Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70554

Hankkeen nimi: Kyberturvallisuusosaamisen ja liiketoiminnan kehittäminen

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2015 ja päättyy 30.9.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Kotkan kampus: PL 9 (Pääskysentie 1)

Puhelinnumero: +358 44 702 8888

Postinumero: 48401

Postitoimipaikka: Kotka

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kettunen Martti

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: martti.kettunen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 44 702 8300

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke yhdistää datakeskus-, pelillistämis- ja kyberturvallisuusosaamisen ja tutkimuksen uudella innovatiivisella tavalla. Näiden kolmen alueen nykyinen osaavien henkilöiden vaje on tarkoitus kattaa luomalla uusi tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymä, joka synnyttää samalla alan yrittäjyyttä ja työpaikkoja alueelle.

Kyberturvallisuusalan tuotteita ja palveluja pilotoidaan tällä uudella innovaatioalustalla. Tarvittavaa kyberturvallisuusosaamista jaetaan laajalle yleisölle kyberturvallisuuspelin muodossa. Pilotoitavan pelin kehityksessä on tavoitteena tutkia pelillistämistä ja ansaitamalleja. Pilotti näyttää suuntaa uudenlaisen alustan kehittämiselle koulutuspelejä ajatellen. Lisäksi tavoitteena on tutkia datakeskusosaamista ja erityisesti siihen liittyviä kyberturvallisuushaasteita. Lopullisena tavoitteena on kyberturvallisuustietouden lisääminen, verkoston ja liiketoiminnan synnyttäminen samalla lisäten tietoisuutta liittyen kestävään kehitykseen, yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon.


Lyhyellä aikavälillä hankkeessa syntyy uutta tietoa, teknologiaa ja osaamista kyberturvallisuudesta. Näiden hyödyntäminen puolestaan kasvattaa yritysten kilpailukykyä ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Pitkällä aikavälillä seudulle muodostuu merkittävää kyberturvallisuusalan osaamista ja liiketoimintaosaamista sekä palveluita hyödynnetään aktiivisesti seudun yrityksissä.

Hanke vastaa Suomen kyberturvallisuusstrategian haasteeseen vuodelta 2013. Visiossa Suomi on vuoteen 2016 mennessä kansainvälinen edelläkävijä kyberturvallisuudessa ja kyberuhkien hallinnassa ja Suomessa kyberturvallisuuteen tullaan panostamaan merkittävästi. Hanke toteutetaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Lappeenrannan yliopiston ja Cursor Oy:n yhteishankkeena.

Hankkeeseen liitty Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun toteuttama rinnakkaishanke "Kyberturvallisuusosaamisen ja liiketoiminnan kehittäminen, investoinnit (hakemusnro 301076)", jossa rakennetaan uusi kyberturvallisuuden innovaatioalusta CyberLab. Laboratorion lähtökohtana on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Metsolan kampuksen ICTLAB-ympäristöön juuri rakennettu datakeskus. Datakeskukseen asennetaan uudet tarpeelliset tietoturvaratkaisut, laitteet ja ohjelmat. Useita kyberturvallisuuspalveluja pilotoidaan CyberLab-ympäristössä alueen halukkaiden yritysten kanssa. Näitä palveluja olisivat esim. penetraatiotestaus, haavoittuvuusskannaus, tietoturvakatsaus, -arviointi ja -auditointi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueen nykyiset ja mahdolliset uudet kyberturvallisuuden verkko-opetuksen ja pelialan pk-yritykset, start-up yritykset ja näiden yritysten tulevat osaajat, joilla tavoitteena hyödyntää kyberturvallisuutta yritysten kilpailuvalttina.

