![]() |
![]() |
Hankekoodi: A70212
Hankkeen nimi: Vähähiilisyydestä kilpailuetua kunnille
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Iin Micropolis Oy
Organisaatiotyyppi: Mikroyritys
Y-tunnus: 1093409-3
Jakeluosoite: Piisilta 1
Puhelinnumero: 040 567 6700
Postinumero: 91100
Postitoimipaikka: Ii
WWW-osoite: http://www.greenpolis.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Irja Ruokamo
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: irja.ruokamo(at)micropolis.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503548200
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa valtakunnallisessa kohti hiilineutraalia kuntaa HINKU-hankkeessa on havaittu, että hyviäkään keinoja vähentää kasvihuonepäästöjä ja samalla parantaa taloudellisia toimintaedellytyksiä ei usein oteta käyttöön. Tämä koskee niin yrityksiä kuin kuntiakin. Mahdollisuudet vähähiilisiin ja taloudellisiin ratkaisuihin ovat usein tiedossa. Investointien toteutumisille on tarjolla myös rahoitusinstrumentteja.
Tässä hankkeessa haetaan ratkaisuja näiden pullonkaulojen poistamiseen sekä testataan ja kehitetään menettelytapoja ja toimintamalleja, jotka auttavat Pohjois-Pohjanmaan kuntia ottamaan käyttöön kasvihuonekaasuja vähentäviä cleantech-ratkaisuja, energialähteitä ja menetelmiä. Toimintamallien ja menettelytapojen kehittäminen tapahtuu tässä hankkeessa käytännön toimien kautta. Hankkeessa tutkitaan ja analysoidaan mukana olevien kuntien energiatehokkustoimenpiteitä ja kiinteistöjä sekä kehitetään ja otetaan käyttöön uusia energiatehokkaita ratkaisuja ja toimintamalleja siten, että ne ovat jatkossa osana kuntien jokapäiväistä toimintaa. Tavoitteena on vähentää merkittävässä määrin fossiilisen energian käyttöä ja kasvihuonepäästöjä jo hankkeen aikana.
Saavutetuista ekologisista ja taloudellisista hyödyistä tiedotetaan ja hankkeen kohteet toimivat malliesimerkkeinä motivoiden muita kuntia, yrityksiä, kotitalouksia ja kuluttajia toteuttamaan vastaavia toimenpiteitä. Tutkimuksissa on osoitettu, että yhteisöjen esimerkillä on merkittävä rooli pyrittäessä muuttamaan kuluttajien ja kotitalouksien energiankulutukseen liittyvää käyttäytymistä ja huolellisesti suunnitelluilla yhteisöjen energiankulutukseen ja tuottamiseen liittyvillä toimilla voi olla hyvinkin laajamittaisia vaikutuksia.
Hankkeessa verkostoidutaan valtakunnallisen HINKU-ohjelman ja siinä mukana olevian muiden kuntien ja toimijoiden kanssa sekä hyödynnetään ja levitetään HINKU-verkoston kautta saatavaa tietoa ja hyviä käytänteitä. Kaikista toteutettavista toimenpiteistä raportoidaan myös valtakunnallisesti ja tiedot tallennetaan kaikille avoimeen HINKUfoorumin
tietokantaan.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat:
- kunnat
Hankkeen tavoitteena on vauhdittaa Suomen siirtymistä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Hankkeen tuloksista hyötyvät välillisesti kaikki, jotka tekevät vähähiilisyyttä edistäviä hankintoja ja ratkaisuja. Välillisiä kohderyhmiä ovat
- kuluttajat
- cleantech-hankintoja tekevät julkiset ja muut yhteisöt ja yritykset
- vähähiilisyyttä edistäviä tuotteita ja ratkaisuja (uusiutuva energia, energia- ja materiaalitehokkuus, ICT, cleantech…) valmistavat ja toteuttavat yritykset
- päätöksen tekijät ja viranomaiset, jotka voivat hyödyntää päätöksissään hankkeessa tehtyjä aluetalouden laskelmia
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 345 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 343 578
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 493 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 491 227
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulunkaaren, Oulun, Nivala-Haapajärven
Kunnat: Kempele, Muhos, Tyrnävä, Ii, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Liminka, Nivala
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
Materiaali- ja energiatehokkuustoimet pk-yrityksissä ja kunnissa sekä uusiutuvan energian käyttö parantavat luonnovarojen käytön kestävyyttä. Välillinen vaikutus syntyy edelläkävijöiden antamasta mallista. | ||
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 10 |
Materiaali- ja energiatehokkuustoimet pk-yrityksissä ja kunnissa sekä uusiutuvan energian käyttö vähentävät ilmastonmuutoksen riskiä. Välillinen vaikutus syntyy edelläkävijöiden antamasta mallista. | ||
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 5 |
Ilmastonmuutoksen hillintä, resurssitehokkuus ja ympäristömuutosten vähentäminen edistävät välillisesti monimuotoisuutta. | ||
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 10 | 10 |
Tehtävä työ pk-yritysten ja kuntien kanssa tähtää kasvihuonepäästöjen vähenemiseen. Myös muut ympäristövaikutukset otetaan huomioon (LCA-klinikka). Välillinen vaikutus syntyy edelläkävijöiden antamasta mallista. | ||
