|
|
|
Hankekoodi: A70203
Hankkeen nimi: LAPIN SOTE-SAVOTTA - Sote-palvelutuotannon innovaatiot ja uudistaminen
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2014 ja päättyy 31.8.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Lapin liitto
Hakijan virallinen nimi: Lapin liitto
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0937073-7
Jakeluosoite: PL 8056
Puhelinnumero: 040 711 8391
Postinumero: 96101
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.lapinsotesavotta.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Leena Mantere
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Talouspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: info(at)lapinliitto.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 711 8391
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä toimintamalleiltaan ja –tavoiltaan sellainen verkostomallinen osaamiskeskittymä, joka erottuu innovatiivisten ja parhaiden käytäntöjen ennakkoluulottomana hyödyntäjänä ja tuottajana.
Systemaattinen sopimuksellisuuteen perustuva tasa-arvoinen kumppanuus johtaa entistä tehokkaampaan resurssien hyödyntämiseen, lisää tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä vähentää toimenpiteiden hajanaisuutta. Lapin Sote-savotta hankkeen iterointiprosessi haastaa eri toimijat mukaan vuorovaikutukseen hankkeen forumeihin. Yhteisesti hyväksytyn päämäärän ja yhteisen tavoiteasetannan kautta saadaan legitiimi sisältö ja vahva tuki sote-uudistuksen konkreettisille toimenpiteille. Verkostomallisen Lapin Sote-osaamiskeskuksen muotoutuminen tapahtuu yhteisen oppimis- ja kehittymiskokemuksen kautta. Organisaatioiden institutionaalinen kyky olla mukana verkostossa paranee.
Hankkeen toimintatapana on iteratiivinen prosessi. Osapuolia ja osallisia sekä henkilö- että organisaatiotasolla on mukana niin monia, että jo perussuunnitelman muuttamisessa yksityiskohtaisemmaksi työsuunnitelmaksi edellyttää osallisuutta, osallistamista ja sitouttamista. Muutos on niin valtavan suuri, että se vaatii merkittävän määrän vuorovaikutusta ja keskusteluja monilla eri forumeilla ja monissa eri yhteyksissä.
Iteratiivinen kehitysprosessin henkeen kuuluvat useat iteraatiokierrokset. Iterointia tapahtuu eri kierroksilla hankkeen eri forumeilla ja eri tahojen toimesta. Jokaisella kierroksella arvioidaan hyvät ja huonot ominaisuudet, jolloin vaatimukset myös tarkentuvat ja ymmärrys niistä paranee.
Kehitysprosessi harvoin tapahtuu peräkkäisinä tapahtuvina prosessivaiheina, vaikka sitä usein niin kuvataan. Käytännössä kehitysprosessissa on aina päävaiheiden välissä ja joskus useamminkin katselmuksia, joissa tehdään kriittisiä analyysejä prosessin muutostarpeista.
Palveluprosessien uudistamisen ei tule, prosessilähtöisenäkään, olla pelkästään työtehtävien uudelleen järjestämistä, vaan uudistamisen yhteydessä tarjoutuu myös mahdollisuus sisään rakentaa palveluprosesseihin uusia innovatiivisia ja hyötyjä tuottavia toimintatapoja.
Toisin sanoen, samalla kun luodaan uusia innovatiivisia palveluketjuja, luodaan samalla myös uusia innovatiivisia toimintamalleja, joilla jatkossakin uudistumista ja kehittymistä kyetään ylläpitämään nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Tämä edellyttää verkostomallista osaamiskeskittymää, jossa
A. muodostuvat uusille perustettaville organisaatioille toimintamallit ja –menetelmät sote-palveluprosessien uudistamiseksi ja kehittämiseksi siten, että niissä
- pystytään sisään rakentamaan aina parhaimmat käytännöt ja uusimpien innovatiivisten asioiden (nyt sähköiset palvelut, asukaskuuleminen, asiakaslähtöinen prosessien uudistaminen, omahoito, laadun ja tehokkuuden mittarointi, sopimusoikeuden ja valtatutkimuksen innovaatiot jne.) huomioon ottaminen jo heti uusien toimintojen suunnittelusta lähtien,
- pystytään valjastamaan koulutus- ja tutkimusresurssit aikaisempaa tehokkaammin hyödyntämään työ- ja elinkeinoelämän tarpeita ja vastavuoroisesti tarjoamaan koulutus- ja tutkimusorganisaatioille aiempaa paremmat mahdollisuudet suunnitella, mitoittaa ja resursoida koulutuksensa ja tutkimuksensa tiivistyvän yhteistyön kautta kysyntälähtöisesti,
ja, joka
B. kasvaa ja kehittyy toimintatavoiltaan tiiviisti mukana ja kytköksissä jo nykyisessä lappilaisten erityisolosuhteiden huomioon ottavan sote-uudistuksen uusien sote-organisaatioiden suunnittelu- ja toimeenpanovaiheessa.
