Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70188

Hankkeen nimi: Energiatehokkaiden taloteknisten ratkaisujen kehittäminen – TALOTEK2

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.1.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2189312-7

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3 D, PL 181

Puhelinnumero: 0153 5561

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.mamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kari Dufva

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kari.dufva(at)mamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503125122

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Uusien teknologioiden käyttöönotto ja hyödyntäminen koulutuksessa, tutkimuslaitoksissa ja yrityksissä on mahdollista vain, kun taustalla on toimiva tutkimus-, osaamis- ja innovaatioinfrastruktuuri. TALOTEK2-hankkeen tavoitteena on kehittää alueellista tutkimus-, osaamis- ja innovaatioinfrastruktuuria toteuttamalla energiatehokkaan talotekniikan tutkimus- ja osaamisympäristöt Mikkelin ammattikorkeakoulun kampukselle yhdessä hankkeeseen osallistuvien yritysten kanssa.

TALOTEK on hankekokonaisuus, joka koostuu talotekniikan tutkimus- ja osaamisympäristöjen kehittämishankkeesta TALOTEK1 ja energiatehokkaiden taloteknisten ratkaisujen kehittämishankkeesta TALOTEK2. TALOKTEK-hankekokonaisuudessa ovat mukana seuraavat yritykset: Wimacor Oy, Pipe-Modul Oy, Jeven Oy, Geberit Oy, Rakennusliike U. Lipsanen Oy, Schneider Electric Buildings Finland Oy, Suomen Talotekniikka Oy, Fläkt Woods Oy ja Morehouse Oy. Hankkeet toteutetaan rinnakkain.

TALOTEK2-hanke sisältää toteutuvan kolmen tutkimus- ja osaamisympäristön käytännön suunnittelun, teknisen toteutuksen ja laitehankinnat. TALOTEK1-hankkeessa suunnitellaan toteutettavien tutkimus- ja osaamisympäristöjen opetukselliset ja tutkimukselliset sisällöt ja toteutetaan hankintojen kilpailutukset asiaankuuluvine menettelyineen. Lisäksi hankkeessa oppimis- ja tutkimusympäristöt otetaan käyttöön ja sulautetaan ne Mamkin ja Esedun toimintoihin.

TALOTEK2-hankkeessa toteutetaan energiatehokkaan asumisen taloteknisiä ratkaisuja demonstroivat ja yritysten tuotekehitystarpeet huomioivat oppimis- ja tutkimusympäristöt, joissa yritykset ja opiskelijat voivat tutkia, testata ja kehittää uusia resurssitehokkuutta lisääviä innovaatioita ja teknologioita.
Hanke koostuu kaikkiaan kolmesta työpaketista. Työpaketit ovat:
• ilmanvaihdon testaukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen keskittyvän TESTLAB- oppimis- ja tutkimusympäristön kehittäminen,
• kiinteistön taloteknisiä järjestelmiä käytännönläheisesti demonstroivan DEMOLAB- oppimis- ja tutkimusympäristön kehittäminen,
• mobiilin testimoduuli MODLABin kehittäminen, jossa rakennetaan resurssitehokkaan asumisen oppimis- ja tutkimusympäristö siirrettävän demonstraatio- ja testausympäristön muodossa.

Hankekokonaisuuden tuloksena syntyy energiatehokkaan talotekniikan tutkimus- ja osaamisympäristöt Mamkin, Esedun ja yritysten käyttöön ja hyödynnettäviksi. Tutkimus- ja osaamisympäristöt on myös sulautettu osaksi Mamkin ja Esedun opetus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.

TALOTEK1 ja TALOTEK2 -hankkeissa toteutetut menetelmät ja ympäristöt mahdollistavat uusien, vähähiilisten, kestävää kehitystä tukevien taloteknisten ratkaisujen kehittämisen ja kaupallisen hyödyntämisen. Hankkeen tulokset edistävät kiinteistöjen energiatehokkuuteen liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa, opetuksen laatua sekä yritysten ja tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