1) Kyberturvallisuusalan yritykset, jotka voisivat tarjota palveluna:
- penetraatiotestausta
- tietoturvakatsauksia
- tietoturvaarviointeja
- tietoturvaauditointeja
2) Pelialan yritykset, jotka ovat kiinnostuneita tarjoamaan MOOC-pelejä yhteisellä konseptilla (pilotoidaan hankkeessa)
3) Kyberturvallisuusosaajat
- korkeakoulujen kyberturvallisuusopiskelijat
- avoimen korkeakoulun kautta saavutettavat uudet opiskelijat
4) pelillistettyjen MOOC-toteutusten osaajat
- korkeakoulujen opiskelijat

Hankkeessa kartoitetaan kaikki Kymenlaakson alueen potentiaaliset yritykset:
- Tietoturva-alan yritykset
- Tietotekniikkapalveluja tarjovat yritykset
- Peliohjelmointiyritykset
- Muut potentiaaliset yritykset

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillinen kohderyhmä koostuu:
1) Korkeakoulun opettajat, opiskelijat ja muu henkilökunta
- korkeakoulun tietotekniikan opetuksen ja tutkimuksen taso nousee merkittävästi
- korkeakoulu on mukana alan uusimmissa tutkimuksessa
- korkeakoululle muodostuu vahva uusi tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymä
2) elinkeinoyhtiöt
- uutta tietoa alueen yritysten kiinnostuksesta kyberturvallisuusosaamiseen ja siihen liittyvien palvelujen tarjoamiseen
- uutta tietoa kiinnostuksesta uuteen yhteiseen konseptiin pelillistetyistä MOOC-toteutuksista
3) Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueen kaupungit ja kunnat
4) Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueen elinkeinoelämä
5) Kyberturvallisuudesta kiinnostuneet kansalaiset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 502 805

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 494 344

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 761 832

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 706 204

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan, Lappeenrannan, Kotkan-Haminan

