joukko yrityksiä tunnistaa uusien liiketoimintamallien luomat mahdollisuudet ja on saanut esimerkkien kautta eväitä muutoksen käyntiin saattamiseksi
- Alueen yritykset kykenevät kehittämään omaa kansainvälistä kilpailukykyään
- Tunnistetaan liiketoimintamallien muutoksiin liittyvät muutostarpeet yrityksen nykytoiminnassa ja saatetaan tarvittavat muutokset käyntiin
- Uusien liiketoimintamallien testaus ja käyttöönotto voidaan tehdä ketterästi ja nopeasti
- Luodaan uusiin liiketoimintamalleihin perustuvia innovaatioita
- Tunnistetaan kansainvälisistä markkinapotentiaalia omaavia yritysten välisiä osaamiskokonaisuuksia ja arvoketjuja

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaiset kohderyhmät ovat päijät-hämäläiset pk-yritykset, jotka hakevat lyhyellä tai pitkällä tähtäimellä kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Näiden yritysten valmiuksia kansainvälisen kilpailukyvyn ja uusien liiketoimintamallien kehittämisen osalta parannetaan hankkeessa luotavien toimintamallien kautta. Kohderyhmän osalta kehitetään erityisesti teolliseen tuotantoon liittyvien palveluliiketoimintojen kehityspolkua, joka tukee omalta osaltaan vähähiilisen liiketoiminnan kehittymistä alueella palvelujen näytellessä aiempaa suurempaa osuutta yritysten liikevaidossa.
Hanke on kaikin puolin sukupuolineutraali.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat alueen tietointensiiviset palveluyritykset (KIBS), joiden palveluntarjonta valjastetaan yritysverkostojen kehittämiseen ja aidon yhteistyön rakentamiseen asiantuntijakonsulttien ja alueen teollisuus- ja palveluyritysten välille. Tietointensiiviset tukipalvelut, kuten suunnittelu-, ohjelmointi-, myynti- ja markkinointi- sekä rekrytointipalvelut saadaan yhteisen suunnitteluprosessin kautta paremmin vastaamaan varsinaisen kohderyhmän tarpeita ja mahdollistamaan molemminpuolisen kilpailuedun koti- ja ulkomaan markkinoilla.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 250 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 248 946

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 500 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 497 891

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Lahti, Hollola, Orimattila

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke on sukupuolineutraali.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hanke on sukupuolineutraali.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Palveluliiketoiminnan osuuden lisääntyminen teollisuusyritysten liikevaihdossa vaikuttaa suhteellisesti päästöjen vähentymiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 4
Uuden liiketoimintamallit edistävät teollisuuden rakennemuutosta ja kansainvälistymistä sekä synnyttävät pitkällä tähtäimellä uutta liiketoimintaa palvelusektorille
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 3
Uusien liiketoimintamallien keskeinen tavoite on lisäarvontuotanto digitalisaation, palvelujen ja konseptikehittämisen keinoin.
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Digitalisaatio ja palvelujen sähköinen siirrettävyys vähentää ihmisten ja tavaran liikuttamisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen toimenpiteet koostuivat kahdesta rinnakkaisesta kokonaisuudesta, joissa keskityttiin liiketoimintamallin muutoksen tematiikkaan yrityksissä ja kansainvälistymisen tukemiseen uusien liiketoimintamahdollisuuksien muodostamiseksi. Molemmissa teemakokonaisuuksissa lähtökohtana oli tiedon lisääminen yrityskentällä olemassa olevista mahdollisuuksista. Yritysten tietoisuuden lisääminen uusista liiketoimintamahdollisuuksista ja liiketoimintamallien muutokseen liittyvistä prosesseista rohkaisivat yrityksiä käynnistämään muutosprosesseja ja uuden liiketoiminnan tai kansainvälistymisen suunnittelua.

Hankkeen perustoiminta-ajatuksen mukaan suuren yritysjoukon saadessa tietoa olemassa olevista markkina- ja liiketoimintamahdollisuuksista käynnistyy useammassa yrityksessä muutokseen tähtääviä prosesseja. Näitä olivat esim. uuden tuotteen kehittäminen, uuden asiakassegmentin haltuunotto, uuden markkina-alueen tunnustelu tai radikaalisti uudelle liiketoiminnan osa-alueelle siirtyminen.

Hankkeen puitteissa rakennettiin yhteensä 20 seminaaritilaisuutta käsittänyt BUUSTIa -seminaarisarja, johon osallistui yhteensä 600 kuulijaa. Seminaarien yhteydessä järjestetyn yritysklinikkatoiminnan tarkoituksena oli tukea yritystä tunnistettuun uuteen liiketoimintamahdollisuuteen tarttumisessa ja muutosprosessin hankkeistamisessa. Asiantuntijoiden vetämiin yritysklinikoihin osallistui yhteensä 40 yritystä.

Kaikkiaan 75 yritystä oli mukana hankkeen kautta uuden liiketoiminnan kehittämisessä ja näiden yritysten kanssa pohdittiin ja hankkeistettiin omiksi yritysten t&k-hankkeiksi liiketoiminnan keskeisiä kehittämisen teemoja, joita olivat mm:

1. Myynti / kaupallistaminen
2. Palveluliiketoiminnan lisääminen / digitalisaatio, teollinen internet
3. Muutosjohtaminen
4. Kansainvälistyminen ja uudet markkinat

Hankkeen puitteissa tehtyjen liiketoimintamallien kehittämistoimenpiteet muodostuivat nykyisten liiketoimintamallien inventoinnista sekä toimialojen rakenteellisen murroksen vaikutuksien tunnistamisesta niihin. Tässä työssä seminaarien ja yritysklinikoiden kautta saatu uusi tieto osoittautui yrityksien omien kehittämishankkeiden ja liiketoiminnan suunnittelun kannalta ensiarvoisen tärkeäksi. Ulkopuolisten asiantuntuntijoiden tuoman lisäarvon ja uuden tiedon varaan pystyttiin hankkeen toiminnan kautta tuottamaan yrityksiä hyödyttäviä tietokokonaisuuksia uusien
liiketoimintamallien luomiselle ja kehittämiselle ja muutosjohtamisen tukemiselle.

Hankkeen kautta laaja joukko yrityksiä sai tietoa uusien liiketoimintamallien luomista mahdollisuuksista muissa yrityksissä tehtyjen esimerkkien ja asiantuntijoiden opastuksen kautta. Esimerkkien ja testattujen toimintamallien kautta päijäthämäläiset yritykset saivat eväitä muutoksen käynnistämiseksi ja kykenevät jatkossa paremmin kehittämään omaa kansainvälistä kilpailukykyään ja tunnistamaan liiketoimintamalleihin liittyviä muutostarpeita yrityksen nykytoiminnassa sekä saattaa tarvittavia muutoksia käyntiin.

Hankkeen aikana tuettiin usean yrityksen liiketoimintamalleihin liittyviä innovaatioita sekä yritykselle ja markkinalle uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Uusien liiketoimintojen ja tuotteiden osalta pystyttiin mm. hankkeen kautta järjestettyjen kansainvälisten vierailujen kautta tunnistamaan kansainvälisiä arvoketjuja, joihin Päijät-Hämeen yritykset pystyvät omalla osaamisellaan luomaan lisäarvoa ja rakentamaan liiketoimintaa. Tästä hyvänä esimerkkinä mm. Japanin hyvinvointimarkkinalle tehdyt avaukset, jotka käynnistyivät oikeanlaisen toimijaverkoston kautta vauhdikkaasti ja kehittäminen jatkuu aktiivisena myös hankkeen jälkeen.