|
|
|
Hankekoodi: A70292
Hankkeen nimi: INKA - Älykäs valaistus ja lämpöviihtyvyys muistisairaiden asumisen ja hoivapalvelutuotannon tukena - VALMUSKA
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.5.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Innovaatiorahoituskeskus Business Finland
Hakijan virallinen nimi: Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos
Y-tunnus: 2647375-4
Jakeluosoite: PL 1000
Puhelinnumero: 020 722 111
Postinumero: 02044
Postitoimipaikka: VTT
WWW-osoite: www.vtt.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Siikanen, Sami
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: N/A
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sami.siikanen(at)vtt.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358407041860
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Älykäs valaistus ja lämpöviihtyvyys muistisairaiden asumisen ja hoivapalvelutuotannon tukena (VALMUSKA) -projektin tavoitteena oli tutkia valaistuksen ja muiden jälkiasennettavien teknologioiden vaikutusta muistisairaan elämänlaatuun ja käytösoireisiin sekä kehittää ja testata uusia, näyttöön perustuvia ja kustannustehokkaita ratkaisuja muistisairaiden kotona asumisen tukemiseen ja mm. käytösoireista johtuvan hoivatarpeen vähentämiseen. Tutkimus toteutettiin Kuopiossa ja Oulussa sijaitsevissa hoivapalvelukeskuksissa vuosien 2015-2017 aikana. Osallistuvilla kaupungeilla ja yrityksillä oli vahva tahtotila pilotoida ja kehittää teknologioita osaksi palvelutuotantoa ja käyttää jälkiasennettavia laitteita ikääntyvien itsenäisen kotona asumisen tukena. Muistisairaiden ja heidän läheistensä lisäksi projektin kohderyhmiä olivat hoiva- ja asumispalveluja tuottavat yritykset sekä rakennus- automaatio ja hyvinvointiteknologiaa kehittävät yritykset. Tutkimusprojekti toteutettiin yhteistyössä Kuopion kaupungin, Oulun kaupungin, VTT:n, Itä-Suomen yliopiston ja Oulun yliopiston sekä yhdeksän suomalaisen yrityksen kanssa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 432 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 422 894
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 461 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 451 315
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite: Kaitoväylä
Postinumero: 90570
Postitoimipaikka: Oulu
Suunniteltu: 10, joihin työllistyvät naiset 5
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 8 | 0 |
| Projektissa tutkittavat uudet valaistusteknologiat perustuvat energiatehokkaaseen ja vähähiilisyyttä edistävään LED-teknologiaan. Älykkäät jälkiasennettavat lämmönsäätelyjärjestelmät mahdollistavat lämmitysenergian säästön mikä vähentää ilmakehän hiilidioksidikuormitusta | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 0 |
| Maailmanlaajuisesti valaisu on yksi suurimmista energian kuluttajista. Lähes 20 % tuotetusta energiasta kuluu valaistukseen. Valaistuksen ympäristövaikutus voidaan pienentää jopa kymmenesosaan verrattuna hehkulamppujen ympäristövaikutukseen, kun käytössä ovat resurssitehokkaat LED-teknologiat. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 7 |
| Viidessä vuodessa LED-lamppujen ympäristövaikutuksen odotetaan olevan 50 prosenttia nykyisiä malleja pienempi. Viiden vuoden kuluttua LED-valojen ympäristövaikutus olisi 70 prosenttia pienempi kuin loisteputkien, joiden kehitysnäkymiä ei pidetä niin lupaavina. Vaikka vaikutus on epäsuora on kyseessa huomattava muutos. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 6 |
| LED-valojen ja loisteputkien kokonaisympäristövaikutuksessa on merkittävä ero LED-lamppujen hyväksi. Ero syntyy valmistukseen kuluvista luonnonvaroista joiden käyttö vaikuttaa epäsuorasti kasvillisuuteen ja muualle ympäristöön. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Natura ohjelman kohteisiin projektin tulokset vaikuttavat epäsuorasti luonnonvarojen kestävän käytön kautta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 0 |
| Projektissa edistetään ekologista kestävyyttä mm. parantamalla yritysten ympäristöosaamista sekä vastuullisuutta kehittämällä ja käyttämällä uusimpia valaisun ja lämmönsäätelyn teknologioita. Projektissa olevat yritykset ja toimijat voivat osaltaan vaikuttaa kehityksen tavoitteiden toteutumiseen huomioimalla tuotantoteknologiaan, toimivaan logistiikkaan sekä jätteidenkäsittelyyn liittyviä seikkoja. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 9 |
