Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70167

Hankkeen nimi: Kestävän yrittäjyyden innovaatiot

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2014 ja päättyy 31.5.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245904-2

Jakeluosoite: PL 20

Puhelinnumero: 0294 462 111 (yliopiston vaihde)

Postinumero: 53851

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.lut.fi/lahti

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LAAKSO HILKKA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektisuunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hilkka.laakso(at)lut.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 576 4780

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lahden ammattikorkeakoulu, 0993644-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Alueille on välttämätöntä luoda uusia, alueellisiin vahvuuksiin ja älykkääseen erikoistumiseen ohjautuvia ratkaisuja. Nämä ratkaisut rakentuvat paikan, innovatiivisuuden, verkostojen ja yrittäjyyden uudenlaisille yhdistelmille (konfiguraatioille). Käsillä oleva hanke pyrkii vastaamaan tähän tarpeeseen. Alueen näkökulmasta on kriittistä, miten kehitysprosessien kannalta suotuisia uusia kehitysalustoja voidaan luoda, olemassa olevia kiihdyttää ja kehittää kohti työpaikkojen luomista ja miten näillä alustoilla toimivat organisaatiot voivat yhdessä luoda lisäarvoa tuottavia innovaatioita ja uudenlaisia toimintamalleja. Alueen olemassa olevat vahvuudet rakentuvat pitkälti alueella jo toimivien yritysten osaamispohjasta. Näiden organisaatioiden tukeminen kehitysprosessien suuntaamisessa on olennaista, jotta nämä vahvuusalueet olisivat tehokkaasti hyödynnettävissä syntyvissä verkostoissa, innovaatioissa sekä uusissa yrityksissä. Alueella toimivien verkostojen kehittyminen kohti paremman arvon luomisen prosesseja vaatii yllättäviäkin yhdistelmiä ja yhteistyön oppimista. Tästä johtuen kyse on välttämättä pitkistä prosesseista, joissa on tarvetta erilaisille verkostojen kokoonjuoksijoille, fasilitoijille ja yhdistäville hankkeille. Alueella esiintyvä yrittäjyys on edelleen vain marginaalisesti kytkeytynyt kehitysalustojen vahvuustekijöihin. Uutta luova ja kasvupotentiaalia tarjoava yrittäjyys rakentuu yhä enemmän opiskelijayhteisöissä syntyviin kansainvälisiin tiimeihin sekä kehitysalustoja ja oppilaitoksia yhdistäviin yrityshankkeisiin.

Hankkeen toteutuksesta vastaa LUT Lahti, osin yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. LUT:n strategian painopisteitä ovat vihreä energia ja teknologia, kestävän kilpailukyvyn luominen ja entistä vahvemmin yrittäjyys ja ne näkyvät myös tässä hankkeessa. Hanke koostuu neljästä työpaketista: 1) Alueelliset kehitysalustat (LUT), 2) Uudenlaiset arvoverkostot (LUT), ja 3) Start-up -toiminnan ja opiskelijayrittäjyyden tukeminen ja fasilitointi (LUT ja LAMK). Hanke tuo alueelle monia uutuusarvoisia (myös vihreän talouden) prosesseja ja tuloksia. Ensinnäkin, se yhdistää LUTin ja LAMKin opiskelijayrittäjyyteen liittyvät kehittämisosaamiset ja kytkee niitä tehokkaasti alueen osaamispohjaan. Toiseksi, hanke ottaa alueella aiemmin kehitettyjä innovaatiotyökaluja käyttöön erilaisten uusien arvoverkostojen kehittämiseen. Kolmanneksi, hanke kohdistuu myös sellaisiin yrityksiin, jotka eivät ole normaalin yrityskehittämisen polttopisteessä – näitä ovat esimerkiksi yhteiskunnalliset yritykset sekä yritykset, joiden kasvuorientaatio on ollut hukassa. Lopuksi, hanke nostaa esiin kaksi uudenlaista kehitysalustaa, joiden työvoima- ja kasvupotentiaali ovat lupaavia hyvin nopeallakin aikajänteellä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat alueella toimivat yritykset,jotka tavoitetaan joko suoraan tai välittäjäorganisaatioiden kuten esim. Lahden keskustaeheytyksen kautta. Myös Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat, opettajat ja johto ovat kohderyhmää. Kohderyhmässä ovat myös yhteiskunnalliset yritykset ja niiden sidosryhmät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat alueen välittäjäorganisaatiot ja julkinen sektori joiden toiminnalla on vaikutusta yritysten toimintaympäristölle. Myös oppilaitokset ja korkeakoulut ovat välillisiä kohderyhmiä.Jokimaan kehitysalusta-työpaketin kautta kohderyhmä laajenee myös Koulutuskeskus Salpauksen opiskelijoihin. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös esim. opinnäytetyön tekijät, joille hankkeen työpakettien kautta avautuu mielenkiintoisia tutkimuskohteita.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 535 122

