Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70537

Hankkeen nimi: HybWeld

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 28.2.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Innovaatiorahoituskeskus Business Finland

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2629463-3

Jakeluosoite: PL 6

Puhelinnumero: 0172556000

Postinumero: 70201

Postitoimipaikka: KUOPIO

WWW-osoite: www.savonia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Alonen, Antti

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: N/A

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: antti.alonen(at)savonia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358447855767

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektin tavoitteena on vertailla ja saada lisätietoa kaarihitsauksella, hybridihitsauksella ja laserhitsauksella tuotettujen hitsien välisistä eroavaisuuksista, kun lopputuotteiden käyttöolosuhteet ovat arktisia. Projektissa tutkitaan laser- ja hybridihitsauksen etujen kuten suuren hitsausnopeuden, pienen lämmöntuonnin, syvän tunkeuman sekä pienten muodonmuutosten ja jäännösjännitysten hyödyntämistä.

Projektissa otetaan huomioon suunnittelullinen näkökohta eli miten tuote ja sen liitokset tulee suunnitella, että se olisi laser- ja hybridihitsauksen kannalta hyvin hitsattavissa. Tutkimuksessa sovelletaan alan laadunhallintastandardeja. Standardien mukaisia staattisia tutkimuksia täydennetään tarpeen mukaan dynaamisilla kuormituskokeilla, sillä usein dynaaminen hitsien kuormitus vastaa paremmin rakenteiden normaalia käyttötilannetta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

4.2 Välilliset kohderyhmät

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 198 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 177 593

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 209 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 195 304

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion

Kunnat: Kuopio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: PL 6

Postinumero: 70201

Postitoimipaikka: Kuopio

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Lasertyöstö/hitsaus on perinteisesti hyvin miesvaltainen ala johtuen mm. siitä, että työsoluissa toimiminen on raskasta fyysistä työtä. Numeerisesti hallittu ja robotisoitu lasertyöstö/hitsaus -solu ei aseta fyysisiä tai terveydellisiä rajoitteita käyttäjälle. Hitsausratojen luonti tietokoneella/etäohjelmoimalla on moderni tapa työskennellä ja toimintaympäristö on muutenkin perinteistä konepajaa viihtyisämpi. Tämä kannustaa tekniikan pariin myös sellaisia käyttäjiä jotka eivät hitsaavassa tuotantoympäristössä perinteisesti viihdy.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Projektin toimintaa ja tavoitteita on pohdittu sekä miesten että naisten osalta. Projektin suunnitellut toimenpiteet eivät kohdistu suoranaisesti kumpaankaan sukupuoleen eikä vaikuta naisten tai miesten päivittäiseen elämään. Hankkeessa tutkitaan tuotteiden hitsattavuutta ja viranomaismääräyksiä eikä tutkimuksessa ole suoranaisesti naisten ja miesten välisiä eroja jotka koskevat resursseja tai arvoja. Miesvaltaisesta alasta johtuen pääosa projektiin osallistuvasta henkilöstöstä on miehiä, mutta itse tutkimuksen ja hitsaus/lasertyöstösolun toiminnan kannalta sukupuolten välillä ei ole merkittäviä eroja.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite on itse lasertekniikan laajamittaisemman hyödyntämismahdollisuuksien todentaminen ja sitä kautta alueen yritysten kilpailukyvyn lisääminen

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 0
Valmistus laserhitsaussolussa on energiatehokkaampaa kuin perinteinen kaarihitsaus sekä mahdollistaa joissakin tapauksissa joidenkin työvaiheiden, kuten jälkikoneistuksen pois jättämisen. Myös hitsauslisäaineita kuluu vähemmän ja valmistuneet kappaleet ovat siten energiatehokkaampia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Energiansäästö
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 0
Vähentää perinteisiin työmenetelmiin nähden jätteen ja kierrätysmäteriaalin syntymistä, koska mm. hitsaukseen kiinteästi liittyvä hiontatyötarve sekä hitsauslisäaineiden käyttötarve ja jälkikoneistustarve vähenevät
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 0
Energiatehokkuuden sekä joidenkin työvaiheiden poistumisen myötä vähentää sähkönkulutusta ja sitä kautta energiantuotannon tarvetta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei ole
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 0
Hitsauslisäaineiden kulutuksen vähentyminen, ainetta poistavien työstöjen väheneminen ainakin jälkityöstön osalta
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta, vaikkakin laitteiston käyttämä sähkö voi olla uusiutuvista energialähteistä peräisin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 0
Alueen teollisuuden kilpailuedellytysten ja tietotaidon lisääminen (alueelta puuttuneen) uuden valmistustekniikan myötä. Yritykset pääsevät tutkimaan ja testaamaan uutta valmistustekniikkaa ilman suuria investointeja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 5
Laser- ja laserhybridihitsauksen huomiointi tuotteiden suunnittelussa sekä 3D-laserleikkauksen mahdollisuudet tuotesuunnittelussa. Molemmista aihepiireistä haetusta osaamisesta pyritään kehittämään palvelu tuotesuunnittelua tekevien yritysten tarpeisiin. Hankkeessa voidaan myös kehittää ja testata muita aihepiiriin liittyviä palveluliiketoiminnan tuotteita.
Liikkuminen ja logistiikka 8 0
Laser ja laserhybriditekniikalla hitsatun tuotteen väsytystestauksesta (verrattuna perinteisin menetelmin valmistettuun tuotteeseen) sekä lasertyöstöä hyödyntävien tuotteiden proto- tai koevalmistuksesta pyritään kehittämään palvelu lähelle alan yrityksiä. Nykyisellään tekniikka ei ole lähialueilta saatavissa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 0
Robotisoitu hitsaussolu parantaa työhyvinvointia vähentämällä raskaita fyysisiä töitä ja edistää työssä jaksamista.
Tasa-arvon edistäminen 7 0
Kone- ja metallituoteteollisuus on hyvin miesvaltainen, osasyynä lienee alan imago ja useiden töiden fyysinen rasittavuus. Lasertyöstötekniikka on aina numeerisesti ohjattua eli työ ei ole fyysisesti raskasta eikä työympäristössä ole muutenkaan sukupuolta rajoittavia tai mies/naisnäkökulman kannalta poikkeavia tekijöitä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei vaikutusta
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
Energiansäästö

9 Loppuraportin tiivistelmä

Projektin tavoitteena on vertailla ja saada lisätietoa kaarihitsauksella, hybridihitsauksella ja laserhitsauksella tuotettujen hitsien välisistä eroavaisuuksista, kun lopputuotteiden käyttöolosuhteet ovat arktisia. Projektissa tutkitaan laser- ja hybridihitsauksen etujen kuten suuren hitsausnopeuden, pienen lämmöntuonnin, syvän tunkeuman sekä pienten muodonmuutosten ja jäännösjännitysten hyödyntämistä.

Projektissa otetaan huomioon suunnittelullinen näkökohta eli miten tuote ja sen liitokset tulee suunnitella, että se olisi laser- ja hybridihitsauksen kannalta hyvin hitsattavissa. Tutkimuksessa sovelletaan alan laadunhallintastandardeja. Standardien mukaisia staattisia tutkimuksia täydennetään tarpeen mukaan dynaamisilla kuormituskokeilla, sillä usein dynaaminen hitsien kuormitus vastaa paremmin rakenteiden normaalia käyttötilannetta.