Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70189

Hankkeen nimi: Kestävää kasvua teollisuuden mineraalisista sivuvirroista

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 28.2.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Jakeluosoite: PL 8000

Puhelinnumero: 0294 480 000

Postinumero: 90014

Postitoimipaikka: Oulun yliopisto

WWW-osoite: http://www.oulu.fi/yliopisto

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: ILLIKAINEN MIRJA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: yliopistonlehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mirja.illikainen(at)oulu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405885904

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tässä hankkeessa vahvistetaan Oulun Yliopiston tutkimuksen erään kärkiosaamisalueen (”Edistykselliset epäorgaaniset materiaalit ja kiertotalous”) tasoa ja vaikuttavuutta, sekä luodaan siihen liittyvä yhteistyöverkosto paikallisten pk-yritysten ja tutkijoiden välille. Hankkeen myötä uusimman tieteellinen tutkimustieto ja jätevirtojen tarjoamat mahdollisuudet tuodaan entistä paremmin paikallisten pk-yritysten tietoisuuteen. Hankkeessa todennetaan kolmen uuden materiaalin valmistus laboratoriomittakaavassa siten, että ne ovat yritystoiminnan hyödynnettävissä. Valmistettavat materiaalit ovat (1) mineraalikuitukomposiitit, (2) huokoiset geopolymeerit ja (3) vähähiiliset betonituotteet. Kokeellisen työn lisäksi hankkeessa kartoitetaan potentiaalisia materiaalitehokkuusalueella toimivia pk-yrityksiä alueelta ja valmistellaan H2020-hankkeita Eurooppalaisten tutkimuskumppaneiden kanssa. Näihin hankkeisiin pyritään löytämään mukaan myös paikallisia pk-yrityksiä, jotka voisivat demonstroida tutkimuksen tuloksia käytännössä. Hankkeen tuloksena saadaan uusia hyödyntämispolkuja paikallisen teollisuuden mineraalisille sivuvirroille, mikä vaikuttaa myönteisesti ympäristöön ja jätemateriaalia tuottavien yritysten kannattavuuteen ja materiaalitehokkuuteen. Hankkeen myötä Oulun seudulle syntyy tiivis yhteistyöverkko, joka takaa aktiivisen keskustelun yritysten ja tutkijoiden välillä, sekä mahdollistaa viimeisimmän tieteellisen tiedon hyväksikäytön materiaalitehokkuuden saralla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat toteutusalueella (Pohjois-Pohjanmaa) toimivat jätteen tuottajat (sellu- ja paperiteollisuus, terästeollisuus, ja polttovoimalaitokset) sekä Cleantec-sektorilla toimintaa alueella harjoittavat ja/tai uutta liiketoimintaa alueelle suunnittelevat pk-sektorin
yritykset. Lisäksi hankkeeseen kuuluu laaja-alaisesti toteuttajaorganisaation tutkijayhteisö. Hanke palvelee
t&k -toimintaa alueen yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa muodostamalla toimintamalleja ja
demonstraatioympäristöjä (Oulun yliopisto).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat suunnittelutoimistot, laitetoimittajat ja konepajat, logistiikka- sekä mittauspalvelujen tuottajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 337 067