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 532 967

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 764 460

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 761 382

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Kärkölä, Lahti, Asikkala, Padasjoki, Hollola, Sysmä, Orimattila, Heinola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 28, joihin työllistyvät naiset 17

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Miesten ja naisten elämäntilanteet eroavat usein toisistaan, näin myös yrittäjinä, yrityksen perustamista suunnittelevina, opiskelijoina, työntekijöinä, työelämän ulkopuolella olevina, verkostoitujina, harrastuksissa, asiakkaina ja käyttäjinä ollessa. Aina eroja ei ole helppo huomata, joskus taas ne voivat tuntua niin luonnollisilta tai itsestään selviltä, että niiden merkitystä asian kannalta on vaikea ymmärtää (STM, 2014). Hanke kohdistuu Toimintalinjalle "Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen" ja sillä on läheinen liittymäpinta myös erityistavoitteeseen "Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen". Näin sukupuolten tasa-arvo ei ole hankkeen välittömänä kohteena, mutta se on otettu huomioon hankkeen valmistelussa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa tarkastellaan jokaista valmisteltavaa asiaa naisten ja miesten kannalta. Selvitetään, miten asia koskee naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia, mitä jo tiedetään naisten ja miesten tilanteista ja tarpeista ja mitä lisätietoja vielä tarvitaan. Arvioinnissa pohditaan seuraavia kysymyksiä: - Onko toiminnalla vaikutusta ihmisten elämään ja arkeen? - Onko toiminta-alueella naisten ja miesten välillä merkittäviä eroja? Hakemusvaiheessa on jo todettu, että vastaukset ovat myöntäviä, tosin erot ja niiden mittakaava ovat erityyppisiä eri työpaketeissa. Tämä on otettu hakemuksen laadinnassa huomioon. Perusteellisempi sukupuolivaikutusten arviointi (suvaus) kuuluu siihen vaiheeseen, kun tehtävien toteutusta valmistellaan. Sukupuolivaikutukset pitää arvioida myös silloin, kun valmisteltava asia kohdistuu pääasiassa vain toiseen sukupuoleen, mutta tällaista tilannetta hankkeessa ei kohdattane. Esimerkiksi pk-yrityksissä Jokimaan ja Lahden keskustan alueilla on yrittäjinä sekä naisia että miehiä, samoin arvoverkostoissa ja opiskelijoissa on sekä miehiä että naisia. Voidaan todeta, että koska hanke ei kohdistu ensisijaisesti esim. isoihin teollisuusyrityksiin, tavoitetaan enemmän naisyrittäjiä ja naisia muutoin. Tavoittamisen käytännön järjestelyissä otetaan myös sukupuolinäkökulma huomioon; esim. erityyppisissä yrityksissä ihmiset tavoitetaan eri tavoin, ja tämä edellyttää hankkeen toteuttajilta erilaisten viestintä- ja osallistamismenetelmien käyttöä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on kestävän yrittäjyyden innovaatioiden luominen ja edistäminen alueella. Sukupuolivaikutuksia arvioidaan hankkeen tehtävien toteutuksen suunnitteluvaiheessa, miten naisten ja miesten tilanteet eroavat toisistaan sekä miten erot naisten ja miesten tilanteissa vaikuttavat valmisteltavaan asiaan. Tarvittaessa kuullaan asiantuntijoita ja sidosryhmiä. Arvioinnista vastaa hankkeen vastuullinen johtaja, jolla on taustallaan monivuotinen tasa-arvotutkimuksen ja -arvioinnin kokemus YK:n Kansainvälisestä työjärjestöstä ja työministeriöstä. Miesten ja naisten elämäntilanteet eroavat usein toisistaan, näin myös yrittäjinä, yrityksen perustamista suunnittelevina, opiskelijoina, työntekijöinä, työelämän ulkopuolella olevina, verkostoitujina, harrastuksissa, asiakkaina ja käyttäjinä ollessa. Aina eroja ei ole helppo huomata, joskus taas ne voivat tuntua niin luonnollisilta tai itsestään selviltä, että niiden merkitystä asian kannalta on vaikea ymmärtää (STM, 2014). Sukupuolinäkökulma muodostaa osan hankkeen muuta seurantajärjestelmää, ei omaa erillistä kokonaisuuttaan, koska tämä helposti vain hajottaa kokonaiskuvan muodostumista. Hankkeen loppupuolella tarkistetaan, mitä vaikutusta sukupuolinäkökulmalla oli lopullisiin sisältöihin. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon myös asian seurannassa ja jatkotyössä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Erityisesti Jokimaan kehitysalustan toimenpiteillä on toteutusmallilla on vaikutusta myös ympäristön tilaan. LUT:n ympäristötekniikan asiantuntemusta voidaan käyttää hyödyksi suunniteltaessa toimenpiteitä, jotka liittyvät esim. vihreän teknologian energiantuotantoratkaisuihin tai toiminnan ympäristövaikutusten vähentämiseen. Lamkin opiskelijoille luonnonvarojen käytön kestävyyden näkökulmien ja liiketoiminnan tarkastelu tarjoavat mielenkiintoisia opinnäytetöiden mahdollisuuksia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 5
Hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa otetaan huomioon liikenteen ja muun toiminnan vaikutukset ilmastonmuutokseen ja riskejä pyritään vähentämään esim. LUT:n ympäristötekniikan asiantuntemuksen avulla. Tämäkin osa-alue tarjoaa mielenkiintoisia opinnäytetyömahdollisuuksia esim. Lamkin ympäristöalan opiskelijoille.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1
Välillisiä vaikutuksia esim. maaseutuyrittäjyyden kautta ja Jokimaa-työpaketin kautta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 5
Hyödynnetään mm. Kestävän kehityksen kaupunkilaboratorio -hankkeen tuloksia hulevesitutkimuksesta sekä erityisesti Jokimaan kehitysalusta-työpaketissa tehdään yhteistyötä myös Helsingin yliopiston kanssa liittyen maaperän ja pinta- ja pohjavesien tutkimukseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Päijät-Hämeen maakuntakaavan Natura 2000 vaikutustenarvioinnin tarveharkinta –raportissa on tarkistettu ettei mikään hankkeen kohdealueen kehittämistoimi liity Natura 2000 -verkoston kohteisiin eikä näin ollen heikennä niiden luontoarvoja.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 7
Hankkeen työpajoissa, yhteistyössä ja arvioinnissa viestitään materiaalien kestävästä käytöstä ja jätteiden kierrätyksestä kestävällä tavalla. Tähän liittyvät tarvelähtöinen tarkastelu, cleantechin kolmas aalto ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen. LUT:n ympäristötekniikan asiantuntemusta hyödynnetään kestävän kehityksen osa-alueilla. Tässä löytyy yhteistyömahdollisuuksia myös LAMKin ja HY:n ympäristöosaamisen kanssa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 6 6
Yhdistämällä kehitysalustoilla ja arvoverkostoissa syntyvää ja jo olemassa olevaa tietoa LUT:n ja yhteistyökumppaneiden asiantuntemukseen voidaan löytää uusia ratkaisuja energiantuotantoon sekä liiketoimintamahdollisuuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Alueiden elinkeinotoiminnan kasvun ja uudistumisen keskeinen kysymys on se, missä määrin alue pystyy itse tuottamaan uutta liiketoimintaa aiemman lisäksi ja missä määrin tämä uusi toiminta monipuolistaa olemassa olevaa elinkeinotoiminnan pohjaa. Hankkeen toimilla voidaan edistää paikallisen elinkeinorakenteen kehittämistä ja uusien yritysten ja yritysverkostojen ja innovaatioalustojen syntymistä tukemalla niiden vuoropuhelua sekä uuden tiedon ja osaamisen hyödyntämistä erilaisin osallistavin menetelmin ja tuomalla yliopisto- ja korkeakoulutoimijat lähemmäs yritysten arkea. Samalla täsmennetään ja jalkautetaan toimintamallia jolla Päijät-Hämeen yrittäjyysaktiivisuutta voidaan tukea, syntyviä yrittäjyystiimejä fasilitoida ja sitä kautta edistää uusien innovatiivisten yritysten syntymistä alueelle.Tulevaisuustarkastelussa otetaan huomioon myös start-up -yrittäjyyttä koskeva työpaketti 3, ja sen toimijat, kuten opiskelijat, mahdollisina yhteistyökumppaneina ja ideoijina.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeen toimilla voidaan edistää aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä ja uusien yritysten ja yritysverkostojen ja innovaatioalustojen syntymistä tukemalla niiden vuoropuhelua sekä uuden tiedon ja osaamisen hyödyntämistä erilaisin osallistavin menetelmin ja tuomalla yliopisto- ja korkeakoulutoimijat lähemmäs yritysten arkea. Kehitysalustoilla ja arvoverkostoilla voidaan näin nopeammin tunnistaa uusia liiketoiminta-mahdollisuuksia ja yhteistyön avulla edistää niiden toteuttamista.
