|
|
|
Hankekoodi: A70177
Hankkeen nimi: ILLKKA - Itä-Lapin luonnonkivi- ja kiviainesprojekti
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 3.1. Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2015 ja päättyy 31.1.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Lapin liitto
Hakijan virallinen nimi: Itä-Lapin Kuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 1044651-6
Jakeluosoite: Kuumaniemenkatu 2
Puhelinnumero: +358 405932835
Postinumero: 98100
Postitoimipaikka: Kemijärvi
WWW-osoite: http://www.italappi.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Dina Solatie
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehittämispäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: dina.solatie(at)kemijarvi.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 403548370
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on kartoittaa Itä-Lapin potentiaaliset kalliokiviaines- ja luonnonkiviesiintymät, jotta erilaisiin tarpeisiin ja kohteisiin tarvittavat kiviainekset voidaan tuottaa resurssiviisaasti mahdollisimman läheltä kohdealuetta. Tämä vaatii tietoa projektialueen kiviaineksista ja niiden laadusta. Tavoitteena on löytää helposti hyödynnettävät, hyvälaatuiset kalliokiviainesesiintymät etenkin vaativiin infrarakennuskohteisiin. Uudet esiintymät mahdollistavat kiviainesyrityksille entistä resurssiviisaamman toiminnan, sillä aiempaa lyhyemmät kuljetusmatkat tarkoittavat vähäisempiä kasvihuonepäästöjä. Kiviainesalalla kuljetus on suuri kasvihuonepäästöjen lähde. Lyhyet kuljetusmatkat säästävät ympäristön lisäksi kustannuksia. Lisäksi tavoitteena on lisätä paikallisten luonnonkivien käyttöä esimerkiksi ympäristörakentamisessa.
Hankealueeseen kuuluvat Kemijärven, Pelkosenniemen, Sallan ja Savukosken kunnat. Hanketta hallinnoi Itä-Lapin kuntayhtymä, maastotutkimuksista vastaa Geologian tutkimuskeskus (GTK).
Jotta maastotutkimukset voidaan kohdentaa optimaalisesti niin ekologiselta kuin toiminnalliselta kannalta, hankealueelta kootaan aluksi kaikki tarpeellinen geologinen ja geofysikaalinen tieto sekä tutkimuksia rajoittavat tekijät. Esimerkiksi suojelualueilla tai asutuksen lähellä kartoituksia ei tehdä. Tutkimuksissa priorisoidaan alueita, jotka ovat kiven käyttöpaikkojen läheisyydessä. Itä-Lapissa ajankohtainen rakennushanke ovat Soklin infrastruktuuri-investoinnit, joita valtio päätti rahoittaa, ja Kemijärvelle suunnitteilla oleva logistiikkakeskus. Kartoituksessa löytyvät uudet kiviainesesiintymät mahdollistavat suurten rakennushankkeiden toteuttamisen alusta lähtien vähähiilisesti. Esityön perusteella valikoituneilla alueilla tehdään maastotutkimuksia, joiden avulla paikannetaan potentiaaliset luonnonkivi- ja kiviainesesiintymät. Parhaimmiksi arvioiduista kalliokiviainesesiintymistä teetetään standardien mukaiset lujuustestit. Lupaavimmissa luonnonkiviesiintymissä tehdään pienimuotoista näytteenottoa ja kiillotetut koelevyt, tarvittaessa myös pienimuotoista koelouhintaa tai kairausta alihankintana. Löydettyjä esiintymiä ja niissä tehtyjä tutkimuksia esitellään alan yrityksille maastossa ja mahdollisuuksien mukaan alan messuilla.
