Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70180

Hankkeen nimi: Vuokatti-Ruka urheiluakatemian valmennuksen kehittäminen

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2015 ja päättyy 30.4.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Kainuun liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245894-7

Jakeluosoite: Kidekuja 2

Puhelinnumero: +358 40 8054551

Postinumero: 88610

Postitoimipaikka: Vuokatti

WWW-osoite: http://www.jyu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mervi Tolonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektisihteeri

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mervi.tolonen(at)jyu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358408054687

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vuokatti-Ruka urheiluakatemia aloitti toimintansa vuonna 2013 yhdistäen Vuokatin urheilulukion ja Rukan urheilulukion perinteikkäät toiminnot urheiluakatemiaksi. Vuokattiin on keskittyneet pohjoismaiset hiihtolajit (maastohiihto, mäki ja yhdistetty) sekä ampumahiihto ja lumilautailu. Rukalla lajeja ovat alppilajit ja freestyle. Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian käyneistä urheilijoista 24 valittiin Sotshin talviolympialaisiin.
Lumilajien urheiluvalmennus kehittyy nopeaa vauhtia. Harjoitusmenetelmät kehittyvät ja uusia harjoittelun seurantaan soveltuvia mittareita on tullut tai tulossa markkinoille. Uuden polven sykemittarit mahdollistavat huomattavasti aiempaa tarkemman päivittäisen seurannan, uudet suorituksen kuvantamistekniikat antavat mahdollisuuden tarkempaan biomekaaniseen seurantaan. Valmentaja ja urheilija ovat uuden haasteen edessä: Informaation ja uusien mahdollisuuksien määrä on niin suuri, että parhaiden menetelmien testaaminen alkaa olla käytännön mahdottomuus. Tämän hankkeen tavoitteena on rakentaa yksinkertainen ja toimiva seurantajärjestelmä fyysisen kuormituksen, kehittymisen ja tekniikan seurantaan. Lisäksi rakennetaan tarvittavat testipaketit ja palautteet ko. asioiden arvioimiseen kestävyyslajien urheilijoille Vuokattiin ja alppilajien urheilijoille Rukalle sekä heidän valmentajilleen työkalut käytännön toiminnan avuksi. Seurantajärjestelmän yhtenä runkona toimii uuden sukupolven sykemittari. Hiihtotekniikan analysointiin rakennetun prototyypin käytettävyyttä parannetaan. Järjestelmän nopeutta biomekaanisten muuttujien arviointiin ja tulosten tulkintaan kehitetään edelleen. Muita fysiologisia ja biomekanisia mittareita ja menetelmiä testataan hankkeen aikana ja luodaan käytännössä toimiva kokonaisuus valmentajan ja urheilijan tueksi.

Tuloksena on uudistuneet valmennuksen arvioimisen työkalut akatemioiden käyttöön. Tämä mahdollistaa laadukkaamman valmennuksen seurannan, sekä myöskin oppilaiden lukumäärää voidaan kasvattaa. Urheiluakatemiat voivat kasvaa ja kansainvälistyä. Kehitettyä laadukasta palvelua tarjotaan myös ulkomaisille urheilijoille (EU:n ulkopuolella) mahdollisuutena opiskella ja harjoitella laadukkaissa olosuhteissa Suomessa (koulutuksen vienti).

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhminä ovat Vuokatti-Ruka urheiluakatemian urheilijat/oppilaat sekä heidän valmentajansa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillinen kohderyhmä on Vuokatin ja Rukan matkailu ja matkailuyritykset, urheilu- ja liikuntateknologian yritykset sekä kansainväliset oppilaat, joille hankkeen avulla syntyy hyvät opiskelumahdollisuudet Suomessa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 206 157

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 206 157

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 295 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 290 503

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu

Seutukunnat: Koillismaan, Kajaanin

Kunnat: Kuusamo, Sotkamo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Kidekuja 2