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 328 508

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 406 525

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 396 523

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: PL 4300

Postinumero: 90014

Postitoimipaikka: Oulun yliopisto

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Rakennusala ja tekniikka ovat perinteisesti miesvaltaisia aloja. Naisten osuus rakennusteollisuudessa on 14,7 % (Mulligan et al. 2013) Toisaalta naiset ovat miehiä kiinnostuneempia ympäristöasioista (Schan & Holzer 1990). Vähähiilisten rakennusmateriaalien kehittäminen tekee rakennusteollisuudesta naisille houkuttelevamman alan, joten segregoituminen vähenee. Hankkeen tavoitteena on tehdä mineraaliteollisuuden ympäristönäkökulmat tunnetummaksi nuorille, mika edistää naisten hakeutumista alalle. Sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan hankkeen toiminnassa (ohjausryhmän kokoonpano, rekrytointi, tutkijat). Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusryhmässä naisia on 37 % koko henkilökunnasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen projektityöryhmässä on tasapuolisesti miehiä ja naisia. Hankkeen projektipäällikkönä toimii nainen. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään hankkeen aikana, johtoryhmän kokoonpanoon, projektiin rekrytoitavien tutkijoihin pyritään saamaan mahdollisimman tasainen jakauma miehiä ja naisia. Sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan myös työpajojen ja seminaarien järjestämisessä. Esitykset jaetaan mahdollisimman tasaisesti miesten ja naisten välille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite ei ole sukupuolten välinen tasa-arvo, mutta hankkeen toiminnassa huomioidaan naisten ja miesten tasa-arvoisuus.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 10
Tutkijayhteisön "Edistykselliset epäorgaaniset materiaalit ja kiertotalous" toiminnan seurauksena osaaminen teollisuuden sivutuotteista kasvaa ja paikallisten yritysten mahdollisuudet hyödyntää sivutuotteita paranevat. Neitseellisten raaka-aineiden korvaaminen jätemateriaaleilla edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 10
Geopolymeerituotteiden hiilijalanjälki on vain n. 20 % perinteisten betonituotteiden hiilijalanjäljestä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeessa kehitettävät materiaaalit ovat turvallisia kasveille ja eliöille.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 10
Jätteen kaatopaikoittaminen vähenee, kasvihuonekaasut vähenevät, kun sementin käyttö pienenee. Geopolymeerien on todettu sitovan haitallisia raskasmetalleja itseensä, joten aikaisemmin kaatopaikoitettu materiaali voidaan hyödyntää tuotteissa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei liity Natura 2000-ohjelmaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 10
Pienentää merkittävästi syntyvän jätteen määrää. Edistää materiaalitehokkuutta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hanke liittyy uusiutuvien energianlähteiden käyttöön, sillä hankkeessa demonstroidaan biomateriaalien poltossa syntyvien tuhkien hyödyntämistä rakennusmateriaaleissa. Hanke palauttaa tuhkan jätehierarkian pohjalta arvokkaaksi raaka-aineeksi.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 10
Teollisuuden arvoketju uusiutuu, kun jätemateriaaleille löydetään uusia käyttökohteita. Liiketoimintamahdollisuuksia sekä palvelutoiminnalle että valmistavalle teollisuudelle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Hanke edistää palveluliiketoiminnan kehittymistä jätemateriaalien hyödyntämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Kuljetuskustannukset vähenevät, kun muualta tuotava sementti voidaan korvata paikallisilla raaka-aineilla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 5
Kärkiosaamisalueiden kehittäminen lisää hyvinvointia Oulun seudulla lyhyellä aikavälillä tutkijoiden työllistymisen, ja pitkällä aikavälillä sen luomien liiketoimintamahdollisuuksien realisoituessa.
Tasa-arvon edistäminen 0 2
Hankkeessa on tasapuolinen edustus sekä miehiä että naisia kaikilla organisaatiotasoilla, joka on harvinaista teknisissä tieteissä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeella ei ole yhteiskunnalliseen tai kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen liittyviä vaikutuksia.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 6 10
Kärkiosaamisen kehittäminen mineraalisten sivuvirtojen uusiokäytölle teknisissä rakennusmateriaaleissa edistää Suomen ympäristöosaamista, sekä parantaa teollisuuden mahdollisuutta hyötykäyttää sivuvirtoja.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tässä hankkeessa vahvistettiin Oulun Yliopiston tutkimuksen erään kärkiosaamisalueen (”Edistykselliset epäorgaaniset materiaalit ja kiertotalous”) tasoa ja vaikuttavuutta, sekä luotiin siihen liittyvä yhteistyöverkosto paikallisten pk-yritysten ja tutkijoiden välille. Hankkeessa tuotiin uusin tieteellinen tutkimustieto ja jätevirtojen tarjoamat mahdollisuudet paikallisten pk-yritysten tietoisuuteen entistä paremmin. Hankkeessa kehitettiin laboratoriomittakaavassa paikallisista sivuvirroista useita toimivia reseptejä siten, että ne ovat nyt yritysten hyödynnettävissä ja kaupallistettavissa sementtiä korvaaviksi materiaaleiksi. Materiaalit olivat vähähiiliset betonituotteet, mineraalikuitukomposiitit ja huokoiset geopolymeerit. Kehitetyt ratkaisut tukevat luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät teollisuuden aiheuttamia hiilijalanjälkeä, ympäristöhaittoja ja –riskejä. Kokeellisen työn lisäksi hankkeessa kartoitettiin alueelta potentiaalisia materiaalitehokkuusalueella toimivia pk-yrityksiä, järjestettiin kaksi avointa seminaaria, valmisteltiin jatkohankkeita mm. H2020-ohjelmaan Eurooppalaisten tutkimuskumppaneiden kanssa, vierailtiin kansainvälisissä konferensseissa ja kirjoitettiin useita julkaisuja tieteellisiin lehtiin. Hankkeen aikana kirjoitetuilla projektihakemuksilla on ollut mahdollista palkata useita uusia huippututkijoita tekemään tutkimusta sivuvirtoja hyödyntävän tutkimuksen alalle.