Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70289

Hankkeen nimi: INKA - Comprehensive development of nearly zero-energy municipal service buildings (COMBI)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Innovaatiorahoituskeskus Business Finland

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero:

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: TAMPERE

WWW-osoite: www.tamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Harsia, Pirkko

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: N/A

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pirkko.harsia(at)tamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358505553111

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

COMBI-hankkeessa selvitetään energiatehokkaan palvelurakentamisen haasteita ja ratkaisuja

Energiatehokkuuden parantaminen on rakennusten suunnittelun, rakentamisen ja käytön kautta kytköksissä muun muassa investointi- ja käyttökustannuksiin, tilaratkaisuihin ja niiden toimivuuteen, rakenteiden kosteustekniseen toimintaan ja sisäilman olosuhteisiin sekä talotekniikan ratkaisuihin ja toimivuuteen. Vuoden 2019 alusta voimaan astuvat määräykset rakennusten energiatehokkuudesta edellyttävät, että kaikkien uusien julkisten palvelurakennusten — kuten koulujen, päiväkotien, sairaaloiden ja erityisryhmien palveluasumisen yksiköiden — tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia (nZEB). Tämä muuttaa monia rakennuksissa aikaisemmin käytettyjä ratkaisuja ja edellyttää uutta tietoa turvallisista ja kustannustehokkaista suunnittelu- ja toteutustavoista.

Nyt käynnistynyt COMBI-hanke pyrkii antamaan ratkaisuja ja työkaluja näiden asioiden hallitsemiseksi. Hankkeessa on mukana 38 yritystä, kahdeksan pirkanmaalaista kuntaa Tampereen johdolla sekä Helsingin kaupunki. Hankkeen kokonaisbudjetti on 2,4 miljoonaa euroa. Merkittävän yritysrahoituksen lisäksi hankkeessa on julkista rahoitusta TEKESin INKA-ohjelman kautta yhteensä 1,4 miljoonaa euroa, josta EAKR-rahoituksen osuus on 50 %. Hankkeessa on mukana seitsemän tutkimusryhmää Tampereen teknillisestä yliopistosta, Aalto-yliopistosta ja Tampereen ammattikorkeakoulusta. Hankkeen koordinaattorina toimii TTY:n rakennusfysiikan tutkimusryhmä.

Hankkeessa toteutetaan muun muassa kenttä- ja laboratoriomittauksia, laskennallisia tarkasteluja sekä haastatteluja. Tampereen kaupungin tilakeskuksen ja ympäryskuntien hallinnoima suuri rakennusmassa mahdollistaa muun muassa eri vaiheissa olevien rakennushankkeiden tarkemman seurannan ja analyysin. Tutkimuksessa voidaan hyödyntää myös Helsingin palvelurakennuksista saatuja kokemuksia. Uudisrakentamisen rinnalla yhtä tärkeässä roolissa on myös korjausrakentaminen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

4.2 Välilliset kohderyhmät

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 200 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 197 047

