Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70211

Hankkeen nimi: Tuottava hajautettu lähienergia

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 30.6.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Iin Micropolis Oy

Organisaatiotyyppi: Mikroyritys

Y-tunnus: 1093409-3

Jakeluosoite: Piisilta 1

Puhelinnumero: 040 567 6700

Postinumero: 91100

Postitoimipaikka: Ii

WWW-osoite: http://www.greenpolis.fi/fi/etusivu/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pekka Pääkkönen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pekka.paakkonen(at)micropolis.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 596 9582

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

EnergiaPLUS -hankkeen tavoitteena on uuden energiayrittäjyyden ja työpaikkojen syntyminen koko bioenergian hankintaketjuun. Tavoite saavutetaan lisäämällä alueen energiaomavaraisuutta sekä selvittämällä mahdollisuudet energian tuottamiseen uusiutuvaan ja hajautettuun energiaan perustuvilla ratkaisuilla. Hanke vastaa tarpeisiin edistää Oulun ja Oulunkaaren alueen lämpöyrittäjyyttä, hajautettua energian tuotantoa, lähienergian hyödyntämistä, uusiutuvan energian käyttöönottoa sekä jalostetun metsäenergian markkinoita.

Hankkeessa kartoitetaan aiemmin tehtyjen selvitysten pohjalta Oulunkaaren kuntien öljy- ja sähkölämmityskohteita. Kartoitettujen kohteiden perusteella laaditaan yleisesti hyödynnettävissä oleva toimenpide-ehdotus eri kokoluokan öljylämmityskohteiden muuttamisesta uusiutuvalle energialle. Ratkaisumahdollisuuksina huomioidaan hakelämmitys, pienCHP, maalämpö, aurinkoenergia ja hybridiratkaisut. Lämmitysöljyn korvaaminen uusiutuvaan energiaan perustuvilla ratkaisuilla edistää energiayrittäjyyttä ja luo pohjaa uudenlaisen hybridiratkaisuihin perustuvan energiayrittäjyyden syntymiselle. Samalla uusille laitevalmistajille ja energiantuotantoratkaisuille etsitään pilottikohteita.

Hankkeessa luodaan uusia palvelukonsepteja hajautetun sähkön- ja lämmönpientuotantoon sekä selvitetään ja edistetään jalostetun metsäenergian markkinoita ja vientipotentiaalia. Biokaasun liiketoimintamahdollisuuksia arvioidaan esimerkiksi biokaasun tankkauspisteenä. Selvitys sisältää arvion tankkauspisteen optimaalisesta sijainnista, hinta-arviosta, asiakaskunnasta ja -määristä, sekä tankkauspisteiden tarvittavasta tiheydestä huomioiden mahdollisuus liikennöintiin biokaasuautoilla pääkaupunkiseudulta Pohjois-Suomeen.

Hankkeen tuloksia ovat uuden energiayritystoiminnan ja työpaikkojen syntyminen erityisesti puuenergian hankintaketjuun. Hankkeella kehitetään koko energiapuualan toimintaympäristöä siten, että energiapuu saadaan tehokkaammin käyttöön taloudellisesti kannattavasti. Öljy- ja sähkölämmityskohteille tehtävät laitoskokoon perustuvat kannattavuuslaskennat ja suositukset kohteiden korvaamisesta uusiutuvilla energialähteillä kootaan yleisesti hyödynnettävissä oleviksi liiketoimintamalleiksi ja -suunnitelmiksi. Hankkeen tuloksena on myös selvitys kuivatun laatuhakkeen vientimahdollisuuksista, jossa arvioidaan laatuhakkeen tuotantotapoja, -määriä, varastointimahdollisuuksia, logistiikkaa ja potentiaalisia markkinoita. Hankkeen merkittävin tulos on energiaan käytettävän rahan jääminen omalle alueelle. Etuja ovat yrittäjyyden, työllisyyden ja talouden lisäksi monipuolistuva elinkeinorakenne.


