Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70295

Hankkeen nimi: Unmanned Aerial Vehicles in Mineral Exploration and Mining Operations in the Arctic Areas of Finland (UAV-MEMO)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Innovaatiorahoituskeskus Business Finland

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: PL 122

Puhelinnumero:

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: ROVANIEMI

WWW-osoite: www.ulapland.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Huttunen, Mikko

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: N/A

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mikko.huttunen(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358505362010

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Laajentuva malminetsintä- ja kaivostoiminta Pohjois-Suomen alueella edellyttää aikaa ja kustannuksia säästävien sekä ympäristöneutraalien etsintätekniikoiden kehittämistä. Näihin tarpeisiin voidaan vastata käyttämällä miehittämättömiä ilma-aluksia (UAV). Ongelmana kuitenkin on, ettei uusilla ja tulevilla pk-yrityksillä ole tarvittavaa tietotaitoa UAV:iden teknisestä soveltuvuudesta ja sääntelystä, jotta ne voisivat alkaa tarjota tarvittavia palveluja.

UAV-MEMO projekti on pyrkinyt ratkaisemaan mainitun ongelman. Siinä on tutkittu UAV:iden teknistä ja oikeudellista soveltuvuutta malminetsintään ja kaivostoimintaan. Sen tarkoituksena on ollut tarjota uusille ja olemassa oleville pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuus tarjota UAV-mittauspalveluja Lapissa sekä kaivos- ja malminetsintäyhtiöille tilaisuus ostaa po. palveluja. Samalla on edistetty UAV:iden käyttöä muihinkin sovellutuksiin.

Projekti toteutettiin kahden partnerin toimesta: Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Lapin yliopisto (ULAP). GTK tutki ensin UAV:iden teknistä soveltuvuutta malminetsintään ja kaivostoimintaan sekä selvitti, millaisia tarpeita yhtiöillä on. GTK:n vastuulla oli myös testata parhaimmiksi arvioidut UAV-sovellutukset käytännössä. Lapin yliopiston tehtävänä oli selvittää UAV:iden käytön sääntelyn nykytila Suomen ilmatilassa. Molempien partnereiden tulokset on julkaistu (ULAP) / julkaistaan (GTK) UAV-MEMO -käsikirjassa, joka oli koko projektin tavoiteltu lopputuote. Projekti kesti kaksi vuotta, päättyen joulukuussa 2016.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

4.2 Välilliset kohderyhmät

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 58 610

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 57 525

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 61 669

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 60 461

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen

Kunnat: Rovaniemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Yliopistonkatu 8

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeessa ei ole tehty erikseen analyysiä sukupuolinäkökulmasta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hankkeessa huolehditaan siitä, että kaikilla on yhtäläiset oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet päästä mukaan osaksi toimintaa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Kuten edellä on mainittu niin hankkeessa huolehditaan siitä, että kaikilla on yhtäläiset oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet päästä mukaan toimintaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 0
Arvoketjun alkupään toiminnan tehostuminen ja kustannusten pieneneminen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 10 0
Lentokoneiden käytön korvaaminen keveillä UAV-laitteilla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 10 0
Maastossa liikkumisen tarve vähenee.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 10 0
Sama kuin kahdessa edellisessä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 10 0
Maastossa liikkumisen tarve vähenee.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 10
UAV-laitteiden käyttö on lentokoneita vähemmän saastuttavaa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Tässä suhteessa neutraali.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 6 10
Projekti luo mahdollisuuksia paikallisille PK-yritykselle palvelujen tarjoajina.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 10
GTK:n ja Lapin yliopiston TKI-osaamisen parempi hyödyntäminen alueen kehityksessä ja uuden yrittäjyyden kehittämisessä.
Liikkuminen ja logistiikka 5 8
Hankkeessa ollaan luomassa uutta energiatehokasta ja vähähiilistä liikkumisen keinoa maastotukimukseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
PK-yrityksille liiketoimintamahdollisuuksia, suuryrityksille (kaivokset) mahdollisuuksia uusiin löytöihin ja sitä kautta uusia työpaikkoja.
Tasa-arvon edistäminen 0 4
Hanke tukee monialaista yhteistyötä, joka omalta osaltaan edistää tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 2
Toiminnassa huomioidaan yhteisvertaisuuden periaatteet, mikäli ne nousevat esille.
Kulttuuriympäristö 0 2
Lapin kulttuuriympäristä on tärkeä osa kehittämisympäristöä, ja sen kunnioittaminen on tärkeää myös hankkeen toiminnassa.
Ympäristöosaaminen 10 0
Hankkeen tärkeimpiä peruspilareita on edistää käytänteitä luonnonvarojen kestävälle käytölle ja kunnioittaa luontoa. Hankkeelle pyritään vähentämään toiminnan vaikutusta ympäristöön.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-