Liikkuminen ja logistiikka 7 8
Jokimaan ja Lahden keskustan kehitysalustojen toiminnalla on molemmilla välittömiä lyhyen ja pitkän tähtäimen vaikutuksia liikkumiseen ja logistiikkaan (ihmisten, eläinten, tavaroiden, jätteiden kuljetus) Lahden keskusta-akselin kääntyminen pohjois-eteläsuuntaiseksi matkakeskuksen valmistuttua ja asemanseudun ja radanvarren toimintaympäristön kehittyessä vaikuttaa paljon Lahden keskustan logistisiin ratkaisuihin ja ihmisten liikkumiseen. Jokimaan alueen kehittyminen tuo sinne tapahtumia, uusia yrityksiä, harrastajia ja opiskelijoita, mikä edellyttää myös julkisen liikenteen tarkastelua uudelleen. Valtatie 12 linjauksissa on myös otettava huomioon kehittyvän Jokimaan alueen tarpeet, mikä välillisesti vaikuttaa myös lähialueiden asukkaiden liikenneyhteyksiin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 7
Kokeilu/kehitysalustojen sekä arvoverkostojen kehittäminen edistää yritystoimintaa ja start up yritysten syntymistä, mikä vahvistaa alueen hyvinvointia. Uusia mahdollisuuksia esim. hyvinvointiyritysten syntyyn ja alueelle tuloon tuo esim. hevosalan harrastustoiminnan laajeneminen (sekä ihmisten että hevosten hyvinvointi), ja esim. keskustan alueella on mahdollisuus luoda erilaisia hyvinvointipalveluja nykyisten rinnalle ja yhteistyöhön.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeen toiminnassa yhtenä tärkeänä kulmakivenä on yhdessä tekeminen ja eri toimijoiden välinen vuoropuhelu, mikä vähentää eriarvoisuutta, luo valmiutta uudenlaisiin avauksiin ja antaa tukea ympärillä olevilta sidosryhmiltä ja toisaalta luo myös tervettä kilpailua, mikä edistää yritysideoiden eteenpäin viemistä. Toiminnassa huomioidaan se, että eri ryhmillä (opiskelijatiimit, yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen tähtäävät toimijat, pienet/isot yritykset, nais- ja miesvetoinen yritys) on erilaisia odotuksia ja toiveita kehittämistoiminnalle. Tähän pyritään vastaamaan kartoittamalla odotukset heti toiminnan käynnistysvaiheessa, jolloin voidaan luoda erilaisia lyhyen aikavälin välitavoitteita.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 5
Pyritään löytämään eri ryhmiä yhdistäviä tekijöitä, eikä niinkään korosteta erottavia, vaikkakin ne otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. Esim. yhteiskunnallisella yrittäjyydellä ei useinkaan tavoitella vain taloudellista menestystä vaan kyseessä voi olla työhön integroiva lähestymistapa tai toisaalta kohderyhmän hyvinvoinnin edistäminen. Samoin matkakeskuksen ja koko asemanalueen kehittäminen vaikuttaa myös Rautatienkatuun esim. nousevina vuokrina, mikä merkitsee sitä, että tavallisen pienyrittäjän on vaikeampi toimia siellä jatkossa. Keskustan yrittäjät tarvitsevatkin räätälöityä tukea, mutta millaista; tämä vaatii huomiota. Se ei kuitenkaan saa hämärtää samanaikaista systeemistä ajattelua todellisen keskustan kehitysalustan aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi.
Kulttuuriympäristö 4 5
Kokeilualustojen toiminnalla on pitkän aikavälin vaikutuksia kaupunkirakenteeseen: rakennuskanta ainakin matkakeskuksen läheisyydessä muovautuu tulevaisuuden asumisen, liiketoiminnan ja liikenteen tarpeisiin, jolloin myös kaupunkimaisema muuttuu. Välillisesti tämä vaikuttaa myös kulttuuriperintöön ja esim. virkistysalueiden sijaintiin. Kaupunkihistorian säilyttäminen on tärkeää rakenteen muuttuessa, ja tämä näkökulma pidetään mielessä suunniteltaessa esim. kokeilualustoilla erilaisia tapahtumia; se tarjoaa myös Lamkin opinnäytetyön tekijöille yhden suuntautumisvaihtoehdon.
Ympäristöosaaminen 5 5
Alueella oleva ympäristöosaaminen ja -tietoisuus vahvistuvat hankkeen myötä erityisesti uusia energiantuotantoratkaisuja ja logistisia ratkaisuja etsittäessä. LUT:n ympäristötekniikan osaamista voidaan hankkeen avulla tuoda laajemmin alueen tietoisuuteen ja näin löytää yhteistyömahdollisuuksia. Myös LAMKin opiskelijoille mahdollistuu ympäristöosaamiseen liittyviä työharjoittelupaikkoja ja opinnäytetöitä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

