Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70212

Hankkeen nimi: Vähähiilisyydestä kilpailuetua kunnille

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Iin Micropolis Oy

Organisaatiotyyppi: Mikroyritys

Y-tunnus: 1093409-3

Jakeluosoite: Piisilta 1

Puhelinnumero: 040 567 6700

Postinumero: 91100

Postitoimipaikka: Ii

WWW-osoite: http://www.greenpolis.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Irja Ruokamo

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: irja.ruokamo(at)micropolis.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503548200

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Suomen Ympäristökeskus, 0996189-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa valtakunnallisessa kohti hiilineutraalia kuntaa HINKU-hankkeessa on havaittu, että hyviäkään keinoja vähentää kasvihuonepäästöjä ja samalla parantaa taloudellisia toimintaedellytyksiä ei usein oteta käyttöön. Tämä koskee niin yrityksiä kuin kuntiakin. Mahdollisuudet vähähiilisiin ja taloudellisiin ratkaisuihin ovat usein tiedossa. Investointien toteutumisille on tarjolla myös rahoitusinstrumentteja.
Tässä hankkeessa haetaan ratkaisuja näiden pullonkaulojen poistamiseen sekä testataan ja kehitetään menettelytapoja ja toimintamalleja, jotka auttavat Pohjois-Pohjanmaan kuntia ottamaan käyttöön kasvihuonekaasuja vähentäviä cleantech-ratkaisuja, energialähteitä ja menetelmiä. Toimintamallien ja menettelytapojen kehittäminen tapahtuu tässä hankkeessa käytännön toimien kautta. Hankkeessa tutkitaan ja analysoidaan mukana olevien kuntien energiatehokkustoimenpiteitä ja kiinteistöjä sekä kehitetään ja otetaan käyttöön uusia energiatehokkaita ratkaisuja ja toimintamalleja siten, että ne ovat jatkossa osana kuntien jokapäiväistä toimintaa. Tavoitteena on vähentää merkittävässä määrin fossiilisen energian käyttöä ja kasvihuonepäästöjä jo hankkeen aikana.
Saavutetuista ekologisista ja taloudellisista hyödyistä tiedotetaan ja hankkeen kohteet toimivat malliesimerkkeinä motivoiden muita kuntia, yrityksiä, kotitalouksia ja kuluttajia toteuttamaan vastaavia toimenpiteitä. Tutkimuksissa on osoitettu, että yhteisöjen esimerkillä on merkittävä rooli pyrittäessä muuttamaan kuluttajien ja kotitalouksien energiankulutukseen liittyvää käyttäytymistä ja huolellisesti suunnitelluilla yhteisöjen energiankulutukseen ja tuottamiseen liittyvillä toimilla voi olla hyvinkin laajamittaisia vaikutuksia.
Hankkeessa verkostoidutaan valtakunnallisen HINKU-ohjelman ja siinä mukana olevian muiden kuntien ja toimijoiden kanssa sekä hyödynnetään ja levitetään HINKU-verkoston kautta saatavaa tietoa ja hyviä käytänteitä. Kaikista toteutettavista toimenpiteistä raportoidaan myös valtakunnallisesti ja tiedot tallennetaan kaikille avoimeen HINKUfoorumin
tietokantaan.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat:
- kunnat

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen tavoitteena on vauhdittaa Suomen siirtymistä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Hankkeen tuloksista hyötyvät välillisesti kaikki, jotka tekevät vähähiilisyyttä edistäviä hankintoja ja ratkaisuja. Välillisiä kohderyhmiä ovat
- kuluttajat
- cleantech-hankintoja tekevät julkiset ja muut yhteisöt ja yritykset
- vähähiilisyyttä edistäviä tuotteita ja ratkaisuja (uusiutuva energia, energia- ja materiaalitehokkuus, ICT, cleantech…) valmistavat ja toteuttavat yritykset
- päätöksen tekijät ja viranomaiset, jotka voivat hyödyntää päätöksissään hankkeessa tehtyjä aluetalouden laskelmia

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 345 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 343 578

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 493 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 491 227

