Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70259

Hankkeen nimi: INKA - Comprehensive Development of Nearly Zero-Energy Municipal Service Buildings (COMBI)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Innovaatiorahoituskeskus Business Finland

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Aalto-korkeakoulusäätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 2228357-4

Jakeluosoite: PL 11000

Puhelinnumero: +358947001

Postinumero: 00076

Postitoimipaikka: AALTO

WWW-osoite: www.aalto.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jokisalo, Juha

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: N/A

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: juha.jokisalo(at)aalto.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358504072287

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

COMBI-hankkeessa selvitetään energiatehokkaan palvelurakentamisen haasteita ja ratkaisuja

Energiatehokkuuden parantaminen on rakennusten suunnittelun, rakentamisen ja käytön kautta kytköksissä muun muassa investointi- ja käyttökustannuksiin, tilaratkaisuihin ja niiden toimivuuteen, rakenteiden kosteustekniseen toimintaan ja sisäilman olosuhteisiin sekä talotekniikan ratkaisuihin ja toimivuuteen. Vuoden 2019 alusta voimaan astuvat määräykset rakennusten energiatehokkuudesta edellyttävät, että kaikkien uusien julkisten palvelurakennusten — kuten koulujen, päiväkotien, sairaaloiden ja erityisryhmien palveluasumisen yksiköiden — tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia (nZEB). Tämä muuttaa monia rakennuksissa aikaisemmin käytettyjä ratkaisuja ja edellyttää uutta tietoa turvallisista ja kustannustehokkaista suunnittelu- ja toteutustavoista.

Nyt käynnistynyt COMBI-hanke pyrkii antamaan ratkaisuja ja työkaluja näiden asioiden hallitsemiseksi. Hankkeessa on mukana 38 yritystä, kahdeksan pirkanmaalaista kuntaa Tampereen johdolla sekä Helsingin kaupunki. Hankkeen kokonaisbudjetti on 2,4 miljoonaa euroa. Merkittävän yritysrahoituksen lisäksi hankkeessa on julkista rahoitusta TEKESin INKA-ohjelman kautta yhteensä 1,4 miljoonaa euroa, josta EAKR-rahoituksen osuus on 50 %. Hankkeessa on mukana seitsemän tutkimusryhmää Tampereen teknillisestä yliopistosta, Aalto-yliopistosta ja Tampereen ammattikorkeakoulusta. Hankkeen koordinaattorina toimii TTY:n rakennusfysiikan tutkimusryhmä.

Hankkeessa toteutetaan muun muassa kenttä- ja laboratoriomittauksia, laskennallisia tarkasteluja sekä haastatteluja. Tampereen kaupungin tilakeskuksen ja ympäryskuntien hallinnoima suuri rakennusmassa mahdollistaa muun muassa eri vaiheissa olevien rakennushankkeiden tarkemman seurannan ja analyysin. Tutkimuksessa voidaan hyödyntää myös Helsingin palvelurakennuksista saatuja kokemuksia. Uudisrakentamisen rinnalla yhtä tärkeässä roolissa on myös korjausrakentaminen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

4.2 Välilliset kohderyhmät

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 191 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 189 235