Horisontaalisten periaatteiden mukaan hankkeessa tiedotetaan ja aktivoidaan etenkin naisyrittäjiä perinteisesti miesvaltaiselle alalle.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

EnergiaPlus -hankkeen kohderyhmänä ovat Oulunkaaren kuntien ja Oulun alueen energiayrittäjät sekä yritykset, jotka toimivat uusiutuvan energian alalla. Yrityksiin kuuluvat mm. metsäpalveluyritykset, energian tuottajat, hakkeen toimittajat, aurinkoenergia- ja maalämpölaitetoimittajat ja -asentajat, sekä maatilat joissa on biokaasupotentiaalia.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat esimerkiksi alueen metsänomistajat ja kuljetusyrittäjät, jotka hyötyvät metsäenergian ja hajautetun energian käytön lisäämisestä. Kuljetusyrittäjien toiminnan kausiluonteisuus vähenee.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 300 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 293 973

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 413 400

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 407 268

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Oulun

Kunnat: Oulu, Utajärvi, Ii, Pudasjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Energia-ala on perinteisesti miesvaltainen. (Ahtela,J. 2010. Elinkeinoelämän toimet yritysjohdon sukupuolijakauman tasoittamiseksi. Elinkeinoelämän keskusliitto, tiedotustilaisuus 19.3.2010, s. 12-13) Tämä johtunee pitkälti alan aiemmasta fyysisyydestä, ajalta ennen koneellista korjuukalustoa. Alan koneellistumisen myötä fyysisiä esteitä naisten etabloitumiselle alalle ei ole. Kyse on pitkälti asenteista, joihin vaikuttamalla voidaan naisia aktivoida alalle.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa huomioidaan naisten vähäinen määrä alalla ja naisyrittäjien innostaminen energia-alalle. Hankkeen toiminnassa pyritään poistamaan ennakkokäsityksiä tiedottamalla ja siten pureutumalla naisten aktivoimiseen alalle. Ennakkokäsitysten haihduttamisen lisäksi tiedotetaan erityisesti naisia mm. uusiutuvan energian vaikutuksista paitsi ympäristö- ja ilmastonäkökulmasta, myös öljyn korvaamisesta aiheutuvista säästöistä yritysten ja samoin kotitalouksien energialaskuissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen toiminnassa huomioidaan alan miesvaltaisuus aktivoimalla ja tiedottamalla naisyrittäjiä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 0
Hankkeessa korvataan uusiutumattomien energialähteiden käyttöä uusiutuvilla, joten hankkeella on välittömiä vaikutuksia luonnonvarojen kestävään käyttöön.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 8
Öljyn käytön vähentäminen ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen vähentää hiilidioksidipäästöjä ja siten hidastaa ilmaston muutosta ja sen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 4
Öljyn käytön vähentäminen ehkäisee ympäristöriskejä ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen vähentää hiilidioksidipäästöjä. Siten hankkeella on positiivisia epäsuoria vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 10 0
Uusiutuva energia on ympäristön eli sekä vesistön, maaperän, että ilman kannalta puhtaampaa kuin fossiilisten energialähteiden käyttö. Hiukkaspäästöjä syntyy ainoastaan biomassan poltosta. Uusiutuva energia on myös hiilineutraali energiantuotantotapa, edellyttäen biomassoja poltettaessa, että vuotuinen kasvillisuuden kasvu vastaa poltettua määrää.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 2
Koska uusiutuvan energian käytön lisääminen öljyn korvaajana vähentää sekä hiukkas- että hiilidioksipäästöjä, on hankkeen toimenpiteillä epäsuoria positiivisia vaikutuksia Natura-alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 0
Hankkeessa pyritään hyödyntämään mm. Pohjois-Pohjanmaan biokaasupotetiaalia.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 10 0
Yksi hankkeen päätavoitteista on uusiutuvan energian käytön lisääminen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 0
Hankkeen tuloksina on lueteltu mm. aluetalouden parantaminen ja elinkeinorakenteen monipuolistuminen. Tulokset ovat seurausta lähienergian käytön eli paikallisten resurssien käytön lisäämisestä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 0
Hanke luo vihreitä arvoja ja toimintamalleja alueelle.
Liikkuminen ja logistiikka 4 0
Hanke vähentää öljyn kulutusta ja siten sen kuljetustarvetta. Uusiutuvan energian, etenkin energiapuun käytön lisääminen vähentää vajailla kuormilla ajoa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 0
Hanke edistää lämpöyrittäjyyttä sekä paikallisiin biomassoihin perustuvaa työllisyyttä ja siten hyvinvointia alueella.
Tasa-arvon edistäminen 1 0
Hankkeessa luotavista toimintamalleista sekä yrittäjyyden ja työllisyyden edistämisestä pyritään tiedottamaan molemmat sukupuolet tavoittavasti.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 0
Hanke edistää alueen työllisyyttä uusiutuvan energian alalla yhdenvertaisesti yhteiskuntaryhmien välillä.
Kulttuuriympäristö 0 1
Hankkeella ei juuri vaikutusta kulttuuriympäristöön. Ainoastaan maisemaan ja lämpölaitosten uusimiseen liittyen vähäisessä määrin.
Ympäristöosaaminen 7 0
Hankkeessa edistetään ja pyritään löytämään pilottikohteita uusille uusiutuvan energian laitevalmistajille ja teknologiaratkaisuille.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Tuottava hajautettu lähienergia, Energiaplus-hankkeen tavoitteena oli edistää uuden energiayrittäjyyden käynnistymistä koko bioenergia ketjuun. Kohdealueena oli Oulunkaaren kuntayhtymän kunnat ja Oulun kaupunki. Hankkeen tavoitteen saavuttaminen edellytti hankealueella energiaomavaraisuuden lisäämistä hankealueen uusiutuvilla energiavaroilla ja uusien hajautettuun energian tuotantoon perustuvien ratkaisujen käyttöönottoa. Hankkeessa selvitettiin myös jalostetun metsäenergian markkinoita Suomessa ja vientimahdollisuuksia.