| Valaistuksen aiheuttama CO2 kuormitus vastaa lähes kaikkien maailman autojen tuottamaa hiili-dioksidikuormaa ja on kolme kertaa suurempi kuin lentoliikenteen CO2 kuormitus. Hyötysuhteeltaan paremmat valaisuratkaisut vähentävät uusioutumattomien energialähteiden käyttöä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 0 |
| Tutkimuksellisten tulosten lisäksi projektin tavoitteina on aikaansaada konkreettisia kokeiluympäristöjä ja pilotteja, avata markkinoita uusille innovatiivisille käytännöille, edistää investointien ja hankintojen kautta innovaatiotoimintaa, luoda edellytyksiä yritysten liiketoiminnan kehittämiselle, saada alueellisesta hankkeesta kansallista hyötyä ja luoda uusia yrityksiä ja uutta liiketoimintaa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 0 |
| Projektin tuloksilla pyritään vaikuttamaan suoraan palveluntuottajien resurssitehokkuuteen siten että muistisairausoireiden lääkkeetön vähentäminen vähentäisi oireista aiheutuvaa kuormitusta ja siten mahdollistaisi hoitoresurssien tehokkaamman käytön. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 0 |
| Aktiivisuus ja turvateknologioiden avulla on mahdollista seurata ja monitoroida kohdehenkilöiden aktiivisuutta etäyhteyden avulla mikä vähentää kulkemisen hiilikuormitusta. Lisäksi projektissa kehitettävät jälkiasennettavat teknologiat mahdollistavat ja tukevat kotona asumista mikä vähentää liikkumisen tarvetta esimerkiksi kodin ja hoitoyksiköiden välillä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 0 |
| Projekti pyrkii aktiivisesti edistämään henkilökohtaisen terveydenhuollon, yksilöllisten ratkaisujen ja sairauksien ennaltaehkäisyn toteuttamista. Projektin arvoketju kattaa hyvinvointipalveluiden koko ketjun loppukäyttäjästä palveluntuottajaan ja sitä kautta tulokset tukevat ja edistävät hyvinvointia usealla eri tasolla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 0 |
| Tutkittavat teknologiaratkaisut koskevat tasapuolisesti sekä miehiä ja naisia. Lisäksi projekti huomioi eri tasapuolisesti eri käyttäjäryhmiä kuten palveluiden käyttäjiä ja hoivapalveluiden tuottajia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 0 |
| Projekti edistää muistisairaiden kotona asumista. Projekti pyrkii huomioimaan myös hoivapalvelutuottamisen parissa työskentelevien työ- ja toimintakyvyn edistämisen mikä osaltaan lisää sosiaalista kestävyyttä. Projekti luo myös mahdollisuuksia vahvistaa kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä paikallistasolla välittämällä projektin tuloksia alan kansalaisjärjestöille kuten Muistiliitolle ja sen paikallisille toimijoille | ||
| Kulttuuriympäristö | 7 | 0 |
| Projektissa kehitettävät jälkiasennettavat teknologiat mahdollistavat ja tukevat kotona asumista mikä osaltaa pitää kulttuuriympäristöjä elinvoimaisina. | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 0 |
| Projekti vaikuttaa taloudelliseen kestävyyteen mm. kehittämällä uusia vihreän talouden liiketoimintamahdollisuuksia, joita tarjoavat esim. projektisuunnitelman mukainen uuteen teknologiaan ja tutkimukseen perustuva liiketoiminnan kehittäminen. Projektin tuloksista tiedottaminen lisää ympäristötietoisuutta. | ||
Älykäs valaistus ja lämpöviihtyvyys muistisairaiden asumisen ja hoivapalvelutuotannon tukena (VALMUSKA) -projektin tavoitteena oli tutkia valaistuksen ja muiden jälkiasennettavien teknologioiden vaikutusta muistisairaan elämänlaatuun ja käytösoireisiin sekä kehittää ja testata uusia, näyttöön perustuvia ja kustannustehokkaita ratkaisuja muistisairaiden kotona asumisen tukemiseen ja mm. käytösoireista johtuvan hoivatarpeen vähentämiseen. Tutkimus toteutettiin Kuopiossa ja Oulussa sijaitsevissa hoivapalvelukeskuksissa vuosien 2015-2017 aikana. Osallistuvilla kaupungeilla ja yrityksillä oli vahva tahtotila pilotoida ja kehittää teknologioita osaksi palvelutuotantoa ja käyttää jälkiasennettavia laitteita ikääntyvien itsenäisen kotona asumisen tukena. Muistisairaiden ja heidän läheistensä lisäksi projektin kohderyhmiä olivat hoiva- ja asumispalveluja tuottavat yritykset sekä rakennus- automaatio ja hyvinvointiteknologiaa kehittävät yritykset. Tutkimusprojekti toteutettiin yhteistyössä Kuopion kaupungin, Oulun kaupungin, VTT:n, Itä-Suomen yliopiston ja Oulun yliopiston sekä yhdeksän suomalaisen yrityksen kanssa.