Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70206

Hankkeen nimi: Teollinen internet liiketoiminnan tukena

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.5.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Centria ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1097805-3

Jakeluosoite: Talonpojankatu 2

Puhelinnumero: (06) 825 0000

Postinumero: 67100

Postitoimipaikka: Kokkola

WWW-osoite: http://tki.centria.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HIMANKA MIKKO

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mikko.himanka(at)centria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-4492537

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektin tavoitteena on vahvistaa alueen yrityksien mahdollisuuksia hyödyntää teollista internetiä liiketoiminnassaan. Toisaalta tavoitteena on tunnistaa myös verkostoitumiseen liittyvät uhat ja saada verkostoitumisen riskit hallintaan. Teollinen internet on laaja termi, millä kuvataan anturi- ja tietoliikenneteknologioiden sekä tiedon analysointimenetelmien hyödyntämistä teollisuudessa ja palveluissa. Teollinen internet pitää sisällään ajatuksen parantaa sensori- ja tietoverkkojen avulla yritysten tuottavuutta sekä synnyttää uutta liiketoimintaa. Erilaiset ennusteet verkkoon kytkettyjen laitteiden määristä tai teollisen internetin liiketoimintapotentiaalista ovat käsittämättömän suuria, sillä käytännössä on nähty vasta ensimmäinen pieni aalto. Kerätyn sensoridatan analysointi mahdollistaa uudet ansaintamallit sekä tuotantoprosessien yhdistämisen.

Projektissa on tavoitteena yhdistää ICT-asiantuntemusta teollisuuden automaatiojärjestelmien osaamiseen. Projektissa tunnistetaan teollisen internetin kannalta keskeiset elementit automaatiojärjestelmissä ja luodaan luotettavia ratkaisuja automaatiojärjestelmien tiedonsiirtoon. Tavoitteina ovat luotettavat yhteydet yritysten eri toimipaikkojen välillä erityisesti kriittisten järjestelmien yhteyksissä sekä teollisuusprosessien monitorointi ja ohjaus luotettavilla ja energiatehokkailla langattomilla sensoriverkoilla.

Projektissa tehdään sovellusalakohtaiset vaatimusmääritykset luotettavalle tiedonsiirrolle ja tutkimuslaboratorioiden teollisen internetin tutkimusalustoille. Päivitetään ja kehitetään aiemmissa tutkimushankkeissa rakennetut tutkimusympäristöt ja –alustat edelleen siten, että ja ne soveltuvat teollisen internetin - ratkaisujen testaamiseen:
- Laitteistojen ja toimipaikkojen välisen etäkäytön tutkimusalusta
- Langattomien anturi- ja toimilaiteverkkojen tutkimusalusta

Luotettavan ja turvallisen teollisen internetin tiedonsiirtoyhteyksien turvaamiseksi kartoitetaan olemassa olevat ratkaisut ja algoritmit. Tehdään sovelluskohtaiset algoritmien suorituskyvyn vertailut ja valitaan sopivimmat menetelmät ja algoritmit, joita parannetaan ja räätälöidään sovelluskohteisiin sopiviksi. Tarvittaessa kehitetään sovellusten vaatimat uudet algoritmit. Testataan algoritmien toiminta simuloinneilla ja varmistetaan toteutettavuus ja toiminta tutkimusalustoilla tehtävillä koejärjestelyillä. Testataan ratkaisuja hankkeen aikana valittavissa teollisuuden käyttöympäristöissä. Teollisen internetin riskeinä nähdyn tietoturvaongelmien kanssa yritykset kaipaavat lisäinformaationta tietoturvan hallintamenetelmistä. Projektissa tuotetaan yleisiä tietoturvan hallinnan ohjeita ja hallintaohjelmistoja sekä tarvittaessa toimialakohtaisia täydennyksiä.

