|
|
|
Hankekoodi: A70561
Hankkeen nimi: REISKA - Resurssitehokkuuden parantamisella tehoja liiketoimintaan
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Lahden ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2630644-6
Jakeluosoite: PL 214
Puhelinnumero: 03 828 18
Postinumero: 15101
Postitoimipaikka: Lahti
WWW-osoite: http://www.lamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: CURA KIRSTI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsti.cura(at)lamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 708 1586
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kestävän kasvun ja uusien työpaikkojen tavoitteleminen on koko Euroopan haaste. Toisaalta ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja luonnonvarojen ehtyminen aiheuttavat globaaleja haasteita. Eurooppalaisista 75 % asuu tällä hetkellä kaupungeissa ja osuus kasvaa edelleen. Kaupungit ovatkin yhä enenevissä määrin riippuvaisia ympäröivistä alueista ja ympäristön tarjoamista ekosysteemipalveluista. Kasvava ruoan, energian ja veden kysyntä kohdistaa ympäristölle paineita, jotka saattavatjohtaa ympäristön tilan heikkenemiseen ja erilaisiin kestävyyshaasteisiin. Globaalissa mittakaavassa ympäristön kestävyyden on jo katsottu ylittyneen mm. kasvihuonekaasupäästöjen ja typen ja fosforinkiertojen osalta.
Euroopan komission äskettäin hyväksymä lakiehdotus asettaa todella haastavia tavoitteita luonnonvarojen käytön tehostamiselle esim. kierrätettävissä olevan jätteen hyödyntämisen kautta, sillä kierrätettävissä olevan jätteen sijoittaminen kaatopaikalle aiotaan kieltää vuoteen 2025 mennessä. REISKA-projekti vastaa omalta osaltaan
luonnonvarojen ehtymiseen liittyviin haasteisiin lisäämällä resurssitehokkuutta, siihen liittyvää osaamista sekä liiketoimintamahdollisuuksia projektin kohdealueella.
Päijät-Hämeen alueella on tehty resurssitehokkuuteen liittyviä hankkeita ja selvityksiä, mutta niiden tuloksia ei ole vielä täysin käytetty hyväksi. Päijäthämäläisillä yrityksillä on myös potentiaalisia jäte- ja sivuvirtoja, joiden hyötykäyttöä REISKA-projektissa selvitetään ja pilotoidaan. Projektin kokonaistavoitteena on kasvattaa pk-yritysten resurssitehokkuusosaamista kehitettävien ja pilotoitavien toimenpiteiden ja toimintamallien avulla. Esimerkkejä tehtävistä toimenpiteistä ovat teollisuusalueiden materiaalivirtojen kartoittaminen ja havainnollistaminen paikkatietopalvelun avulla sekä tekstiilien ja kuitujen hyödyntämisen toimintamallin ja kehityssuunnitelman tekeminen. Ravinnetalouteen liittyvä osuus tarkastelee case-tyyppisesti Lahden seudun ruoantuotantojärjestelmiä ja laskee ravinne-, hiili- ja vesijalanjälkiä. Em. laskelmien perusteella voidaan arvioida suljettujen ravinnekiertojen asteita ja tehostamiskeinoja aidosti suljettujen kiertojen saavuttamiseksi.
Projektikonsortioon kuuluvat Lahden ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto, ympäristötekniikka, missä LAMK toimii hallinnoijana. Projektin konkreettisilla toimenpiteillä ja sen aikana kehitettävillä toiminta- ja laskentamalleilla luodaan kestävää liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja. Kehittämistä tehdään käyttäjälähtöisillä menetelmillä sekä hyödyntämällä kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyössä. REISKA-projektin aktiviteettien kautta myös LAMKin työelämälähtöinen cleantech-TKI -osaaminen ja AMK-yliopisto -yhteistyö vahvistuu ja juurtuu hyödyntämään kaikkia sidosryhmiä ja LAMKin omistajakuntia Päijät-Hämeen alueella. Projekti tukee rakennerahasto-ohjelman horisontaalisia periaatteita.
Projektin pääkohderyhmä on Päijät-Hämeen pk-yritykset toimialasta riippumatta (esim. tuotteita ja palveluja tarjoavat yritykset, materiaalivirtoja hyödyntävät yritykset) ja projektin aikana mahdollisesti aloittavat uudet yritykset.
