Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70194

Hankkeen nimi: EcoCool

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2014 ja päättyy 29.2.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Lapin liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kemijärven kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0191717-9

Jakeluosoite: Hallituskatu 4

Puhelinnumero: 0407344152

Postinumero: 98120

Postitoimipaikka: Kemijärvi

WWW-osoite: http://www.kemijarvi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jari Polvi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yritysasiamies

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jari.polvi(at)kemijarvi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407344152

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

EcoCool

TAUSTAA
Energiaa käyttävien tuotteiden EuP-direktiivi (2005/32/EY) korvattiin soveltamisalaltaan laajemmalla EcoDesign-direktiivillä (2009/125/EY). Se on ns. puitedirektiivi, jonka tavoitteena on vähentää energiaa kuluttavien tuotteiden ympäristövaikutuksia, parantaa niiden energiatehokkuutta, edistää kestävää kehitystä, ympäristönsuojelua ja samalla parantaa myös energiahuoltovarmuutta. Vuoden 2015 alusta voimaan tulevat määräykset edellyttävät, että valmistajalla on direktiivin mukaisen testauksen avulla tuotettu riittävän kattava kuva tuotteen ominaisuuksista. Tuotteiden ekosuunnittelu asettaa tiukkenevat energiankulutukseen liittyvät raja-arvot laajalle joukolle tuotteita. EuP- direktiivin täytäntöönpanotoimenpiteet kohdentuvat jo nyt merkittävään elintarvikkeiden säilytykseen, käsittelyyn ja myyntiin suunniteltujen kalusteiden paikallisiin osaajiin.

TAVOITE JA KOHDERYHMÄ
Hankkeen tavoitteena on selvittää energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavista vaatimuksista annetun direktiivin (EuP-/Eco design) toimintaan liittyvistä vaikutuksista ammattimaiseen käyttöön tarkoitettujen energiaa käyttävien tuotteiden valmistajille/toimittajille (esim. Ho-Re-Ca – ketjujen toimittajille) sekä suunnittelijoille. Hankkeen kohderymänä on ensisiäisesti kemijärven kaupungin kehittämisestä vastaavat tahot (kehitysyhtiö ja Elinkeinopalvelut), yhteistyökumppanina ammattukorkeakoulun hekilöstö sekä alaan liittyvät yritykset.
Direktiivi määrittelee käytettävien tuotteiden suunnittelussa tuotekehityksen ekologiset vaatimukset (ympäristönäkökohdat ja elinkaariajattelu). Lainsäädännössä annettujen teknisten standardien lisäksi vaatimuksenmukaiselle toiminnalle edellytetään yrityksissä laajempaa ympäristöhallintajärjestelmien käyttöönottoa (EMAS- tai ISO 14001 –järjestelmä).
Selvityksiin pohjautuen pyritään etsimään Ecodesign vaatimusten mukaisia ratkaisuja eturintamassa uusiutuviin energiaratkaisuihin perustuvan kilpailukyisen liiketoiminnan kehittämiseksi. Lisäksi perehdytään ympäristövaatimuksiin (IPP, DFE, EuP) sisällytettävän tuotteen elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten arviointiin (ekologinen profiili). Yhteistyöverkostoja hyödyntäen kehitetään energiatehokkuutta tukevia toimintamalleja ratkaisuineen.

TOIMENPITEET
I Vaatimuksenmukaisuuden määrittely – selvitetään direktiivit, täytäntöönpanotoimenpiteet, ympäristöohjelmat, ennakointi

II Nykytilan määrittely – testaukset, toimintamallit ja tuotteet, suorittamalla tutkimuslaitoslähtöisiä testaus-/simulointi-,demosraatio-prosesseja osana määrittelyä.

III Verkostoyhteistyö
Kartoitetaan BAT-ratkaisut, parhaat käytännöt ja menetelmät joita
teknologiakehitys tarjoaa tuotteiden parantamiseksi tuotteen koko elinkaari huomioiden.