4.1 Hankkeen toiminnan ja tulosten tiivistelmä

Alueille on välttämätöntä luoda uusia, alueellisiin vahvuuksiin ja älykkääseen erikoistumiseen ohjautuvia ratkaisuja. Nämä ratkaisut rakentuvat paikan, innovatiivisuuden, verkostojen ja yrittäjyyden uudenlaisille yhdistelmille. Alueen näkökulmasta on kriittistä, miten kehitysprosessien kannalta suotuisia uusia kehitysalustoja voidaan luoda, olemassa olevia kiihdyttää ja kehittää kohti työpaikkojen luomista ja miten näillä alustoilla toimivat organisaatiot voivat yhdessä luoda lisäarvoa tuottavia innovaatioita ja uudenlaisia toimintamalleja. Alueella toimivien organisaatioiden ja erityisesti niiden osaamispohjan tukeminen kehitysprosessien suuntaamisessa on olennaista, jotta nämä vahvuusalueet olisivat tehokkaasti hyödynnettävissä syntyvissä verkostoissa, innovaatioissa sekä uusissa yrityksissä. Tästä johtuen kyse on välttämättä pitkistä prosesseista, joissa on tarvetta erilaisille verkostojen kokoonjuoksijoille, fasilitoijille ja yhdistäville hankkeille. KESY-hanke syntyi vastaamaan näihin haasteisiin Päijät-Hämeessä. Päijät-Hämeessä yrittäjyys on vain marginaalisesti kytkeytynyt kehitysalustojen vahvuustekijöihin. Hankkeen toteutuksesta on vastannut Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Lahti, osin yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. Hanke koostui kolmesta työpaketista: Alueelliset kehitysalustat (LUT), Uudenlaiset arvoverkostot (LUT), ja Start-up -toiminnan ja opiskelijayrittäjyyden tukeminen ja fasilitointi (LUT ja LAMK).
Hanke on onnistunut tuomaan alueelle monia uutuusarvoisia prosesseja ja tuloksia. Ensinnäkin, se yhdisti LUTin ja LAMKin opiskelijayrittäjyyteen liittyvät kehittämisosaamiset ja kytki niitä tehokkaasti alueen osaamispohjaan. Hankkeen aikana on rakennettu toimintamalli, jolla tuetaan Päijät-Hämeen korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyysaktiivisuutta ja edistetään innovatiivisten yritysten syntymistä alueelle sekä kytketään yritysverkostoja yrittäjyysopetukseen. Tämä pitää sisällään esimerkiksi Study&Meet Hub sekä NY Start Up toimintojen kehittämisen ja pilotoinnin. Opettajien yrittäjyysvalmiuksien parantamiseksi ja edelleen kehittämiseksi on hankkeen aikana toteutettu koko henkilökunnan keskuudessa kolmesti Opettajan yrittäjyysmittaristokysely. Yrittäjyysmittaristo on ammattikorkeakouluopettajille suunnattu työkalu, jonka avulla voi arvioida ja kehittää omaa sekä organisaation yrittäjyysopetusta ja opiskelijoiden yrittäjyystaitoja.