Kunnat: Kouvola, Hamina, Kotka, Lappeenranta

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 5, joihin työllistyvät naiset 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
XAMK:n tietotekniikan opiskelijat ovat yksi hankkeen kohderyhmistä. Vuoden 2011 jälkeen tietotekniikan koulutusohjelmasta valmistuneista on ollut miehiä 94% (62) ja naisia 6% (4). Vuosina 2013 ja 2014 aloittaneita tietotekniikan opiskelijoista on miehiä 95% ja naisia 5%. Game Design (Kouvola)-koulutusohjelman osalta tilanne (2013 ja 2014) aloittaneiden opiskelijoiden osalta on miehiä 38% ja naisia 62%. Tilastokeskukselta ei löydy alueen yritysten sukupuolten tasa-arvoon liittyvää tilastointia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kyberturvallisuusosaamisen kartoituksen yhteydessä selvitetään ja lisätään osallistuvien yritysten ja opiskelijoiden tietoisuutta liittyen yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Hankkeessa järjestetään tasa-arvoon liittyvää koulutusta osallistuville yrityksille ja opiskelijoille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on kyberturvallisuusosaamisen ja siihen liittyvän liiketoimintaosaamisen kehittäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Yrityksille ja opiskelijoille tarjotaan tietoutta ja koulututusta kestävästä kehityksestä. Kyberturvallisuuden kehittyessä madaltuu palveluntarjoajien kynnys siirtää palveluita verkkoon. Sähköisiin palveluihin siirtyminen tyypillisesti vähentää raaka-aineiden käyttöä ja ympäristöä rasittavaa liikennettä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 6
Yrityksille ja opiskelijoille tarjotaan tietoutta ja koulututusta kestävästä kehityksestä. Pilvipalvelut ja datakeskusten modernit jäähdytysratkaisut vähentävät hiilijalanjälkeä. Kyberturvallisuuden kehittyessä madaltuu palveluntarjoajien kynnys siirtää palveluita verkkoon. Sähköisiin palveluihin siirtyminen tyypillisesti vähentää raaka-aineiden käyttöä ja ympäristöä rasittavaa liikennettä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 3
Pilvipalvelut ja datakeskusten modernit jäähdytysratkaisut vähentävät hiilijalanjälkeä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 6
Pilvipalvelut ja datakeskusten modernit jäähdytysratkaisut vähentävät hiilijalanjälkeä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Tiedotetaan uudesta jätelaista erityisesti datakeskusten osalta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 3
Uusiutuvien energialähteiden käyttö datakeskusten energialähteenä (aurinko, tuuli, vesi jne.)
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 0
Uusi kyberturvallisuuden osaamiskeskus luo pohjan uudenlaiselle kyberturvallisuus- ja pelillistämisliiketoiminnan kestävälle kehittämiselle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 0
Hankkeessa kehitetään uusi kyberturvallisuuskeskus, uudenlainen innovatiivinen pelialusta ja pilotoidaan useita kyberturvallisuuspalveluja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 4
Uudenlainen pelien kautta tapahtuva opetus vähentää lähiopetuksen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Kyberturvallisuusosaaminen parantaa ihmisten ja yritysten yleistä turvallisuutta. Annetaan osallistuville yrityksille ja opiskelijoille koulutusta aiheesta
Tasa-arvon edistäminen 0 6
Asiasta tehdään tarkemmat selvitykset yritysten ja opiskelijoiden keskuudessa hankkeen aikana. Annetaan osallistuville yrityksille ja opiskelijoille tietoa aiheesta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 5
Annetaan osallistuville yrityksille ja opiskelijoille tietoa aiheesta
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 4
Annetaan osallistuville yrityksille ja opiskelijoille tietoa aiheesta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke on yhdistänyt datakeskus-, pelillistämis- ja kyberturvallisuusosaamisen ja tutkimuksen uudella innovatiivisella tavalla. Hanke on luonut uuden tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymän CyberLab. Se on tuottanut näille kolmelle alueelle osaavia henkilöitä, joka edesauttaa alan yrittäjyyttä alueelle. Kyberturvallisuusalan tuotteita ja palveluja on pilotoitu innovaatioalustalla. Ehdottomasti tärkein hankkeen tulos on innovaatioalustalla toimiva VirtualLab-pilvipalvelu. VirtualLab mahdollistaa kyberturvallisuuden kouluttamisen, tutkimuksen ja yrityksille tarjottavat palvelut uudella innovatiivisella tavalla.
Hanke on tuottanut osaamista myös kyberturvallisuuspelien muodossa. Pilotoitujen pelien kehityksessä on tutkittu pelillistämistä ja ansaitamalleja. Lisäksi tavoitteena on ollut tutkia datakeskusosaamista ja erityisesti siihen liittyviä kyberturvallisuushaasteita. Tärkeänä tuloksena on kyberturvallisuustietouden lisääminen, verkoston ja liiketoiminnan synnyttäminen.
Lyhyellä aikavälillä hankkeessa on syntynyt uutta tietoa, teknologiaa ja osaamista kyberturvallisuudesta. Näiden hyödyntäminen puolestaan kasvattaa yritysten kilpailukykyä ja luo uusia liiketoiminta-mahdollisuuksia. Pitkällä aikavälillä seudulle muodostuu merkittävää kyberturvallisuusalan osaamista ja liiketoimintaosaamista sekä palveluita hyödynnetään aktiivisesti seudun yrityksissä. Hanke on vastaus Suomen kyberturvallisuusstrategian haasteeseen, jonka visiossa Suomi on kansainvälinen edelläkävijä kyberturvallisuudessa ja kyberuhkien hallinnassa.
Hanke on toteutettu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Lappeenrannan yliopiston ja Cursor Oy:n yhteishankkeena. Hankkeeseen liittyy Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun toteuttama rinnakkaishanke "Kyberturvallisuusosaamisen ja liiketoiminnan kehittäminen, investoinnit (hakemusnro 301076)". CyberLab-laboratorion lähtökohtana on ollut Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Metsolan kampuksen ympäristöön aikaisemmin rakennettu datakeskus. Datakeskukseen on asennettu uudet tarpeelliset tietoturvaratkaisut, laitteet ja ohjelmat.