TALOTEK2-hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat alueen yritykset sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. Yritykset ovat heti alusta mukana yhdessä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa kehittämässä uutta energiatehokkaan talotekniikan tutkimus- ja osaamisympäristöä. Näin yhdessä suunniteltu ja rakennettu tutkimus- osaamis- ja innovaatioinfrastruktuuri palvelee jatkossa niin yrityksiä kuin oppilaitoksiakin syventäen näiden välistä yhteistoimintaa.
Yrityksistä kohderyhmänä ovat paitsi hankkeeseen osallistuvat yritykset, myös kaikki muut yritykset ja toimijat joiden toiminta liittyy resurssitehokkaaseen asumiseen.
Alueen tutkimus- ja koulutusorganisaatioista tarkennettuna kohderyhmänä TALOTEK2-hankkeessa ovat Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Etelä-Savon ammattiopiston tekniikan koulutukset (talo-, sähkö-, ympäristö-, rakennustekniikan koulutus). Kehittämistyössä huomioidaan myös asumiseen liittyviä tekijöitä laajemminkin esimerkiksi hyvinvointiteknologian, muotoilun ja materiaalitekniikan näkökulmista.
TALOTEK2-hankkeen tarkoituksena on yhdistää eri koulutusalojen ja koulutusasteiden osaamista ja tiedonvaihtoa samassa oppimisympäristössä. Näin opiskelijoiden on mahdollista hahmottaa kokonaisuuksia paremmin ja monipuolisemmin ja oppia toimimaan ja työskentelemää eri alojen asiantuntijoiden kanssa yhdessä.
Lisäksi TALOTEK2- hankkeessa rakennettavaa mobiilia MODLAB-yksikköä hyödynnetään koulutusorganisaatioiden sekä yhteistyökumppaneiden markkinointiin ja tiedottamiseen. MODLAB-yksikkö on esillä myös Mikkelin asuntomessuilla 2017.

4.2 Välilliset kohderyhmät

TALOTEK2-hanke tulee välillisesti palvelemaan etelä-savolaisia ja koko Itä-Suomen alueen yrityksiä, joilla on tarvetta tekniikan alan, erityisesti talotekniikan osaajille. Alueen yritykset ovat usein pieniä, mutta niillä on paljon potentiaalia kasvuun ja osaamisensa ja tuotteidensa vientiin ulkomaille. Pk-yrityksissä tarvitaan laadukkaita TKI-palveluita sekä moni-alaisia tekniikan alan asiantuntijoita palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen ja suunnitteluun.
Laajempana kohderyhmänä ovat Etelä-Savon alueen koulutusorganisaatiot ensimmäisen ja toisen asteen kouluista korkeakoulutasolle, jotka voivat kaikki hyödyntää luotuja ppimisympäristöjä opetuksen tasoa vastaavalla tavalla.
Oppimisympäristöjä tullaan käyttämään yhteistyössä ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa esimerkiksi esittelemällä ja markkinoimalla ammatillista koulutusta. Oppimisympäristöjä on mahdollista hyödyntää myös syventävän tason lukio-opetuksessa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 162 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 159 505