Toiseksi, hanke hyödynsi alueella aiemmin kehitettyjä innovaatiotyökaluja erilaisten uusien arvoverkostojen kehittämisessä. Hankkeessa rakennettiin muun muassa kaksi ympäristöinnovaatioihin liittyvää verkostoa, jotka keskittyivät hajautetun uusiutuvan energian tuotantoon ja ravinteiden vientiin erityisesti Afrikkaan. Kotipalveluiden kehittämisen -verkostossa keskityttiin yksityisen kotipalveluyrityksen ympärille muotoutuvan verkoston kehittämispotentiaalin kartoittamiseen sekä verkostoyhteistyönä tehtävien palveluiden yhteiskehittämiseen. Hanke fasilitoi muun muassa kotisairaalan ja kotikuntoutuksen toteuttamista monitoimijaisena yhteistyönä. Hanke on myös kohdistunut sellaisiin yrityksiin, jotka eivät ole normaalin yrityskehittämisen polttopisteessä. Hanke on vaikuttanut elinkeino‐ ja innovaatiopolitiikkaan sekä yhteiskunnallisten yritysten sidosryhmiin yhteiskunnallisen yritystoiminnan äänen kuulemiseksi ja käytännön asioiden tukemiseksi. Lisäksi hanke edisti asenteellisia ja rakenteellisia muutoksia, uudenlaista yhteistyötä ja verkostoitumista yritysneuvonnassa, yrityskehittämisessä ja nuoren yrittäjyyden tukemisessa rakentamalla yhteistyössä Mun juttu –meidän tulevaisuus –hankeen kanssa matalan kynnyksen Yrittäjyyspolku - Lahden mallin eri alojen ja sektoreiden välisille rajapinnoille tukemaan erilaisia polkuja yrittäjyyteen.
Lopuksi, hanke nosti esiin kaksi uudenlaista kehitysalustaa, joiden työvoima- ja kasvupotentiaalit ovat lupaavia hyvin nopeallakin aikajänteellä. Lahden kaupungin keskustan kehitysalustalla on syntynyt uudenlainen toimintamalli, jossa yrittäjiä kannustetaan yhteistyössä keskenään parantamaan keskustan elävyyttä ja vetovoimaisuutta. Lisäksi yrittäjien yhteiset tapahtumat ovat lisääntyneet, samoin yritysten yhteistyö Lahden kaupungin ja Lahti Cityn kanssa. Esimerkkinä tästä on yhdessä kaksi kertaa vuodessa toteutettava Yhen illan juttu –ostostapahtuma. Jokimaan hevosurheilun palvelu- ja koulutuskeskuksen kehittämisalustan ytimessä ovat Jokimaan alueen toimijat ja alueelle suunniteltu biokaasulaitos, mutta verkosto kattaa myös useita Jokimaan alueen ulkopuolisia toimijatahoja. Hankkeessa toteutettiin myös Jokimaan tulevaisuuden tapahtumiin ja uusiin asiakassegmentteihin liittyvä tulevaisuustarkastelu, jonka tuloksena tuotettiin ehdotus elektronisen pelaamisen paikallisten tapahtumien järjestämisen kokeilusta ja päärakennuksessa talviaikaan järjestettävästä kirpparikokeilusta. Lisäksi hankkeen tuloksiin kuuluvat yrittäjähaastatteluista sekä animaatioista koostuva Askeleita kestävään yrittäjyyteen –videokokonaisuus ja sen tueksi sekä erilaisissa ympäristöissä hyödynnettäväksi laaditut Kestävä yrittäjyys, kestävä kehitys –keskustelukortit.