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 241 765

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 237 391

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Otakaari 1

Postinumero: 00076

Postitoimipaikka: Espoo

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
COMBI-projekti on luonteeltaan sukupuolten tasa-arvoa edistävä, koska siinä tarkastellaan palvelurakennusten energiatehokasta toteuttamista riippumatta niiden käyttäjistä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Projektin toteutukseen osallistuvat sekä naiset että miehet ja sen tulokset palvelevat kumpaakin sukupuolta tasavertaisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Projekti keskittyy hallittuun ja turvalliseen energiankulutuksen vähentämiseen rakennuksissa, joka palvelee kumpaakin sukupuolta tasavertaisesti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 0
Turvalliset ja kustannustehokkaasti toteutettavat energiatehokkaat palvelurakennukset edistävät tarpeenmukaisten ratkaisujen ja materiaalien käyttöä ja vähentävät rakennusten korjaustarvetta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 10 0
Projektin yhtenä keskeisenä tavoitteena on määrittää ja kehittää turvallisia rakenne- ja korjausratkaisuja, joissa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen aiheuttamat haittavaikutukset rakenteiden kosteusteknisesssä toiminnassa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Projekti ei liity kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 0
Projektin tavoitteena on palvelurakennusten turvallinen ja hallittu energiatehokkuuden parantaminen, joka toteutuessaan vähentää rakentamisen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Projekti ei liity Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 0
Turvalliset ja kustannustehokkaasti toteutettavat energiatehokkaat palvelurakennukset edistävät tarpeenmukaisten ratkaisujen ja materiaalien käyttöä ja vähentävät rakennusten korjaustarvetta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 0
Projektissa kehitetään toteutusratkaisuja ja toimintamalleja, joilla uusiutuvan energian käyttöä ja etätuotantoa voidaan edistää ja lisätä rakennuksissa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Projektissa mukana olevat yritykset saavat lisätietoa turvallisista ja kestävistä toteutusratkaisuista ja toimintamalleista energiatehokkaiden palvelurakennusten toteutusta varten ja voivat siten kehittää tuotteitaan ja liiketoimintakonseptejaan paremmiksi ja kilpailukykyisemmiksi. Samalla yritykset voivat integroitua muiden yritysten kanssa ja luoda uusia toteutusmalleja kaupunkien ja kuntien tarpeisiin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Projektissa kehitetään suunnitteluratkaisuja, tarkastelumenetelmiä ja toimintamalleja, joilla energiatehokkaita palvelurakennuksia voidaan toteuttaa turvallisesti ja kustannustehokkaasti.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Uusituvien energialähteiden etätuotantoratkaisujen kehittäminen vaikuttaa mm. sähkön ja kaukolämmön siirtoon ja jakeluun sekä niihin liittyvään logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 0
Projektissa kehitetään menetelmiä ja ratkaisuja, jotka mahdollistavat viihtyisän sisäympäristön energiatehokkaissa rakennuksissa. Projektin aikana kehitettävät konseptit ja liiketoimintamallit luovat taloudellista hyvinvointia rakennusalan yrityksille ja koko yhteiskuntaan.
Tasa-arvon edistäminen 3 0
Projekti keskittyy hallittuun ja turvalliseen energiankulutuksen vähentämiseen rakennuksissa, joka palvelee kumpaakin sukupuolta tasavertaisesti.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 0
Projektin tavoitteena on kehittää energiatehokkaiden palvelurakennusten toteutusta varten ratkaisuja, jotka ovat sovellettavissa koko Suomessa. Projektin tulokset ovat julkisia ja niistä laaditaan koulutusaineisto, jota voidaan käyttää eri puolilla Suomea.
Kulttuuriympäristö 3 0
Projekti liittyy myös vanhojen palvelurakennusten energiatehokkaaseen korjaamiseen ja sitä kautta myös kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten parantamiseen, säilyttämiseen ja ylläpitoon.
Ympäristöosaaminen 0 0
-

9 Loppuraportin tiivistelmä

COMBI-hankkeessa selvitetään energiatehokkaan palvelurakentamisen haasteita ja ratkaisuja

Energiatehokkuuden parantaminen on rakennusten suunnittelun, rakentamisen ja käytön kautta kytköksissä muun muassa investointi- ja käyttökustannuksiin, tilaratkaisuihin ja niiden toimivuuteen, rakenteiden kosteustekniseen toimintaan ja sisäilman olosuhteisiin sekä talotekniikan ratkaisuihin ja toimivuuteen. Vuoden 2019 alusta voimaan astuvat määräykset rakennusten energiatehokkuudesta edellyttävät, että kaikkien uusien julkisten palvelurakennusten — kuten koulujen, päiväkotien, sairaaloiden ja erityisryhmien palveluasumisen yksiköiden — tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia (nZEB). Tämä muuttaa monia rakennuksissa aikaisemmin käytettyjä ratkaisuja ja edellyttää uutta tietoa turvallisista ja kustannustehokkaista suunnittelu- ja toteutustavoista.

Nyt käynnistynyt COMBI-hanke pyrkii antamaan ratkaisuja ja työkaluja näiden asioiden hallitsemiseksi. Hankkeessa on mukana 38 yritystä, kahdeksan pirkanmaalaista kuntaa Tampereen johdolla sekä Helsingin kaupunki. Hankkeen kokonaisbudjetti on 2,4 miljoonaa euroa. Merkittävän yritysrahoituksen lisäksi hankkeessa on julkista rahoitusta TEKESin INKA-ohjelman kautta yhteensä 1,4 miljoonaa euroa, josta EAKR-rahoituksen osuus on 50 %. Hankkeessa on mukana seitsemän tutkimusryhmää Tampereen teknillisestä yliopistosta, Aalto-yliopistosta ja Tampereen ammattikorkeakoulusta. Hankkeen koordinaattorina toimii TTY:n rakennusfysiikan tutkimusryhmä.

Hankkeessa toteutetaan muun muassa kenttä- ja laboratoriomittauksia, laskennallisia tarkasteluja sekä haastatteluja. Tampereen kaupungin tilakeskuksen ja ympäryskuntien hallinnoima suuri rakennusmassa mahdollistaa muun muassa eri vaiheissa olevien rakennushankkeiden tarkemman seurannan ja analyysin. Tutkimuksessa voidaan hyödyntää myös Helsingin palvelurakennuksista saatuja kokemuksia. Uudisrakentamisen rinnalla yhtä tärkeässä roolissa on myös korjausrakentaminen.