Hankkeessa löydetyt potentiaaliset luonnonkiviesiintymät mahdollistavat uuden tyyppisen yritystoiminnan aloittamisen Itä-Lapissa, jossa ei tällä hetkellä ole luonnonkivialan toimijoita. Paikallisen kiven käyttö vähentää omalta osaltaan ympäristökuormaa verrattuna nykytilanteeseen, jossa esimerkiksi ympäristörakentamiseen tarvittavat luonnonkivet tuodaan Etelä-Suomesta tai jopa Kiinasta saakka. Yrityksille syntyy kilpailuetua, kun ne tuottavat luonnonkiveä lähellä sen kulutuspaikkoja ja ne voivat markkinoida itseään vastuullisina ja ympäristömyönteisinä toimijoina. Laadukas luonnonkivi on lähes ikuinen, haitaton ja uusiokäytettävä rakennusmateriaali, ja tämän lisäksi lähituotanto ja lyhyiden kuljetusmatkojen tuoma vähähiilisyys ja ekologinen kestävyys ovat sekä mahdollinen markkinaosuuden kasvun lähde että resurssiviisasta toimintaa yrityksille. Laadukas, ekologisesti soveltuvista esiintymistä saatava kaunis luonnonkivi on myös mahdollinen vientituote.
Kattavat tiedot alueen potentiaalisista kiviesiintymistä edistävät lisäksi kunnallista ja maakunnallista kaavoitusta sekä ympäristönsuojelua ja viisasta resurssien käyttöä tulevaisuudessa, koska potentiaaliset luonnonkivi- ja kiviainesesiintymät voidaan ottaa huomioon varauksina maankäyttösuunnitelmissa myöhempää käyttöä varten.
Hankkeen tuloksista tiedotetaan tiedotustilaisuuksien, lehdistötiedotteiden, Itä-Lapin kuntayhtymän ja GTK:n nettisivujen sekä suorien yrityskontaktien avulla.
Yhdistämällä hankkeessa tuotettua tietoa GTK:n aiemmin tuottamaan tietoja voidaan Lappiin jatkossa luoda kiviaines- ja luonnonkivituotantoa, joka tukee Lapin alueen yritysten mahdollisuuksia toimia mahdollisimman vähähiilisesti, resurssitehokkaasti ja ympäristön kannalta kestävästi. Pk-yrityksillä ei ole mahdollisuutta tehdä kartoituksia itse, vaan siihen tarvitaan tutkimuslaitoksen asiantuntemusta. Lisäksi GTK on merkittävä kivialan ympäristöystävällisten käytäntöjen osaaja ja kehittäjä Suomessa, ja hankkeen avulla GTK voi jakaa ympäristöosaamistaan pk-yrityksille.
Vähähiilisen talouden suurin hyöty kivialalle syntyy, kun raaka-aineita on saatavilla aiempaa lähempää. Kivialan päästöistä suuri osa syntyy kuljetuksista, ja uudet raaka-ainelähteet auttavat vähentämään kuljetukseen käytettävän energian tarvetta. On tärkeää turvata resurssitehokkaan toiminnan mahdollisuudet arktisilla alueilla nyt, kun arktisten alueiden kasvu ja elinkeinoelämän kehittyminen ovat alkamassa. Vain riittävän varhain toteutetusta kartoituksesta on hyötyä. Tämä tukee sekä olemassa olevien että mahdollisten uusien yritysten toiminnan kehittymistä aiempaa resurssitehokkaammaksi ja kilpailukykyisemmäksi.
