|
|
|
Hankekoodi: A70558
Hankkeen nimi: Vähähiilisen rakentamisen innovaatio- ja toimintaverkosto
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.10.2016
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Kouvola Innovation Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2221859-6
Jakeluosoite: Paraatikenttä 4
Puhelinnumero: 0206152710
Postinumero: 45100
Postitoimipaikka: Kouvola
WWW-osoite: http://www.kinno.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tero Hasu
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tero.hasu(at)kinno.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0206155547
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Vähähiilisen rakentamisen innovaatio- ja toimintaverkosto
Tavoitteet
Tavoitteena on aktivoida pk-yrityksiä ja edistää niiden kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä EU:n vähähiilisen talouden ja resurssitehokkuuden tiekarttojen mukaisesti uusien vähähiilisen rakentamisen liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Hanke on suunniteltu huomioiden rakennerahasto-ohjelman erityisteemat.
Tavoitteena on toteuttaa Kouvolan strategiaa ja elinkeino-ohjelmaa, joissa edellytetään puurakentamisen edistämistä. Organisaatioiden innovatiivisimpia resursseja suunnataan kaupungin, maakuntaliiton ja rahaston asettamien tavoitteiden ja sopimusvelvoitteiden mukaisesti uuteen verkostoyhteistyöhön yritysten kehittämiseksi.
Tavoitteena on saada hyödynnettyä rakennerahasto-ohjelmassakin tunnistettua kasvupotentiaalia puurakentamisen osalta alueen elinkeinotoiminnassa. Tavoitteena on tunnistaa ja arvioida Kouvolan alueelta sopivia innovaatioympäristöjä ja kehitysalustoja pk-yritysten liiketoimintojen kehittämiseksi sekä laatia Kouvolan seudulle soveltuva vähähiilisyysmalli yhteistyössä hankkeeseen osallistuvien tahojen kanssa.
Toimenpiteet
Elinkeinoyhtiö arvioi mahdollisia innovaatioympäristöjä (rakennuskohde, aluerakennuskohde tai maankäyttö- ja kaavoitushanke) Kouvolan seudulla vähähiilisen rakentamisen toteuttamiseksi sekä yritysten motivoimiseksi uuden liiketoiminnan kehitysalustoiksi.
Elinkeinoyhtiö muodostaa verkoston pk-yritysten, julkisten toimijoiden ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Kehitys- ja liiketoimintamahdollisuuksia ideoidaan ja arvioidaan yhdessä verkoston kanssa. Uuden hankintadirektiivin vähähiilisyyden ja resurssitehokkuuden mahdollisuudet käydään läpi hankkeen aikaisissa Kouvolan seudun julkisissa uudisrakennushankkeissa.
Aalto-yliopisto kehittää Kouvolalle vähähiilisen rakentamisen ja luvittamisen mallin sekä informoi kohdeyrityksiä sen hyödyntämisestä. Ideoidaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia yhteistyössä yritysten ja hanketoimijoiden kanssa. Luodaan alustava suunnitelma yksittäisten rakennusten hiilitaloudellisuusmallista.
Helsingin yliopisto laatii vähähiilisen puurakentamisen aluetalousvaikutusselvityksen. Lappeenrannan teknillinen yliopisto toteuttaa elinkaarikustannuslaskentaa kaupungin osoittamaan kohteeseen. Kyamk tarkastelee puun restoratiivisia mahdollisuuksia esimerkkikohteissa.
Tulokset
Yritysten motivoimiseksi ja kasvun tueksi on tunnistettu ja arvioitu innovaatioympäristöjä vähähiilisen rakentamisen osalta. Yritysten valmiuksia tunnistaa ja hyödyntää kasvupotentiaalia vähähiilisen rakentamisen osalta on edistetty.
Innovaatioyhteistoiminnan, yritysten kilpailukyvyn, vähähiilisten hankintojen ja resurssitehokkuuden kehittämisen osalta on muodostettu verkosto pk-yritysten, julkisten toimijoiden ja koulutusorganisaatioiden kanssa.
On kehitetty vähähiilisen ja resurssitehokkaan rakentamisen malli yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yritysten osaaminen ja ymmärrys vähähiilisyyden ja elinkaarikustannuslaskennan osalta on lisääntynyt.
Kouvolan seudun ja maakunnan rakennus- ja kiinteistöalan puurakentamisesta kiinnostuneet sekä puutavarateollisuuden yritykset. Edellä mainittujen toimialojen rakennuttaminen ja suunnittelutoiminta. Puutuotteiden valmistajat. Kiinteistöjen käytön, ylläpidon ja huollon palveluverkosto.
Kouvola Innovation Oy:n Uudistuva biotalous – kehittämistiimin yritysrekisterissä on em. alojen yrityksiä maakunnan alueella noin 420 kappaletta (rakennus- ja kiinteistöalan merkittävimmät yritykset 300, puutavarateollisuus kokonaisuudessaan 120 yritystä). Kouvola Innovation Oy:n tilaisuuteen Kouvolan puurakentamisen kehittämistarpeista 4.4.2013 osallistui 26 yksityisen kaupungin tai maakunnan alueella toimivan kouvolalaisyrityksen edustajaa.