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
Ei vaikutusta | ||
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 4 | 3 |
Materiaali- ja energiatehokkuus toimet kunnissa vähentävät materiaalien käyttöä ja vähentävvät syntyvien jätteiden määrää. Välillinen vaikutus syntyy edelläkävijöiden antamasta mallista. | ||
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 10 | 10 |
Fossiilinen energia pyritään korvaamaan uusiutuvilla energismuodoilla kunnissa. Välillinen vaikutus syntyy aluetalouden kohentumisen kautta hyödyntämällä paikallisia energiavaroja sekä edelläkävijöiden antamsta mallista. | ||
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 3 |
Mukan olevista kunnista tehdään vähähiilisyyden edelläkävvijöitä. Tavoitteena on synnyttää lumipalloilmiö, joka leviää yritysten, kotitalouksien ja kuluttajien käyttöön kunnan omissa toiminnoissa saatujen hyvien kokemusten ansiosta. | ||
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 2 |
Kannustetaan kehittämään tuotteitaan vähähiilisiksi ja nostetaan esiin mahdollisuus korvata tavara myytävällä palvelulla | ||
Liikkuminen ja logistiikka | 10 | 4 |
Liikkumiseen liittyvät ratkaisut ovat kiinteä osakuntien vähähiilisyysstrategiaa. | ||
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 5 |
Kuntien menestyminen parantuneen taloudellisuuden myötä lisää välillisesti alueen hyvinvointia. | ||
Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
Ei vaikutusta | ||
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
Ei vaikutusta | ||
Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
Ei vaikutusta | ||
Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
Hanke edistää merkittävällä tavalla alueen kuntien ympäristöosaamista tuomalla uutta tietoa vähähiilisyyteen liittyvistä ratkaisuista ja mahdollisuuksista. |
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kansallisessa kohti hiilineutraalia kuntaa, HINKU-hankkeessa on havaittu, että hyviäkään keinoja vähentää kasvihuonepäästöjä ja samalla parantaa taloudellisia toimintaedellytyksiä, ei usein oteta käyttöön. Mahdollisuudet vähähiilisiin ja taloudellisiin ratkaisuihin ovat usein tiedossa ja investointien toteutumisille on myös tarjolla rahoitusinstrumentteja. Hankkeessa aktivoitiin ja avustettiin kuntia (Ii, Kempele, Kärsämäki, Liminka, Muhos, Nivala, Pyhäjärvi ja Tyrnävä) ottamaan käyttöön kasvihuonekaasuja vähentäviä ratkaisuja ja energialähteitä sekä opastettiin kuntia ottamaan käyttöön kuntien vähähiilisyyttä edistäviä toimintamalleja.
Hankkeessa käytiin läpi yhteensä 24 öljylämmitteistä kiinteistöä, joille tehtiin uusiutuvan energian tarkastelu. Korvattava öljymäärä on yhteensä 567 458 litraa/vuosi, joka vastaa hiilidioksipäästöä 1 486 891 kgCO2/vuosi. Hankkeen aikana lasketuista kohteista siirtyi toteutukseen viisi kohdetta, joisa öljyn käytön vähenemä on yhteensä 192 144 l/vuosi ja vastaavasti CO2-päästön vähenemä 465 365 kgCO2/vuosi. Osa kohteista toteutuu tulevina vuosina, ja osa kohteista siirtyy tai on jo siirtynyt pois kunnan omistuksesta. Kahden kunnassa asennettiin aurinkopaneeleita kunnan kiinteistöjen sähköenergian tuotantoon, ja kaikissa kunnissa otettiin käyttöön energiatehokkaita clentech-ratkaisuja mm. led-valistusratkaisuja, joiden säästöjä konkretisoivat vuosien saatossa. Kahdessa kunnassa energian ja veden säästö ulotettiin kouluihin 50/50-menetelmän mukaisesti. Siinä oppillaat osallistuvat aktiivisesti energiasäästöön ja kunta palauttaa puolet syntyneestä säästöistä suoraan kouluille ja päiväkodeille. Uusia sähköauton latauspisteitä asennettiin kolmeen hankekuntaan.
Hankkeessa kartoitettiin kaikkien mukana olevien kuntien uusiutuvan energian potentiaali ja laskettiin uusiutuvan energian investointien suorat ja välilliset vaikutukset aluetalouteen seutukuntartasolla hyödyntämällä panos-tuotospohjaista menetelmää.
Hankkeessa kunnat verkostoituvat keskenään sekä cleantech-ratkaisuja tarjoavien yritysten kanssa. Hanke järjesti yhteensä kymmenen verkostoitumistapahtumaa, joissa oli mukana kuntia ja yrityksiä. Osaan tapahtumista kutsuttiin myös kuntalaisia. Valtakunnallisesti verkostoidutiin HINKU-foorumin toimijoiden kanssa sekä hyödynnettiin ja levitettiin HINKU-toimijoiden kokemuksia ja hyviä käytänteitä. Foorumin kautta hankkeessa toteutetuista toimenpiteistä tiedotettiin valtakunnallisesti ja osin kansainvälisestikin.
Hankkeen aikana Hinku-kunniksi liittyivät Muhos, Tyrnävä ja Pyhäjärvi. Energiatehokkuussopimukseen liittyi Muhos ja lisäksi Nivala, Tyrnävä ja Pyhäjärvi ovat liittymässä sopimuksen piiriin. Ii hyväksyttiin keväällä 2016 FISU-kunnaksi (Finnish Sustainable Communities) ja se valittiin syksyllä 2017 Kiertotalouden edelläkävijäkunnaksi.