- Pohjois-Suomessa toimivat kiviainesyritykset
- Suomessa toimivat luonnonkiviyritykset
- hankealueen maansiirto- ja kuljetusyritykset
- alan yritystoimintaa suunnittelevat yritykset ja yksityishenkilöt
- maanomistajat
- alan yrityksissä työskentelevät ja niihin mahdollisesti työllistyvät henkilöt
- kaavoitus ja maankäytön suunnittelu (kunnat, Itä-Lapin seutukunta, Lapin liitto)
- ympäristönsuojelu (kunnat, Lapin ELY, Lapin AVI)
- huolto- ja kuljetusalan yritykset ja muu paikallinen elinkeinoelämä
- matkailu- tai rakennustoimintaa harjoittavat yritykset
- rakennusprojektien tilaajat ja suunnittelijat, arkkitehdit
- laitetoimittajat
- Geologian tutkimuskeskus
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 315 190
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 271 917
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 431 271
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 377 948
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Itä-Lapin
Kunnat: Salla, Pelkosenniemi, Savukoski, Kemijärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 5 |
| Maastotutkimuksia ei tehdä herkillä alueilla. Tulokset ovat käytössä maankäytön suunnittelussa, mikä edistää kestävää ympäristön käyttöä. Tulosten avulla alueen kiviaineksen käyttöä voidaan toteuttaa mahdollisimman kestävällä tavalla lähitulevaisuudessa ja pitkällä aikavälillä. Tuloksia voidaan käyttää pohjavesien suojelussa (mm. POSKI-projekti) | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Mahdollisimman kestävällä tavalla toteutettu kiviainesten käyttö mahdollistaa luonnon monimuotoisuuden säilymisen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 3 |
| Saadun tiedon avulla edistetään kiviainesten ja luonnonkivien hyödyntämistä pohjavesien ja muun ympäristön kannalta suotuisimmissa paikoissa. Tulokset ovat käytössä myös muussa pohjavesien suojelussa. Tuloksia voidaan käyttää myöhemmin pohjavesien suojelussa (POSKI-hanke). | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 2 |
| Jätetään kartoitusten ulkopuolelle, mikä edistää kohteiden luonnontilaisuuden säilymistä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 1 |
| Hyvälaatuisista ja helposti käytettävistä hankkeessa löydettävistä kiviainesesiintymistä kiveä voidaan hyödyntää niin, että sivukiven määrä on pienempi kuin nykyisiä esiintymiä käytettäessä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| Alueella on runsaasti uusiutuvia luonnonvaroja (puu), jonka käyttöä uuden yritystoiminnan sijoittuminen alueelle voi edistää. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 2 |
| Alueen ongelmana on työttömyys ja elinkeinorakenteen yksipuolisuus. Hanke edistää uusien elinkeinojen kehittymistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 4 |
| Tulokset ovat käytettävissä liikenne- ja logistiikkayhteyksien rakentamisessa, korjauksissa ja niiden suunnittelussa suunnittelussa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 1 |
| Hankkeen avulla mahdollisesti syntyvä elinkeinoelämän vilkastuminen ja työpaikkojen syntyminen lisäävät hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 3 |
| Hanke voi synnyttää työpaikkoja miesvaltaisille aloille alueella, jossa erityisesti miesten työttömyys on korkea. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 2 |
| Kivialan ympäristöosaajana GTK voi hankkeen avulla välittää osaamistaan pk-yrityksille. Hankkeen tulokset ovat käytettävissä maankäytön suunnittelussa sekä rakentamisessa. | ||
ILLKKA -projekti tuotti tietoa luonnonkivi- ja kiviainestuotantoon soveltuvista esiintymistä Itä-Lapissa ja edisti alan kehittymistä. Projektialueeseen kuuluivat Kemijärvi, Pelkosenniemi, Salla ja Savukoski.
Projektin yleisenä tavoitteena oli lisätä lappilaisen luonnonkiven ja kiviaineksen suunnitelmallista ja resurssiviisasta hyödyntämistä, auttaa uusien louhinta- ja kivenjalostusyritysten syntyä, lisätä investointihalukkuutta nykyisissä yrityksissä sekä luoda työpaikkoja. Lappiin houkuteltiin myös muualla toimivia alan yrityksiä. Lisäksi tulokset palvelevat myös maankäytön suunnittelua ja pohjavesien suojelua.
Projektissa etsittiin uusia luonnonkivi- ja kiviainesesiintymiä alueelta ja herätettiin yrittäjien kiinnostus esiintymien hyödyntämiseen. Potentiaalisissa esiintymissä tehtiin kairauksia, koelouhintaa ja teknisiä testejä riippuen esiintymän käyttötarkoituksesta.
Tie- ja raiderakentamiseen tarvittavia lujia ja keskilujia kiviaineksia löytyi melko tasaisesti koko alueelta, mutta eniten lujia kiviä oli Sallan kaakkoisosassa ja Kemijärven–Pelkosenniemen raja-alueella. ILLKKA-projektissa paikannettiin myös raidesepeliksi kelpaavat kallioalueet ja niitä löytyi koko alueelta parikymmentä.
Projektin väliraportteja ja loppuraporttia on jaettu sähköisenä ja paperisena versiona alan yrityksille, maanomistajille, viranomaisille yms. Loppuraportti on linkitetty Itä-Lapin kuntayhtymän ja GTK:n www-sivuille.