Projektin lähtökohtana on tuottaa tietoa, miten yritykset pystyvät hyödyntämään teollista internetiä toiminnassaan. Projektissa edistetään sensoroinnin ja kerätyn sensoridatan analysoinnin hyödyntämistä yritysten liiketoiminnan kehittämisessä sekä luodaan edellytyksiä uusille liiketoimintamahdollisuuksille. Projektissa tehdään palvelutoimintakonseptien demonstrointia valikoiduille kohdeille. Palvelutoimintakonseptien demonstroinnissa käytetään pohjana teknologia pilottien tuloksia. Palvelun liittäminen fyysiseen maailmaan, esimerkiksi RFID- tai sensoriverkkoteknologian avulla, on Teollisen Internetin keskeisiä ajatuksia. Palveluliiketoimintoja voi tulla etävalvontaan, -käyttöön, huoltoon, tuotantoon, toiminnanohjausjärjestelmiin, varastonhallintaan ja työolosuhteiden valvontaan. Projektin aikana kerätään yrityksiltä kokemuksia teolliseen internetiin pohjautuvien palveluratkaisujen taloudellisista että yhteiskunnallisesti tärkeistä välillisistä (työsuojelu, työviihtyvyys, ympäristönsuojelu ym.) hyödyistä. Projektin tarkoitus on myös rakentaa yritysverkostoja, jotka toimivat digitalisoituvan liiketoiminnan tukena. Projektin tuloksena on yritysverkostot, joilla on yhteinen päämäärä: Teollisen internetin hyödyntäminen liiketoiminnassa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat Ylivieskan, Nivala-Haapajärven ja Haapavesi-Siikalatvan seutukuntien tuotannollista toimintaa harjoittavat yritykset. Sen lisäksi Centria ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto/Oulun Eteläisen instituutti kehittävät omaa osaamistaan ja valmiuksiaan nopeisiin protoiluihin teollisen internetin aihepiirissä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Centria ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston opiskelijat ja täydennyskoulutettavat sekä seutukuntatoimijat ja kuntien elinkeinotoimijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 408 768