Kouvolan seudun julkiset hankkijat ja rakennuttajat. Kouvolan kaupungin maankäytön suunnittelu, sisältäen kaavoituksen ja rakennusvalvonnan, sekä Kouvolan kaupungin tilaliikelaitos.
Kohdealueella toimivat tutkimus- ja koulutusyksiköt sekä oppilaitokset. Aalto – yliopiston puurakenneprofessuurin alla toimiva tutkimusryhmä yliopiston Rakennustekniikan laitoksella sekä monialainen Aalto Wood – tutkimusverkosto.
Puurakentamiseen ja puutuoteteollisuuteen keskittyvät tutkimus- ja oppilaitokset muualla Suomessa.
Välittömään kohderyhmään kuuluvien yritysten kattojärjestöt kuten esim. Rakennusteollisuus, Kiinteistöliitto, Suomen Konsulttitoimistojen liitto, Rakennuttajaliitto. Puumiesten Liitto, Puuinfo, Finnish Wood Research, Metsäsäätiö, MTK – Säätiö jne. Poliittiset vaikuttajat ja päätöksentekijät kuntien ja maakunnan tasolla.
Alueen tutkimus- ja koulutusyksikköjen sekä oppilaitosten opiskelijat. Aalto – yliopiston rakennustekniikan osaston opiskelijat. Kymenlaakson täydennys- ja aikuiskoulutusyksikköjen opiskelijat. Aalto – yliopiston puuarkkitehtuurin sekä puutuotetekniikan laitokset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 202 201
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 201 122
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 288 858
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 287 382
Maakunnat: Kymenlaakso
Seutukunnat: Kouvolan
Kunnat: Kouvola
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 30, joihin työllistyvät naiset 8
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 4, joista naisten perustamia 2
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 5 |
| Uusiutuvien rakennusmateriaalien käyttö lisääntyy ja rakentamisen resurssitehokkuus paranee | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 8 |
| Rakennusten valmistusvaiheen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät 20-50% | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei voida arvioda yksiselitteisellä lukuarvolla, koska arviointimenetelmistä ei ole kansainvälistä tai kansallista yhteisymmärrystä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 6 | 8 |
| Puutuotteiden elinkaaren ja substituutiovaikutuksen kautta talousmetsien maaperän hiilensitomispotentiaali kasvaa arviolta kaksinkertaiseksi luonnontilaiseen metsämaan orgaaniseen hiilipitoisuuteen verrattuna. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Puun lisääntynyt käyttö kasvavassa puurakentamisessa ei vaaranna metsien kestävää käyttöä. Kotimaisen lähiraaka-aineen lisääntyvä käyttö voi vähentää kuljetussuoritteita esimerkiksi ulkomaisen maa- ja meriliikenteen osalta ja sitä kautta Natura-alueille kohdistuva rasitus voi vähentyä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 6 |
| Materiaalien kierrätettävyys paranee ja jätteet vähenevät esivalmistuksen kehittymisen vuoksi; taloudellisen kestävyyden paranemista ei pystytä täysin arvioimaan. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 8 |
| Puutuotteiden valmistuksen jätteet ja sivutuotteet voidaan hyödyntää elinkaarensa lopussa bioenergiana, jonka energiasisältö on 2-3 kertaa suurempi kuin valmistukseen käytetty energia. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 7 |
| Metsäsektorin BKT-osuuden jakauma siirtyy kemialliselta puolelta mekaaniselle. Tämä vahvistaa Kouvolan alueen taloudellista kilpailukykyä metsäteollisuuden rakennemuutoksessa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 5 |
| Vähähiilisen rakentamisen toimintamalli palvelee yritysten liiketoimintaa ja t&k-toimintaa. Kyseessä on ensimmäinen toimintamallin kehitys Suomessa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 6 |
| Lisä- ja täydennysrakentamisella siirrytään kohti keskitetympää ja eheämpää kaupunkirakennetta ja sitä kautta kohti energiatehokkaampaa kaupunkiympäristöä. Keskitetymmän rakenteen on esitetty laskevan asumisen, elämisen ja rakenteen ylläpitämisen yksikköhintaa. Puukohteet voidaan toteuttaa enemmän paikallista osaamista ja työvoimaa hyödyntäen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 6 |
| Kaupunkirakenteiden kehittämisen ja puurakentamisen sekä puun käytön yleisen edistämisen lähtökohtina on aina oltava asukkaiden hyvinvoinnin lisääntyminen. Mittareita ei ole olemassa, eikä vaikutuksia pystytä täysin arvioimaan. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Hanke edistää miesten ja naisten tasa-arvoa; oppilaitokset ovat jo analysoineet mies/naisnäkökulmaa ja –määriä eri opiskelijaryhmissä, tiedostavat tilanteensa ja ottavat analyysien tiedot huomioon yhteistoiminnassaan. Ammatti- ja koulutusnimikkeissä pyritään ottamaan käyttöön sukupuolten kannalta tasa-arvoisia nimikkeitä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 5 |
| Hanke edesauttaa puurakentamisen perinteen säilymistä sekä edistää nykyaikaisen kestävän kehityksen mukaisen kulttuuriympäristön kehittymistä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 8 |
| Hanke edistää ympäristövaikutusten kannalta Suomelle erittäin merkittävän toimialan, rakentamisen ja rakentamisen ympäristöosaamisen kestävää kehitystä; puurakentamisen osaamisen kehittäminen on ympäristöosaamisen kehittämistä; kaikille rakentamisprosessin osapuolille saadaan tietoa ja osaamista uusiutumattomien raaka-aineiden korvaamista uusiutuvilla vastaavilla. | ||
EU:n strategialinjaukset, politiikka ja direktiivit tulevat ohjaamaan kansallista lainsäädäntöä ja määräyksiä sekä ohjeita rakennusalalla kohti energiatehokkaampia, päästövapaampia ja resurssituottavampia ratkaisuja.