IV Tulosten analysointi ja johtopäätökset
Em. toimien pohjalta suoritetaan tulosten analysointi ja tehdään johtopäätökset direktiivin vaikutuksista yritysten toimintaedellytyksiin tulevaisuudessa.

TULOKSET
Tuloksena syntyy selvitysraportti Ecodesing – direktiivin vaikutuksista, vaatimuksista ja sen edellyttämistä toimenpiteistä energiaa kuluttavien ammattikäyttöön tarkoitettujen tuotteiden valmistajille/toimittajille/suunnittelijoille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat kemijären kaupungin kehittämispalveluista vastaavat tahot (Kemijärven kehitys Oy sekä Elinkeinopalvelut) sekä yhtestyökumppanina ammattikorkeakoulun henkilöstöä. Lopullisen kohderyhmän muodostaa luonnollisesti hankkeeseen osallistuvat ammattimaiseen käyttöön tarkoitettujen kylmälaitteitten valmistajat, toimittajat, alihankkijat, suunnittelijat, huoltoliikkeet. Verkostoyhteistyön kautta kohderyhminä ovat myös asiakkaat, jakelutiet, kilpailijat ja alan tukimus- ja testauslaitokset.
Tukes toimii Suomen markkinavalvontaviranomaisena ecodesign- ja energiamerkintädirektiivien osalta, jonka kanssa hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hanke hyödyttää välillisesti Kemijärven kaupunkia säilytettävien työpaikkojen , toimintaympäristön kehittymisen, sekä ympäristönäkökulmien kannalta (välillinen vaikutus noin 100 työpaikkaa toimintojen nykytasolla).
Hankkeessa toteutettava selvitys hyödyttää myös muita toimijoita maakunnallisesti ja kansallisesti, jotka suunnittelevat vähähiilisten vaihtoehtojen valintojen tekemistä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 77 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 70 897

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 100 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 92 284

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeen toimintaympäristö käsitellään sukupuolineutraalina koska toiminta keskittyy ympäristönäkökulmaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hanke käsitellään sukupuolineutraalina koska toiminta keskittyy ympäristönäkökulmaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke käsitellään sukupuolineutraalina koska toiminta keskittyy ympäristönäkökulmaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
kierrätettävyys, elinkaariajattelu, sivutuotteiden hyödyntäminen, energian säästöt
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
kierrätettävyys, elinkaariajattelu, sivutuotteiden hyödyntäminen, energian säästöt
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
-
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
kierrätettävyys, elinkaariajattelu, sivutuotteiden hyödyntäminen, energian säästöt
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta Naturaan
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Sivutuotteiden tehokas käyttö, uusiokäyttö, kierrätettävyys, energian säästö
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Pakkaukset, kierrätettävyys
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Toimialan ja erikoisosaamisen säilyttämine kestävän kehityksen keinoin, yleisen eko-ajattelun lisääminen
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 1
Tukipalvelut ja verkostot
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Logistiikan (kuljetusten ja kuljetusmuotojen) optimointi
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
-
Tasa-arvon edistäminen 0 0
-
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
-
Kulttuuriympäristö 0 0
-
Ympäristöosaaminen 0 10
Tietoisuus ympäristönäkökohdista ja niiden vaikutuksista koko arvoketjussa

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa selvitettiin energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavista vaatimuksista annetun direktiivin toimintaan liittyvistä vaikutuksista ammattimaiseen käyttöön tarkoitettujen enegiaa käyttävien tuotteiden valmistajille/toimittajille (esim. Ho-Re-Ca – ketjujen toimittajille).
Energiaa käyttävien tuotteiden EuP-direktiivi korvattiin 20.11.2009 soveltamisalaltaan laajemmalla Eco-Desing- direktiivillä. Direktiivi määrittelee käytettävien tuotteiden suunnittelussa tuotekehityksen ekologiset vaatimukset. Tavoitteena on ympäristönäkökohtien ja elinkaariajattelun integrointi tuotteiden suunnitteluvaiheessa. Direktiivi on ns. puitedirektiivi jonka nojalla annetaan tarkempia tuoteryhmäkohtaisia täytäntöönpanotoimenpiteitä.
Perus- ja esiselvityksiin perustuen kartoitettiin EUP- direktiivin /Ecodesign vaatimusten mukaisia ratkaisuja eturintamassa sekä suunnittelun ympäristövaatimuksiin (IPP, DFE, LAC) sisällytettävä tuotteen elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten arviointi. Tuotteen ekologisen profiilin sisällön muodostamiseksi
TOIMENPITEET
I Vaatimuksenmukaisuuden määrittely
1. Laadittiin yleiskuvaus direktiivin sisällöstä – ohjausmenetelmät, vaikutukset ja vaikuttavuus yrityksille. Mitä uusia vaatimuksia tulevaisuus tuo tullessaan (2020)?