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 408 768

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 556 954

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 558 954

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven, Ylivieskan

Kunnat: Oulainen, Pyhäjärvi, Alavieska, Sievi, Siikalatva, Merijärvi, Reisjärvi, Kalajoki, Kärsämäki, Ylivieska, Pyhäntä, Haapavesi, Nivala, Haapajärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 5, joihin työllistyvät naiset 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristöä on hankkeen suunnittelun aikana analysoitu sukupuolinäkökulmasta käyttäen valtakunnallista tilastoaineistoa. Hankkeen ja RFmedia-laboratorion osaamisen kehittämisen ja tutkimustoiminnan kohde on informaatioteknologia. Kyseisellä osaamisalueen koulutustausta on joko tekninen tai luonnontieteellinen. Tekninen koulutus on varsin miesvaltaista kaikista tekniikan koulutuksen suorittaneista 903 138 henkilöstä naisia on vain 146 601 henkeä eli 16,2 % (lähde: http://www.stat.fi/til/vkour/2010/vkour_2010_201 1-12-02_tau_004_fi.html). Luonnontieteellinen koulutuksen saaneiden sukupuolijakauma on jo huomattavasti tasaisempi, joskin sekin on hieman miesvaltainen (naisia on 30000/70137 hengestä eli noin 43 %). Joten informaatioteknologian tki-toimintaan soveltuvista henkilöistä koulutuksen perusteella alle viidennes on naisia. Toimiala ja sosioekonominen aseman tarkastelun lähteenä käytimme (Tilastokeskus: Naiset ja miehet Suomessa 2014, ISBN 978–952–244–510–0). RFmedia-laboratoriossa kehitettävien ratkaisuiden soveltavina toimialoina ovat ICT-ala itse (J Informaatio ja viestintä (58–63) toimialalla 33 % naisia) ja pääosin muut Oulun Eteläisen alueen teolliset toimialat (C-E Teollisuus; sähkö,- lämpö, vesi ja jätehuolto toimialalla naisia 25%), jotka ovat varsin miesvaltaisia toimialoja. Kun haetaan potentiaalisi uusia tki-kumppaneita, niin ensikontaktit ovat johtavassa asemassa oleviin ylempiin toimihenkilöihin (31,8 % naisia) tai suoraan yrittäjiin (31,8 % naisia).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Projektissa pyritään siihen, että muodostuvissa uusissa työpaikkoissa on yhtäläiset mahdollisuudet sekä naisilla ja miehillä toimia ja osallistua teollisuuden kehittämistoimintaan. Tavoitteena on työelämän tehtävien kautta edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on teollisen internetin hyödyntäminen yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen huomioidaan hankkeen päätöksenteossa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Teollinen internet lisää teollisuus toiminnan digitalisoitumista, jolloin parantuneella logistiikalla tavaroiden ja materiaalien kuljetustarve vähenee. Teollisen internetin ratkaisuden avulla myös työntekijöiden tarve liikkua asiakkaiden, palveluntarjoajien ja etätoimipisteiden ja laitteiden välillä vähenee.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Teollisen internetin ratkaisut tehostavat tavaroiden ja ihmisten logistiikkaa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Sensoriverkkoja voidaan hyödyntää teollisuuden päästöjen mittauksissa ja energia-, vesi sekä jätehuollossa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Teollisen internetin ratkaisuilla voidaan tehostaa materiaalien tehokkaampaa käyttöä, mm tehokkaammat varastoratkaisut.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Projektin tavoitteena on tukea paikallisen teollisuusyritysten kilpailukykyä. Projektin myötä myös tutkimuslaitosten kilpailukyky paranee, jolloin tutkimuksen avulla voidaan palvella entistä laajempaa yritysjoukkoa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Teollinen internet käsittää myös ohjelmistokomponentteja, joita kehitetään projektissa. Projektin tutkimus voi poikia patentoitavissa olevia menetelmiä ja algoritmejä. Koulutusten ja seminaarien kautta tiedot leviävät laajalle yrityksiin.
Liikkuminen ja logistiikka 8 5
Teollisen internetin tekniset ratkaisut vähentävät huoltokäyntejä etätoimipisteissä ja asiakkaiden luona. Ne tehostavat materiaalikuljetuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Teollisen internetin liiketoiminta lisää alueen taloudellista aktiviteettia, jolla on suorayhteys alueen hyvinvointiin. Teollisen internetin ratkaisuja voidaan hyödyntää ja/tai muokata hyödynnettäväksi terveydelle vaarallisissa teollisuuden toimintaympäristöissä. Projeksissa kehitettyjä ratkaisuja voidaan hyödyntää myös hyvinvointisovelluksien tarpeisiin. Projektin minipilotointeja voidaan tehdä myös hyvinvointia edistäviin tarkoituksiin.
Tasa-arvon edistäminen 3 2
Projektissa pyritään siihen, että muodostuvissa uusissa työpaikkoissa on yhtäläiset mahdollisuudet sekä naisilla ja miehillä toimia ja osallistua teollisuuden kehittämistoimintaan. Tavoitteena on työelämän tehtävien kautta edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 3
Projektissa pyritään aluuellisen liiketoiminnan monipuoliseen tukemiseen joka edesauttaa yhteisteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden toteutumista.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 3
Sensoriverkkoja hyödynnetään ympäristömittauksissa ja niiden avulla voidaan välillisesti ja välittömästi edistää cleantech - liiketoimintaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Teollinen Internet Liiketoiminnan Tukena (TILT) –hankkeen perimmäisenä tarkoituksena oli tukea alueen yrityksiä teollisen IoT-tekniikan ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisessä. Tätä varten projektissa toteutettiin joukko demonstraatioita, joilla testattiin uusien teknologioiden ja digitaalisten ratkaisujen hyödynnettävyyttä teollisessa toimintaympäristössä. Tämän rinnalla tuettiin teollisen toimintaympäristön muutosta kartoittamalla yhtäältä järjestelmäkehityksen ja liiketoimintaprosessien uusia mahdollisuuksia ja toisaalta tietoturvan ja –suojan synnyttämiä riskejä ja uhkia.
Hankkeen tuloksena syntyi joukko teknologiademonstraatioita mm. toimilaitteen kunnon seurantaan, teollisen tilan sisäilman laadun tarkkailuun ja yhteistoiminnallisilla roboteilla toteutettuihin ratkaisuihin. Toimintaprosessien kehittämisen tukemiseksi julkaistiin teollista internetiä hyödyntävän palveluliiketoiminnan suunnitteluopas sekä kehitettiin palveluratkaisu GDPR-tietosuoja-asetuksen implementointiin teollisessa yritystoiminnassa.
Samalla kehitettiin toimijoiden omia valmiuksia aihealueen uutta hanketoimintaa varten. Centrian oman IoT-alustan kehitystyö eteni hankkeen myötä merkittävästi. Sen avulla teollisen mittadatan kerääminen ja raportointi hallinnoidaan nyt yhden järjestelmän puitteissa. TILT mahdollisti myös valmistelurahoituksellaan kaksi uutta merkittävää tutkimuslinjaa Centrialla.