Postinumero: 88610

Postitoimipaikka: Vuokatti

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 4, joihin työllistyvät naiset 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa, mutta analyysiä ei ole tehty. Jyväskylän yliopisto pyrkii edistämään tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sukupuolten välistä tasa-arvoa, joten näkökulma on huomioitu myös hanketoiminnassa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Yksi hankkeen tavoitteista on sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Kohderyhmänä olevia urheilijoita on suurin piirtein sama lukumäärä molempaa sukupuolta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Kyllä
Ei päätavoitteena, mutta tämä on otettu huomioon, sillä hankkeen kohderyhmissä on mukana kumpaakin sukupuolta niin valmentajissa kuin urheilijoissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 7
Alueiden kiinnostavuuden lisääntyminen. Välilliset vaikutukset näkyvät majoitusvuorokausien lisääntymisenä. Urheilijoita hakee yhä enemmän opiskelemaan Vuokatti-Ruka urheiluakatemiaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Valmennusosaamisen kehittyminen ja teknologian hyödyntäminen osana valmennusta. Yhteistyö Vuokatti-Ruka urheiluakatemian ja Jyväskylän yliopiston välillä auttaa jalkauttamaan kentän käyttöön menetelmiä, joiden käyttäjiä ovat pilotointivaiheessa urheiluakatemian valmentajat. Teknologioiden myötä osaamista ja kehitettyjä menetelmiä tutustutetaan myös urheilijoille, jotka käyttävät tulevaisuudessa yhä enemmän teknologiaa harjoittelunsa apuvälineenä. Liikuntateknologian alana mahdollista kehittyä ja levittyä laajempaan tietoisuuteen hankkeen myötä.
Liikkuminen ja logistiikka 2 4
Esim. lento- ja junayhteyksien säilymisen perusteenna ovat alueen ja palveluiden käyttäjät sekä turistit. Hankkeella on eritoten Vuokatin imagoa hyödyntävä vaikutus. Vuokatissaa vierailee vuosittain tuhansia urheilijoita leireillä ja kilpailuissa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 9
Hanke edistää yleisesti liikunnallista elämäntapaa ja urheilijoiden kohdalla oikeanlaista harjoittelua ja kuormittumista. Hankkeella on selkeitä hyvinvointivaikutuksia.
Tasa-arvon edistäminen 1 1
Hanke ei ole varsinaisesti tasa-arvon edistämishanke. Hankkeessa on kuitenkin huomioitu tasa-arvon edstäminen sukupuolinäkökulmasta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tarkoituksena oli verrata eri nykyaikaisia testimenetelmiä ja niiden käyttökelpoisuutta fyysisen kuormittumisen seurantaan urheiluakatemian opiskelijoilla. Hankkeessa kehitettiin teknistä alustaa seurantajärjestelmästä tulevaisuuden pohjaratkaisuksi. Hanke sisälsi myös seurantatutkimusta, jossa 1. vuosi oli mittauksiin tutustumista ja 2. vuosi datan keruuta. Tuloksia ja mittauksista saatua palautetta hyödynnettiin seurantajärjestelmän muotoilussa. Uudet seurantamittaukset otettiin avuksi päivittäiseen toimintaan, ja kohderyhmänä olivat Vuokatissa ja Rukalla olevat urheilulukion oppilaat sekä valmentajat (40 + 20 urheilijaa). Päivittäinen, aamuisin tehtävä, mittaus oli ortostaattinen testi (sykevälivaihtelun ja sykkeen mittaaminen, autonomisen hermoston tilan seuranta). Tietty urheilijaryhmä teki lisäksi aamuisin Checkmylevel-mittauksen (hermolihasjärjestelmän kuormittumisesta viitteitä antava mittaus), kerran viikossa hyppytestejä (hermolihasjärjestelmän kuormittumisesta viitteitä antava mittaus) sekä antoivat sylkinäytteitä kortisoli- (ts. stressihormoni) ja testosteronimäärityksiin yhteensä viitenä viikon mittaisena jaksona. Hormonianalyysit olivat osa Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksikön kehitystyötä, jossa kehitettiin non-invasiivisten mittausten näytteenkeruun kenttäkelpoisuutta. Hanke sisälsi myös kehitystyötä maastohiihdon tekniikkatestistön parissa, joka otettiin käyttöön osalla akatemiaurheilijoita. Tekniikan kehittymistä seurattiin noin kahden vuoden ajan testilaboratorioympäristössä. Hankkeen tuloksena akatemiavalmennuksen käyttöön saatiin uusia nykyaikaisia ja kenttäkäyttöisiä mittausmenetelmiä seuraamaan urheilijoiden kuormittuneisuutta, kuten ortostaattinen- ja pikkumattotesti, jotka koettiin tärkeänä lisänä urheilijan seurannassa. Hankkeen ja mittaustulosten palautekeskustelujen myötä myös urheilijoiden ymmärrys seurannan tärkeydestä lisääntyi. Syljestä tehdyt hormonimääritykset ja näistä saatu palaute käytön helppoudesta vahvistivat uskoa viedä mittausteknologian kehitystä eteenpäin myös urheilijatestauksen tuotteeksi. Kortisolin seuranta toimi hyvin yhtenä tukevana seurantamittauksena kuormittumisen seurantaan, koska tämän avulla saadaan viitteitä niin henkisestä kuin fyysisestä kuormittumisesta. Koska analyysi sylkinäytteistä tehtiin laboratoriossa, aiheutti tämä viivettä tulosten saamiseksi. Tuloksia voitiin kuitenkin hyödyntää hankkeen loppupuolella urheilijakohtaisia tulosyhteenvetoja tarkasteltaessa. Uusilla seuranta- ja valmennusmenetelmillä valmennukseen onnistuttiin samaan lisää tehokkuutta sekä laatua. Tämän myötä ryhmäkokoja voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa suurentaa. Hankkeessa käytiin tiivistä vuoropuhelua akatemiavalmentajien sekä KIHU:n fysiologian asiantuntijoiden kanssa sopivista mittausmenetelmistä sekä mittaustulosten tulkitsemisesta. Tutkimusasetelman haasteellisuus vahvistui hankkeen aikana, sillä autonomisen hermoston reaktiot kuormituksessa voivat vaihdella suuresti tai jopa päinvastaiseen suuntaan yksilöiden välillä. Tämän vuoksi seurantadataa tulee olla kerättynä pitkältä aikaväliltä, jonka hanke osittain mahdollisti, jotta reaktioiden todellisiin syntyperiin päästään kiinni ja tulkintojen avulla voidaan ohjata harjoittelua oikeaan suuntaan.