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 247 959

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 246 413

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: Tampere

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolen vaikutusta on analysoitu hanketta suunnittelevien asiantuntijoiden kokemukseen perustuen. Tyypillisesti teknillisten järjestelmien suunnittelijat ovat miehiä vaikka lopputuloksen suunnittelussa molempien sukupuolten näkemys on tärkeää. Tulevissa rakenuksissa niiden älykkyyden lisääntyessä tulee, teknisen toteutuksen lisäksi, korostaa yhä enemmän käyttäjälähtöisyyttä , visuaalisuutta ja toiminnallisuutta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen yksi tavoite on, että alan toimijat osaisivat ottaa paremmin huomioon erilaiset käyttäjäryhmät ja niiden moninaiset tarpeet. Hankkeessa tullaan tekemään ratkaisuja , jotka toimivat erilaisten ihmisten elämässä, ei vain sukupuoleen vaan myös muun muassa ikään perustuen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupUOlten tasaarvon edistäminen, mutta hankkeessa pyritään saamaan teknisten järjestelmien suunnittelu naisia houkuttelevammaksi. Tällä hetkellä LVI- ja sähkösuunnittelijoista on noin 5-10 % naisia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Hanke tukee uusiutuvaa energiatuotantoa ja energian tehokastqa käyttöä. Hankkeen vaikutuksena rakennusten käyttöikä kasvaa. Lisäksi hanke vaikuttaa korjausrakentamiseen myönteisesti. Yksi keskeisiä asioita hankkeen sisällössä on tehokas tilasuunnittelu vähän energiaa käyttävässä rakennuksessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 0
Vähähiilisyys on suuri hankkeen ajava voima. Lähes nollaenergiarakentaminen vaikuttaa myönteisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Kasvillisuus, eliötja luonnon monimuotoisuuseivät ole hankkeen fokuksena. Alan toimijoiden tietoisuus suunnittelun vaikutuksista kuitenkin kasvaa hankkeen myötä esimerkiksi maankäytön suunnittelu paranee.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 4
nZEB rakentamisen yksi tavoite on kasvihuonekaasujen vähentäminen uusiutuvaa energiatuotantoa suosimalla.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei kohdistu Natura-alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 0
Hyvin suunniteltu ja rakennettu rakennus käyttää tehokkaasti materiaalia ja tuottaa vain vähän jätettä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 0
nZEB rakentamisessa uusiutuvien energialähteiden käyttö on keskeinen tekijä. Hankkeessa kehitetäänmyös rakennusten läheisyydessä tapahtuvaa energiatuotantoa (near-by), joka käsittää aurinko-, tuuli- ja bioenergian.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 0
Hanke vaikuttaa uuden liiketoiminnan kehittymiseen. Tehostuva energiankäyttö vähentää ulkomailta ostettavaa energiaa. Pienemmät energiakustannukset mahdollistavat palvelUiden määrän kasvun rakennusten ja niiden järjestelmien käyttö- ja kunnossapidossa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 0
nZEB rakentaminen tarjoaa mahdollisuuksia palveluliiketoiminnan kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 1 0
Palveluliiketoiminnan kehittyminen voi vaikuttaa myönteisesti urakoitsijoiden logistiikkaan. Hankkeen varsinaine fokus ei kuitenkaan ole liikkuminen ja logistiikka.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 0
Hanke parantaa rakennusten ja niiden järjestelmien käytettävyyttä ja esteettömyyttä. Hankkeessa huomioidaan erilaisten . loppukäyttäjien tarpeet.
Tasa-arvon edistäminen 4 0
Erilaisten loppukäyttäjien tarpeiden huomioiminen (sukupuoli, ikä, terveys) otetaan huomioon hankkeessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 0
Hanke tukee eriarvoisuuden vähentämistä muun muassa esteettömyyden kautta.
Kulttuuriympäristö 2 0
Rakennettu ympäristö on merkittävin kulttuuriympäristö.
Ympäristöosaaminen 5 0
Alan toimijoiden ympäristöosaamisen kehittäminen on yksi hankkeen tavoitteista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

COMBI-hankkeessa selvitetään energiatehokkaan palvelurakentamisen haasteita ja ratkaisuja

Energiatehokkuuden parantaminen on rakennusten suunnittelun, rakentamisen ja käytön kautta kytköksissä muun muassa investointi- ja käyttökustannuksiin, tilaratkaisuihin ja niiden toimivuuteen, rakenteiden kosteustekniseen toimintaan ja sisäilman olosuhteisiin sekä talotekniikan ratkaisuihin ja toimivuuteen. Vuoden 2019 alusta voimaan astuvat määräykset rakennusten energiatehokkuudesta edellyttävät, että kaikkien uusien julkisten palvelurakennusten — kuten koulujen, päiväkotien, sairaaloiden ja erityisryhmien palveluasumisen yksiköiden — tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia (nZEB). Tämä muuttaa monia rakennuksissa aikaisemmin käytettyjä ratkaisuja ja edellyttää uutta tietoa turvallisista ja kustannustehokkaista suunnittelu- ja toteutustavoista.

Nyt käynnistynyt COMBI-hanke pyrkii antamaan ratkaisuja ja työkaluja näiden asioiden hallitsemiseksi. Hankkeessa on mukana 38 yritystä, kahdeksan pirkanmaalaista kuntaa Tampereen johdolla sekä Helsingin kaupunki. Hankkeen kokonaisbudjetti on 2,4 miljoonaa euroa. Merkittävän yritysrahoituksen lisäksi hankkeessa on julkista rahoitusta TEKESin INKA-ohjelman kautta yhteensä 1,4 miljoonaa euroa, josta EAKR-rahoituksen osuus on 50 %. Hankkeessa on mukana seitsemän tutkimusryhmää Tampereen teknillisestä yliopistosta, Aalto-yliopistosta ja Tampereen ammattikorkeakoulusta. Hankkeen koordinaattorina toimii TTY:n rakennusfysiikan tutkimusryhmä.

Hankkeessa toteutetaan muun muassa kenttä- ja laboratoriomittauksia, laskennallisia tarkasteluja sekä haastatteluja. Tampereen kaupungin tilakeskuksen ja ympäryskuntien hallinnoima suuri rakennusmassa mahdollistaa muun muassa eri vaiheissa olevien rakennushankkeiden tarkemman seurannan ja analyysin. Tutkimuksessa voidaan hyödyntää myös Helsingin palvelurakennuksista saatuja kokemuksia. Uudisrakentamisen rinnalla yhtä tärkeässä roolissa on myös korjausrakentaminen.