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 232 501

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 230 001

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3 A

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
On arvioitu. Tekniikan ala on miesvaltainen. Insinööriliiton mukaan naisia insinööreistä on alle 15 %. Mamkilta hankkeeseen on resurssoitu työaikaa kahdelle miehelle ja yhdelle naiselle.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Hankkeessa tehdään valtavirtaistamista siten, että hankkeessa toteutettavat oppimis- ja tutkimusympäristöt mahdollistavat yritysten, erilaisten opiskelijaryhmien sekä muiden käyttäjäryhmien kohtaamisen, oppimisen ja tiedonvaihdon. Sen vuoksi hankkeessa toteutettavissa oppimisympäristöissä keskiössä on käyttäjälähtöisyys, niin opiskelijan, kuin tekniikkaa hyödyntävän asukkaankin näkökulmasta. Oppimisympäristöt luodaan monitasoisiksi siten, että niiden tarjoamat sisällöt ovat erilaisten käyttäjäryhmien hyödynnettävissä tarpeidensa ja kykyjensä mukaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 10
ERA17-raportissa Suomen rakennetun ympäristön päästöjä on tarkasteltu ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisesti. Rakennetussa ympäristössä käytetään 42 prosenttia kaikesta energiasta. Rakennetun ympäristön energiatehokkuudella on siis keskeinen rooli luonnonvarojen kestävässä käytössä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 3
Älykäs talotekniikka soveltuu perinteistä tekniikkaa paremmin voimakkaammin muuttuviin ilmastolosuteisiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 4
Hankkeella on positiivista vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen välillisesti luonnovarojen kestävän käytön sekä kasvihuonekaasupäästöjen sekä muiden energian tuotannon päästöjen vähenemisen seuraksena.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 9 9
ERA17-raportissa Suomen rakennetun ympäristön päästöjä on tarkasteltu ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisesti. Rakennetussa ympäristössä aiheutuu 38 prosenttia hiilidioksidipäästöistä. Rakennetun ympäristön päästöjen vähentämisellä on siis keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n selvitysten mukaan rakennuksissa ja rakentamisessa päästövähennykset voidaan toteuttaa kustannus-tehokkaimmin. Uusilla energiatehokkailla taloteknisillä ratkaisuilla vähennetään myös paikallisia päästöjä kuten pienhiukkaspäästöjä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
Uudet energiatehokkaat talotekniset ratkaisut edistävät energiatehokkuutta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 8 8
Uusi energiatehokas talotekniikka hyödyntää useimmissa tapauksista uusiutuvaa energiaa, kuten maalämpöä ja maakylmää, aurinkolämpöä ja sähköä, uusiutuvilla tuotettua kaukolämpöä tai biopolttoaianetta, kuten pellettiä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankeen tuloksena Mamkilla ja Esedulla sekä alueen yrityksillä on käytössään tutkimus- ja osaamisympäristöjä uusien energiatehokkaiden taloteknisten ratkaisuiden kehittämiseksi sekä uusien tuotteiden, palveluiden ja teknologioiden käyttöönottamiseksi ja kaupallistamiseksi. Tämä mahdollistaa paikallisen elinkeinorakenteen kestävän kehittämisen laajemminkin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Toteutettavat ja jo olemassa olevat kehitysympäristöt yhdessä tukevat uusien, myös aineettomien palveluiden ja tuotteiden kehittämistä. Valmisteluveiheessa hankkeen tiimoilta on esimerkiksi ideoitu erilaisia älykkääseen ja energiatehokkaaseen talotekniikkaan perustuvia palvelukonsepteja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Älykäs talotekniikka ja älykkääseen talotekniikkaan liittyvät palvelut edistävät hyvinvoitia hyvän asmisterveyden, lisääntyneen asumismukavuuden ja helppouden myötä.
Tasa-arvon edistäminen 6 6
Hankkeessa tehdään valtavirtaistamista siten, että hankkeessa toteutettavat oppimis- ja tutkimusympäristöt mahdollistavat yritysten, erilaisten opiskelijaryhmien sekä muiden käyttäjäryhmien kohtaamisen, oppimisen ja tiedonvaihdon. Sen vuoksi hankkeessa toteutettavissa oppimisympäristöissä keskiössä on käyttäjälähtöisyys, niin opiskelijan, kuin tekniikkaa hyödyntävän asukkaankin näkökulmasta. Uudet tekniikat ja palvevut on tarkoitus saattaa kaikenlaisten käyttäjäryhmien käytettäviksi käyttäjien erilaiset valmiudet huomioiden. Oppimisympäristöt luodaan monitasoisiksi siten, että niiden tarjoamat sisällöt ovat erilaisten käyttäjäryhmien hyödynnettävissä tarpeidensa ja kykyjensä mukaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Hankkeessa tehdään valtavirtaistamista siten, että hankkeessa toteutettavat oppimis- ja tutkimusympäristöt mahdollistavat yritysten, erilaisten opiskelijaryhmien sekä muiden käyttäjäryhmien kohtaamisen, oppimisen ja tiedonvaihdon. Sen vuoksi hankkeessa toteutettavissa oppimisympäristöissä keskiössä on käyttäjälähtöisyys, niin opiskelijan, kuin tekniikkaa hyödyntävän asukkaankin näkökulmasta. Uudet tekniikat ja palvevut on tarkoitus saattaa kaikenlaisten käyttäjäryhmien käytettäviksi käyttäjien erilaiset valmiudet huomioiden. Oppimisympäristöt luodaan monitasoisiksi siten, että niiden tarjoamat sisällöt ovat erilaisten käyttäjäryhmien hyödynnettävissä tarpeidensa ja kykyjensä mukaan.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 8 8
Hankkeessa välitetään ja synnytetään tietoa enrgiatehokkaasta ja ympäristöystävällisestä teknologiasta niin opiskelijoille, kouluts- ja tutkimusorganisaatioiden henkilökunnalle, yrityksille kuin muille kansalaisillekin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-