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Nivala-Haapajärven, Oulun

Kunnat: Tyrnävä, Pyhäjärvi, Ii, Kärsämäki, Muhos, Kempele, Liminka, Nivala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Energia-ala on perinteisesti hyvin miesvaltainen johtuen alan insinööripainotteisista työtehtävistä. Ala on kuitenkin tällä hetkellä murroksessa ja mm. perinteiset energiayhtiöt etsivät uusia innovatiivisia toimintamalleja ja palvelukonsepteja. Näistä monet perustuvat kuluttajien käyttäytymisen ymmärtämiseen ja ennustamiseen. Lisäksi globaalin ilmastonmuutoksen ehkäiseminen vaikuttaa tulevaisuudessa entistä enemmän alan kehitykseen. Näiden ns. pehmeämpien arvojen esiin nouseminen tuo alalle tarvetta uudenlaisille ajattelulle ja työtehtäville. Odotettavissa on, että alalle tulee tulevaisuudessa enemmän myös naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa nostetaan esiin uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden myönteisiä vaikutuksia elinympäristöömme vähentyneiden ympäristöpäästöjen ja myös aluetaloudellisten vaikutusten kautta. Hankkeessa tavoitteena on viestiä alan monipuolisista mahdollisuuksista hankkeessa toteutettavein esimerkkien avulla ja siten herättää kiinnostusta alaan sukupuolesta riippumatta. Koska energia-asiat ovat olleet perinteisesti miesten asioita, pyritään hankkeessa viestinnän kautta nostamaan esiin molempien sukupuolten tärkeä rooli, kun tehdään energiaan liittyviä tulevaisuuden valintoja. Tätä kautta pyritään saamaan alaa houkuttelevammaksi myös naisten näkökulmasta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on vähähiilisten toimenpiteiden edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 10
Materiaali- ja energiatehokkuustoimet pk-yrityksissä ja kunnissa sekä uusiutuvan energian käyttö parantavat luonnovarojen käytön kestävyyttä. Välillinen vaikutus syntyy edelläkävijöiden antamasta mallista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 10 10
Materiaali- ja energiatehokkuustoimet pk-yrityksissä ja kunnissa sekä uusiutuvan energian käyttö vähentävät ilmastonmuutoksen riskiä. Välillinen vaikutus syntyy edelläkävijöiden antamasta mallista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
Ilmastonmuutoksen hillintä, resurssitehokkuus ja ympäristömuutosten vähentäminen edistävät välillisesti monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 10 10
Tehtävä työ pk-yritysten ja kuntien kanssa tähtää kasvihuonepäästöjen vähenemiseen. Myös muut ympäristövaikutukset otetaan huomioon (LCA-klinikka). Välillinen vaikutus syntyy edelläkävijöiden antamasta mallista.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 3
Materiaali- ja energiatehokkuus toimet kunnissa vähentävät materiaalien käyttöä ja vähentävvät syntyvien jätteiden määrää. Välillinen vaikutus syntyy edelläkävijöiden antamasta mallista.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 10 10
Fossiilinen energia pyritään korvaamaan uusiutuvilla energismuodoilla kunnissa. Välillinen vaikutus syntyy aluetalouden kohentumisen kautta hyödyntämällä paikallisia energiavaroja sekä edelläkävijöiden antamsta mallista.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 3
Mukan olevista kunnista tehdään vähähiilisyyden edelläkävvijöitä. Tavoitteena on synnyttää lumipalloilmiö, joka leviää yritysten, kotitalouksien ja kuluttajien käyttöön kunnan omissa toiminnoissa saatujen hyvien kokemusten ansiosta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 2
Kannustetaan kehittämään tuotteitaan vähähiilisiksi ja nostetaan esiin mahdollisuus korvata tavara myytävällä palvelulla