Konkreettisena tavoitteena oli korvata hankealueen kuntien ja yritysten omistamien kiinteistöjen öljy- ja sähkölämmitys paikallisesti tuotetulla uusiutuvalla energialla ja tarjota samalla lämpöyrittäjille liiketoimintamahdollisuuksia joko kokonaisvaltaisesti lämmöntuottajana tai metsäenergian tuotannossa lämmityskohteisiin. Kiinteistökohtaisina lämmitysvaihtoehtoina selvityksessä olivat hakelämmitys, pien CHP, maalämpö, aurinkoenergia ja näiden hybridiratkaisut. Liikennepolttoaineen korvaajana selvitettiin paikallisesti tuotetun biokaasun tankkauspisteiden optimaalisia paikkoja sekä kuljetusalan yritysten kiinnostusta siirtyä käyttämään paikallisesti tuotettua biokaasua kuljetuskalustossaan.

Hankeaikana lämmityskohteita kartoitettiin hankealueelta viisikymmentä kohdetta. Uusiutuvalle energialle kohteista vaihtoi hankeaikana 23 kohdetta. Tämä sisältää lämmityskohteiden lisäksi aurinkosähkökohteet ja biokaasun käytön ajoneuvoissaan aloittaneet kuljetusyritykset.
Toteutettujen kohteiden energian säästö oli 5540 MWh vuodessa. Keskimääräisellä energian hinnalla toteutuneet säästöt olivat n. 600 000 € vuodessa. Tulos on erinomainen, jos sitä suhteuttaa hankkeen kokonaisbudjettiin, mikä oli 556 000 € koko kolmivuotiselle hankkeelle. Energian säästön lisäksi muutokset fossiilisesta energiasta uusiutuvaan energiaan tukee aluetaloutta, kun käytetään paikallista metsäenergiaa. Aurinkosähköhankintoja on hankkeen avustamana tehty useita. Pelkästään Iissä on korvattu 175 000 kWh ostoenergiaa aurinkopaneeleilla. Näiden muutosten rahallinen arvo on n. 20 000 € vuodessa.

Eniten kohteita muutettiin maalämpöön. Hakelämmityksen ja lämpöyrittäjäkohteiden toteuttaminen osoittautui taloudellisesti haastavaksi. Jo hankkeen ensimmäisenä toteutusvuonna huomattiin, että isojen aluelämpölaitosten rakentamiset tai uudistukset ovat harvinaisia – ne on jo tehty. Tyypilliseksi kohteeksi osoittautui kunnan omistama rivitalokiinteistö, koulu tai muu julkinen rakennus, jonka energian kulutus on 10–100 tuhatta litraa öljyä. Yksittäisenä kohteena ne ovat usein liian pieniä lämpöyrittäjäkohteiksi. Pienen kohteen muuttaminen uusiutuvalle energialle osoittautui usein kannattamattomaksi muulla kuin maalämmöllä.

Kiertokaari Oy perusti Ouluun Suomen pohjoisimman biokaasun tankkausaseman syyskuussa 2017. Hanke oli mukana tuottamalla biokaasuntankkausasemaan liittyviä kannattavuuslaskelmia. Ruotsin pohjoisin tankkausasema on Bodenissa, jonne Oulusta on matkaa noin 260 km. Oulun biokaasun tankkausasema mahdollistaa kaasuautolla ajon läpi Suomen ja edelleen Ruotsiin. Lisäksi hanke tuki Oulun biokaasutankkausaseman toiminnan käynnistämistä tekemällä kannattavuuslaskelmia ajoneuvojen muuttamisesta biokaasulle tai uuden biokaasuauton hankinnasta.