2. Selvitettiin erikseen valituissa ryhmissä tuoteryhmäkohtaiset EcoDesing täytäntöönpanovaatimukset
aikatauluineen.
3. Demostroitiin miten elinkaariajattelu (tuotteiden elinkaarilaskennan LCA) ja ympäristönäkökohtien integrointi toteutetaan direktiivin vaatimuksen mukaisesti tuotteiden suunnitteluvaiheessa standardin mukaisten ympäristöohjelmien avulla (ympäristöohjelmat – EMAS ja ISO 14001), ISO 14040 ja 14044-
II Nykytilan määrittely (toimintamallit ja tuotteet)
Tutkittiin kohderyhmässä tuoteryhmäkohtaisesti (valituissa tuoteryhmässä) tuotekohtainen otanta nykytilasta suhteessa ko. vaatimuksenmukaisuuteen. Madallettiin yritysten ja muiden tutkimus/testauslaitosten organisaatioiden yhteistyökynnystä suorittamalla tutkimuslähtöinen testaus/simulointi, demosraatio - prosessi osana nykytilan määrittelyä
Selvitettiin mm:
- miten hyödynnettävissä olevia tuloksia tunnistetaan yrityksissä – tutkimuslaitoksissa ?
- tulosten arviointi hyödynnettävyyden kannalta
- tutkimuslaitos/toiminnan soveltuvuus osana yritysten tuotekehitystä, (sertifioitu laitos)?
- millaisia vaihtoehtoisia polkuja/ ratkaisuja hyödynnettävyyteen on olemassa?

- mitä informaatiota tarvitaan tulosten arviointiin – mahdollisuuksien arviointiin?

. miten erilaiset epävarmuudet minimoidaan prosessissa?

. mitä ja millaisia täydentäviä palveluja on saatavilla ja mitä tarvitaan?


III Verkostoyhteistyö (määrittelyjä toteutettiin yhteistyössä toimittaja/alihankinta yritysten kanssa loppukäyttäjäasiakkaat huomioiden). BAT- (Best Available Techniques) parhaan mahdollisen käytettävissä olevan teknisen ratkaisun löytämiseksi (Euroopan TopTen lista)
Kartoitettiin:
vaihtoehtoja, joita teknologiakehitys tarjoaa tuotteiden parantamiseksi myös ympäristömielessä seuraavien toimintaympäristön osa-alueiden kautta:
- uudet materiaalit
- uudet tekniset ratkaisut
- uudet valmistusmenetelmät
- design /ergonomia/tekninen suunnittelu
- määräykset
- standardit
- asiakkaat
- asiakasvaatimukset
- kilpailijat
- analyysit tuotteista toiminnasta
- vaikutukset jakeluun
- kaupallistaminen
IV TULOSTEN ANLYSOINTI
Tuloksena syntyi selvitysraportti Ecodesing – direktiivin vaikutuksista, vaatimuksista ja sen edellyttämistä toimenpiteistä energiaa kuluttavien ammattikäyttöön tarkoitettujen kylmälaitteiden valmistajille, suunnittelijoille, maahantuojille, myyjille..LAAJEMMINKIN TOIMISTAYMPÄRISTÖN MUILLE TOIMIALOILLE………