|
|
|
Hankekoodi: A70289
Hankkeen nimi: INKA - Comprehensive development of nearly zero-energy municipal service buildings (COMBI)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Innovaatiorahoituskeskus Business Finland
Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1015428-1
Jakeluosoite: Kuntokatu 3
Puhelinnumero:
Postinumero: 33520
Postitoimipaikka: TAMPERE
WWW-osoite: www.tamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Harsia, Pirkko
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: N/A
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pirkko.harsia(at)tamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358505553111
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
COMBI-hankkeessa selvitetään energiatehokkaan palvelurakentamisen haasteita ja ratkaisuja
Energiatehokkuuden parantaminen on rakennusten suunnittelun, rakentamisen ja käytön kautta kytköksissä muun muassa investointi- ja käyttökustannuksiin, tilaratkaisuihin ja niiden toimivuuteen, rakenteiden kosteustekniseen toimintaan ja sisäilman olosuhteisiin sekä talotekniikan ratkaisuihin ja toimivuuteen. Vuoden 2019 alusta voimaan astuvat määräykset rakennusten energiatehokkuudesta edellyttävät, että kaikkien uusien julkisten palvelurakennusten — kuten koulujen, päiväkotien, sairaaloiden ja erityisryhmien palveluasumisen yksiköiden — tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia (nZEB). Tämä muuttaa monia rakennuksissa aikaisemmin käytettyjä ratkaisuja ja edellyttää uutta tietoa turvallisista ja kustannustehokkaista suunnittelu- ja toteutustavoista.
Nyt käynnistynyt COMBI-hanke pyrkii antamaan ratkaisuja ja työkaluja näiden asioiden hallitsemiseksi. Hankkeessa on mukana 38 yritystä, kahdeksan pirkanmaalaista kuntaa Tampereen johdolla sekä Helsingin kaupunki. Hankkeen kokonaisbudjetti on 2,4 miljoonaa euroa. Merkittävän yritysrahoituksen lisäksi hankkeessa on julkista rahoitusta TEKESin INKA-ohjelman kautta yhteensä 1,4 miljoonaa euroa, josta EAKR-rahoituksen osuus on 50 %. Hankkeessa on mukana seitsemän tutkimusryhmää Tampereen teknillisestä yliopistosta, Aalto-yliopistosta ja Tampereen ammattikorkeakoulusta. Hankkeen koordinaattorina toimii TTY:n rakennusfysiikan tutkimusryhmä.
Hankkeessa toteutetaan muun muassa kenttä- ja laboratoriomittauksia, laskennallisia tarkasteluja sekä haastatteluja. Tampereen kaupungin tilakeskuksen ja ympäryskuntien hallinnoima suuri rakennusmassa mahdollistaa muun muassa eri vaiheissa olevien rakennushankkeiden tarkemman seurannan ja analyysin. Tutkimuksessa voidaan hyödyntää myös Helsingin palvelurakennuksista saatuja kokemuksia. Uudisrakentamisen rinnalla yhtä tärkeässä roolissa on myös korjausrakentaminen.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 200 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 197 047
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 247 959
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 246 413
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite: Kuntokatu 3
Postinumero: 33520
Postitoimipaikka: Tampere
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Hanke tukee uusiutuvaa energiatuotantoa ja energian tehokastqa käyttöä. Hankkeen vaikutuksena rakennusten käyttöikä kasvaa. Lisäksi hanke vaikuttaa korjausrakentamiseen myönteisesti. Yksi keskeisiä asioita hankkeen sisällössä on tehokas tilasuunnittelu vähän energiaa käyttävässä rakennuksessa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 0 |
| Vähähiilisyys on suuri hankkeen ajava voima. Lähes nollaenergiarakentaminen vaikuttaa myönteisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Kasvillisuus, eliötja luonnon monimuotoisuuseivät ole hankkeen fokuksena. Alan toimijoiden tietoisuus suunnittelun vaikutuksista kuitenkin kasvaa hankkeen myötä esimerkiksi maankäytön suunnittelu paranee. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 4 |