Liikkuminen ja logistiikka 10 4
Liikkumiseen liittyvät ratkaisut ovat kiinteä osakuntien vähähiilisyysstrategiaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 5
Kuntien menestyminen parantuneen taloudellisuuden myötä lisää välillisesti alueen hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei vaikutusta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutusta
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 10 10
Hanke edistää merkittävällä tavalla alueen kuntien ympäristöosaamista tuomalla uutta tietoa vähähiilisyyteen liittyvistä ratkaisuista ja mahdollisuuksista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kansallisessa kohti hiilineutraalia kuntaa, HINKU-hankkeessa on havaittu, että hyviäkään keinoja vähentää kasvihuonepäästöjä ja samalla parantaa taloudellisia toimintaedellytyksiä, ei usein oteta käyttöön. Mahdollisuudet vähähiilisiin ja taloudellisiin ratkaisuihin ovat usein tiedossa ja investointien toteutumisille on myös tarjolla rahoitusinstrumentteja. Hankkeessa aktivoitiin ja avustettiin kuntia (Ii, Kempele, Kärsämäki, Liminka, Muhos, Nivala, Pyhäjärvi ja Tyrnävä) ottamaan käyttöön kasvihuonekaasuja vähentäviä ratkaisuja ja energialähteitä sekä opastettiin kuntia ottamaan käyttöön kuntien vähähiilisyyttä edistäviä toimintamalleja.
Hankkeessa käytiin läpi yhteensä 24 öljylämmitteistä kiinteistöä, joille tehtiin uusiutuvan energian tarkastelu. Korvattava öljymäärä on yhteensä 567 458 litraa/vuosi, joka vastaa hiilidioksipäästöä 1 486 891 kgCO2/vuosi. Hankkeen aikana lasketuista kohteista siirtyi toteutukseen viisi kohdetta, joisa öljyn käytön vähenemä on yhteensä 192 144 l/vuosi ja vastaavasti CO2-päästön vähenemä 465 365 kgCO2/vuosi. Osa kohteista toteutuu tulevina vuosina, ja osa kohteista siirtyy tai on jo siirtynyt pois kunnan omistuksesta. Kahden kunnassa asennettiin aurinkopaneeleita kunnan kiinteistöjen sähköenergian tuotantoon, ja kaikissa kunnissa otettiin käyttöön energiatehokkaita clentech-ratkaisuja mm. led-valistusratkaisuja, joiden säästöjä konkretisoivat vuosien saatossa. Kahdessa kunnassa energian ja veden säästö ulotettiin kouluihin 50/50-menetelmän mukaisesti. Siinä oppillaat osallistuvat aktiivisesti energiasäästöön ja kunta palauttaa puolet syntyneestä säästöistä suoraan kouluille ja päiväkodeille. Uusia sähköauton latauspisteitä asennettiin kolmeen hankekuntaan.
Hankkeessa kartoitettiin kaikkien mukana olevien kuntien uusiutuvan energian potentiaali ja laskettiin uusiutuvan energian investointien suorat ja välilliset vaikutukset aluetalouteen seutukuntartasolla hyödyntämällä panos-tuotospohjaista menetelmää.

Hankkeessa kunnat verkostoituvat keskenään sekä cleantech-ratkaisuja tarjoavien yritysten kanssa. Hanke järjesti yhteensä kymmenen verkostoitumistapahtumaa, joissa oli mukana kuntia ja yrityksiä. Osaan tapahtumista kutsuttiin myös kuntalaisia. Valtakunnallisesti verkostoidutiin HINKU-foorumin toimijoiden kanssa sekä hyödynnettiin ja levitettiin HINKU-toimijoiden kokemuksia ja hyviä käytänteitä. Foorumin kautta hankkeessa toteutetuista toimenpiteistä tiedotettiin valtakunnallisesti ja osin kansainvälisestikin.

Hankkeen aikana Hinku-kunniksi liittyivät Muhos, Tyrnävä ja Pyhäjärvi. Energiatehokkuussopimukseen liittyi Muhos ja lisäksi Nivala, Tyrnävä ja Pyhäjärvi ovat liittymässä sopimuksen piiriin. Ii hyväksyttiin keväällä 2016 FISU-kunnaksi (Finnish Sustainable Communities) ja se valittiin syksyllä 2017 Kiertotalouden edelläkävijäkunnaksi.