Verkostomallisen osaamiskeskuksen toimintatavan lisähyötynä saadaan sosiaali- ja terveydenhuollon intergraatiolla ja koordinaatiolla aikaiseksi tehokaammin toimiva palvelurakenne ja siten turvataan asiakkaiden/asukkaiden palvelujen saatavuus ja saavutettavuus. Uusia tuotantotapoja kehittämällä mahdollistetaan myös entistä paremmin yritysten ja yhdistysten sekä muiden kolmannen sektorin toimijoiden mukaan tulo palvelutoimintaan. Tämän hankkeen toimin edistetään myös elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä Sote-osaamiskeskuksen muodostamisessa ovat Lapin kunnat/ kuntien sosiaali-ja terveystoimet, Lapin sairaanhoitopiiri, Länsi-Pohjan sairaanhoipiiri ja Kolpeneen palvelukeskuksen ky, Lapin erityishuoltopiiri, Pohjois-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin Ammattikorkeakoulu Oy ja Lapin Yliopisto. Hanke tulee koskettamaan oleellisesti myös sosialli- ja terveydenhuollon järjestöjä, yhdistyksiä ja yrityksiä. Viimekätisenä hyödynsaajana ovat lisäksi lappilaiset asukkaat, kun he käyttävät osaamiskeskuksen yhteistoiminnan kautta jalostuneita ja uudistuneita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.
Hanke tulee välillisesti koskettamaan jokaista lappilaista. Vaikutukset tulevat ulottumaan turisteihin/matkailijoihin parantamalla myös Lapissa vierailevien sote-palveluita ja hanke mahdollistaa samalla myös mm. terveysmatkailun kehittämisen, koulutuksen ja tutkimuksen. Sote-alan yritysten ja järjestöjen lisäksi uuden verkostomaisen osaamiskeskittymän tuotoksista hyötyvät erityisesti matkailuyritykset, mutta myös muu yritystoiminta on hyödynsaajana.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 042 992
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 017 745
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 504 960
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 273 895
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Itä-Lapin, Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin, Torniolaakson, Kemi-Tornion, Rovaniemen
Kunnat: Muonio, Posio, Tornio, Keminmaa, Ylitornio, Ranua, Kittilä, Salla, Kolari, Simo, Sodankylä, Pelkosenniemi, Rovaniemi, Savukoski, Inari, Enontekiö, Pello, Tervola, Kemijärvi, Utsjoki, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Palveluketjuja järkeistämällä ja kehittämällä saadaan ihmisten liikennevälineiden käyttöä vähennettyä. Logistiikkan kehittämisellä on vaikutusta ilmastonmuutokseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 8 |
| Hankkeella pyritään edistämään paikallisten yritysten ja yhdistysten toimintaedellytyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottajina. Hanke turvaa paikallisten asukkaiden peruspalveluita ja siten edistää/ tukee paikallisen elinkeinorakenteen kehittämistä | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 6 |
| Hankkeella edistetään virtuaalisten palveluiden kehittämistä ja käyttöönottoa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 6 |
| Palvelutuotannon koordinoinnilla ja integroinnilla sekä palveluprosessien suunnittelulla ohjataan asiakasvirtoja | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Asiakas on hankkeen toiminnan keskiössä. Pyrkimyksenä on turvata sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus. Sote-palveluita kehittämällä edistetään kokonaisvaltaista hyvinointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Sosiaali- ja terveydenhollon palvelut turvaamalla koko Lapin maakunnan alueella toteutetaan kansalaisten yhdenvertaisuutta | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
4.1 Hankkeen toiminnan ja tulosten tiivistelmä
Lapin Sote-Savotta -hanke kokosi sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat yhteen sote-uudistuksessa tarvittavan tiedon jalostamista ja hyödyntämistä varten. Hanke loi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille verkostomaisen osaamiskeskittymän, johon otettiin kattavasti mukaan viranomaiset, kolmas sektori, tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatiot sekä asiakkaat. Paikallisen kumppanuuden ja verkostomaisen johtamisen avulla osaamiskeskittymä voi jatkaa toimintaa myös hankkeen päättymisen jälkeen. Lapin Sote-Savotta –hanke tarjosi ammattilaisille tukea uusimman tiedon tuottamiseen ja ennakkoluulottoman innovaatioiden hyödyntämiseen. Sote-uudistuksen edetessä hankkeen aikana kehitetyt toimintamallit jalkautuvat käytäntöön ja näkyvät asiakastyössä entistä sujuvampina palveluprosesseina.
Hankkeen aikana luotiin keskusteleva ilmapiiri sote-asiantuntijoiden kesken. Selvitys- ja kehittämiskohteet valikoitiin asiantuntijoilta ja asiakkailta saadun palautteen perusteella. Hanke ei tehnyt irrallisia operaatioita vaan kaikki toiminta oli lähtöisin esille nousseista käytännön toiminnan kehittämisen tarpeista. Hankkeen aikana laadittiin useita asiantuntijaselvityksiä. Selvitysten tekemiseen osallistui paikalliset moniammatilliset tiimit. Uusien toimintamallien kehittämisessä lähtökohtana on asiantuntijoiden ja asiakkaiden sisäistämät muutostarpeet. Kehittäjätyöntekijät vertasivat nykytilaa tavoitetilaan ja maailmalla esiintyviin parhaisiin toimintamalleihin. Tämän pohjalta alueen asiantuntijat saivat rakentaa Lappiin sopivia toimintamalleja, joiden toimintaa hahmoteltiin käytäntöön simulaatiomallien avulla.
Tulevaisuuden innovointiin hanke tarjosi monenlaista tukea. Hankehenkilökunta järjesti sote-asiantuntijoille innovatiivisia työpajatyöskentelyjä. Hankehenkilökunta osallistui työpajatyöskentelyyn ja ulkopuolisia konsultteja käytettiin numeronmurskauksessa apuna. Näiden analyysien avulla havainnollistettiin millaisia taloudellisia vaikutuksia toimintojen muutoksilla tulee olemaan. Hankkeesta tarjottiin tukea myös asiantuntijatiimien kehittämistyön tueksi.