| nZEB rakentamisen yksi tavoite on kasvihuonekaasujen vähentäminen uusiutuvaa energiatuotantoa suosimalla. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hanke ei kohdistu Natura-alueisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 0 |
| Hyvin suunniteltu ja rakennettu rakennus käyttää tehokkaasti materiaalia ja tuottaa vain vähän jätettä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 0 |
| nZEB rakentamisessa uusiutuvien energialähteiden käyttö on keskeinen tekijä. Hankkeessa kehitetäänmyös rakennusten läheisyydessä tapahtuvaa energiatuotantoa (near-by), joka käsittää aurinko-, tuuli- ja bioenergian. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 0 |
| Hanke vaikuttaa uuden liiketoiminnan kehittymiseen. Tehostuva energiankäyttö vähentää ulkomailta ostettavaa energiaa. Pienemmät energiakustannukset mahdollistavat palvelUiden määrän kasvun rakennusten ja niiden järjestelmien käyttö- ja kunnossapidossa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 0 |
| nZEB rakentaminen tarjoaa mahdollisuuksia palveluliiketoiminnan kehittämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 0 |
| Palveluliiketoiminnan kehittyminen voi vaikuttaa myönteisesti urakoitsijoiden logistiikkaan. Hankkeen varsinaine fokus ei kuitenkaan ole liikkuminen ja logistiikka. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 0 |
| Hanke parantaa rakennusten ja niiden järjestelmien käytettävyyttä ja esteettömyyttä. Hankkeessa huomioidaan erilaisten . loppukäyttäjien tarpeet. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 0 |
| Erilaisten loppukäyttäjien tarpeiden huomioiminen (sukupuoli, ikä, terveys) otetaan huomioon hankkeessa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 0 |
| Hanke tukee eriarvoisuuden vähentämistä muun muassa esteettömyyden kautta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 0 |
| Rakennettu ympäristö on merkittävin kulttuuriympäristö. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 0 |
| Alan toimijoiden ympäristöosaamisen kehittäminen on yksi hankkeen tavoitteista. | ||
COMBI-hankkeessa selvitetään energiatehokkaan palvelurakentamisen haasteita ja ratkaisuja
Energiatehokkuuden parantaminen on rakennusten suunnittelun, rakentamisen ja käytön kautta kytköksissä muun muassa investointi- ja käyttökustannuksiin, tilaratkaisuihin ja niiden toimivuuteen, rakenteiden kosteustekniseen toimintaan ja sisäilman olosuhteisiin sekä talotekniikan ratkaisuihin ja toimivuuteen. Vuoden 2019 alusta voimaan astuvat määräykset rakennusten energiatehokkuudesta edellyttävät, että kaikkien uusien julkisten palvelurakennusten — kuten koulujen, päiväkotien, sairaaloiden ja erityisryhmien palveluasumisen yksiköiden — tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia (nZEB). Tämä muuttaa monia rakennuksissa aikaisemmin käytettyjä ratkaisuja ja edellyttää uutta tietoa turvallisista ja kustannustehokkaista suunnittelu- ja toteutustavoista.
Nyt käynnistynyt COMBI-hanke pyrkii antamaan ratkaisuja ja työkaluja näiden asioiden hallitsemiseksi. Hankkeessa on mukana 38 yritystä, kahdeksan pirkanmaalaista kuntaa Tampereen johdolla sekä Helsingin kaupunki. Hankkeen kokonaisbudjetti on 2,4 miljoonaa euroa. Merkittävän yritysrahoituksen lisäksi hankkeessa on julkista rahoitusta TEKESin INKA-ohjelman kautta yhteensä 1,4 miljoonaa euroa, josta EAKR-rahoituksen osuus on 50 %. Hankkeessa on mukana seitsemän tutkimusryhmää Tampereen teknillisestä yliopistosta, Aalto-yliopistosta ja Tampereen ammattikorkeakoulusta. Hankkeen koordinaattorina toimii TTY:n rakennusfysiikan tutkimusryhmä.
Hankkeessa toteutetaan muun muassa kenttä- ja laboratoriomittauksia, laskennallisia tarkasteluja sekä haastatteluja. Tampereen kaupungin tilakeskuksen ja ympäryskuntien hallinnoima suuri rakennusmassa mahdollistaa muun muassa eri vaiheissa olevien rakennushankkeiden tarkemman seurannan ja analyysin. Tutkimuksessa voidaan hyödyntää myös Helsingin palvelurakennuksista saatuja kokemuksia. Uudisrakentamisen rinnalla yhtä tärkeässä roolissa on myös korjausrakentaminen.