Vuonna 2017 ympäristöministeriö tulee laatimaan ohjeet rakennushankkeiden ympäristökriteereistä, sekä julkisille puurakennuskohteille yhtenäiset hankintaohjeet. Ministeriön tavoitteena on sisällyttää materiaalien hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin vuoteen 2025 mennessä.
Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman 2017 - 2020 rakentamisen suunnittelun ohjaus tulee perustumaan mahdollisimman paljon energiatehokkuuteen sekä elinkaariedullisuuteen. Ympäristöohjelman tavoitteena on pienentää haitallisia ympäristövaikutuksia etenkin hiilidioksidipäästöjä vähentämällä.
Vähähiilisen rakentamisen innovaatio- ja toimintaverkosto - hanke tuotti hyvää kokemusta eri osapuolten valmiuksista tehdä yhteistyötä, elinkaaren aikaista laskentaa sekä koko investoinnin päästöjen laskennassa. Elinkaarikustannuslaskennassa ratkaisevaa ovat oikein tehdyt rajaukset sekä lähtötietojen kattavuus. Laskennan lähtötietojen saatavuus osoittautui elinkaarilaskennalle tyypilliseen tapaan vaikeaksi ja työlääksi.
Hankkeen perusteella voidaan todeta, että asetusluonnosvaiheessa oleva uusi vuonna 2019 voimaanastuva energiatehokkuuslainsäädäntö ei tule kouvolalaisella osaamisella tuottamaan ongelmia tapaustutkimuskohteen kaltaisissa julkisen rakentamisen kohteissa.
Olennaista tulevan edellä mainitun kansallisen lainsäädännön kanssa toimimisessa menestyksekkäästi on yleisesti se, että toteutettavan rakennushankeen koko elinkaarella, rakennuttajalla, suunnittelijalla ja käyttäjällä tai omistajalla on oltava yhteiset tavoitteet ja niiden pitää olla selvillä jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Päätöksenteossa korostuvat tällöin aiempaa enemmän avoimuus ja läpinäkyvyys, ymmärrys elinkaaresta ja -kokonaisuuksista sekä yleisemmin ammatti- sekä johtamistaito.
Kouvolan kaupungin Korian tehdasvalmisteinen puurunkoinen päiväkoti vähentää tulosten mukaan uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä, vähentää jätettä, prosessina nopeuttaa rakentamista sekä parantaa rakentamisen tuottavuutta. Puun käyttö rungossa ja verhousmateriaalina mahdollistaa EU:n kiertotaloustavoitteiden saavuttamista sekä vähentää uusien raaka-aineiden tarvetta ja jätteiden määrää. Samalla se paikallista jalostusta käyttäen ja tehtaalla esivalmistettuna voi tukea paikallista työllisyyttä.
Rakennusten tietomallinnusten työvälineet ja varsinkin niiden käyttäminen on vielä suurimmilta osin puutteellista ja usein vielä ilman todellista toteutushyötyä. Rakentamisen mukaan lukien talotekniikan yhdistävää mallintamista on käytössä, mutta tietomallintamisen hyödyntämisestä ei olekaan kysymys tästä, vaan tietomallista koko elinkaaren ajalle. Muun kuin rakentamisen ajan hyödyntämistä ei ole vielä kuin yksittäisissä huoltokirjaohjelmissa.
Hankkeen ja tulevan lainsäädännön perusteella on suositeltavaa, että Kymenlaaksossa kehitetään edelleen vähähiiliseen rakentamiseen ja elinkaarilaskentaan läpinäkyviä työvälineitä ja menettelyjä. Samoin, edellä mainituin perustein Kymenlaaksossa on syytä toteuttaa julkisissa hankkeissa vähähiilistä ja resurssitehokasta suunnittelua ja rakentamista tilaajan asettamin tavoittein.
Hankkeen hallinnoijan loppuraportin yhteenveto, sekä osatoteuttajien loppuraportit ovat tässä loppuraportissa liitteinä.