Projektin välilliset kohderyhmät ovat pk-yritysten asiakkaat ja alihankkijat, tapahtumien asiakkaat, LAMKin opiskelijat ja henkilökunta, muiden alueen korkeakoulujen toimijat, LAMKin omistajakunnat ja muut sidosryhmät sekä viranomaiset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 625 980
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 600 857
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 908 540
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 858 364
Maakunnat: Päijät-Häme
Seutukunnat: Lahden
Kunnat: Asikkala, Hollola, Lahti, Heinola, Orimattila
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 9, joihin työllistyvät naiset 3
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 9 |
| Projektissa tutkitaan erilaisten sivuvirtojen (materiaali, vesi, energia, ruokatalous) hyötykäyttömahdollisuuksia. Projektin toimenpiteet vähentävät neitseellisten luonnonvarojen hyödyntämistarvetta. Vaikutukset eivät välttämättä vielä näy projektin aikana, mutta projektin jälkeen vaikutukset ovat merkittäviä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 10 |
| Projektissa tunnistetaan erilaisia kestävyyshaasteita ja parannetaan prosessien omavaraisuutta. Tietoisuutta ilmastomuutoksen riskien vähentämisen vaikutuksista kasvatetaan. Esim. kierrätyslannoitteita hyödyntämällä voidaan varautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 10 |
| Projektin useat toimenpiteet edistävät vähähiilisyyttä. Erityisesti projektin ruokatalousosuus parantaa merkittävästi monimuotoisuutta mm. vesistöjen ravinnekuormitusten vähenemisen kautta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 10 |
| Projektin ruoantuotantoaiheen sivuainevirtojen tehostaminen voi lisätä biomassan käyttöä energiantuotannossa, mikä puolestaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Tarkastelemalla tuotantoketjujen vesijalanjälkiä voidaan vaikuttaa pohjaveden ja pintavesien kulutukseen, sekä niihin kohdistuviin kuormituslähteisiin. Maaperän laatu vaikuttaa olennaisesti ruoantuotannon kestävyyteen ja esimerkiksi maaperän köyhtyminen huomioidaan ruoantuotannon kestävyyshaasteiden tunnistamisessa. Projektin useilla toimenpiteillä tunnistetaan turhia materiaalien kuljetuksia ja/tai lyhentämään kuljetusmatkoja. Kuljetuksia välttämällä voidaan vaikuttaa lähipäästöihin (mm. NOx ja hiukkaset), joilla on ihmisten terveyteen vaikutuksia erityisestikaupunkialueilla, joissa altistus on suurempaa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 3 | 5 |
| Ravinnekuormituksen vähentäminen saattaa parantaa joidenkin vedellisten Natura 2000 –kohteiden tilaa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 10 |
| Projektin päätavoite on resurssitehokkuuden parantaminen ja suuri osa toimenpiteistä liittyy materiaalikäytön ja sivuvirtojen hyötykäyttöön. Projektin toimenpideet edistävät cleantechin ja biotalouden liike-toimintamahdollisuuksia ja edelleen kestävää kasvua. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 6 |
| Ruoantuotannon sivuainevirroista esim. oljen poltto, jyvän sivuainevirtojen mädätys ja biojätteen muuntaminen liikennepolttoaineeksi etanoli- tai metaaniprosesseilla, mikä edistää vähähiilisen talouden tavoittelua. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Projektissa mukana olevat yritykset saavat tietoa ja konkreettisia esimerkkejä omien toimintojensa resurssitehokkuuden ja kestävyyden tilan parantamismahdollisuuksista ja toisaalta tietoa miltä osin heidän toimintansa on jo kestävällä pohjalla. Näitä tietoja voi hyödyntää esimerkiksi markkinoinnissa, sidosryhmäyhteistyössä ja riskeihin varautumisessa. Uusi liiketoiminta ei ole pelkästään teknistä, vaan projektissa tavoitellaan myös esim. palveluinnovaatioita. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 9 |
| Projektissa kehitetään ja testataan mm. ravinnejalanjälkilaskentamallia,luodaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia esim. palvelumuotoilun alalle tapahtumajärjestämisessä, jne. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 10 |
| Turhien kuljetusten tunnistaminen ja välttäminen, sivuvirtojen hyödyntäminen lähellä tuotantoa. Projektissa arvioidaan myös soveltuvien sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuutta liikennepolttoaineena. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 5 |
| Projektissa pyritään vaikuttamaan laaja-alaisesti ihmisten asenteisiin ja toimintatapoihin resurssitehokkuutta tavoitellessa. Kun ymmärrys resurssitehokkuuden parantamisen vaikutuksista kasvaa, myös positiiviset vaikutukset kasvavat ja esim. ilman ja vesistöjen puhdistuminen lisää elinympäristön viihtyvyyttä ja ihmisten hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 2 |
| Projekti edistää tasapuolisesti tasa-arvoa mm. taloudellisesti, sosiaalisesti ja koulutuksellisesti. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 3 |
| Projekti tukee yhdenvertaisuuden periaatteita ja toiminnassa pyritään ottamaan huomioon erilaiset vaikutukset eri ryhmien kannalta, esim. tietoresurssitehokkuus-toimenpiteiden vaikutuksista metalliteollisuuden, tekstiiliteollisuuden ja jätehuoltoalan toimijoilla. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 5 |
| Esimerkiksi jätteiden määrän vähenemien ja tehokas hyötykäyttö sekä vedenlaatua parantavat toimenpiteet saattavat mahdollistaa paikallisen kulttuuriympäristön ylläpitoa. Resurssitehokkuuden tavoittelu edistää kaupunkirakentemista mm. logistiikan ja paikallisen tuotannon keinoin. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Kaikki projektin toimenpiteet edistävät ympäristöosaamisen ja kasvua ja ymmärrystä hyvin laajalla rintamalla. Projektissa tuotetaan uutta tietoa erilaisten järjestelmien kestävyyden tilasta ja sen parantamisesta. Tietoa jaetaan projektin aikana projektin osallistujille ja erilaisten, tiedotteiden, koulutusten, seminaarien ja julkaisujen muodossa myös projektin ulkopuolelle. Projekti vahvistaa ympäristöosaamisen ja tietoisuuden paranemista kohdealueella myös LUT:n ympäristö-tekniikan ja LAMK:n välisen yhteistyön tuloksena. | ||
REISKA – Resurssitehokkuuden parantamisella tehoja liiketoimintaan -projektin päätavoitteena oli Päijät-Hämeen yritysten, erityisesti pk-yritysten, resurssitehokkuusosaamisen kasvattaminen. Hankkeen toimenpiteet on toteutettu neljästä näkökulmasta: teollisuusaluekohtainen, tapahtumaympäristö, materiaalilähtöinen (tekstiilit ja kuidut) sekä alueellinen ruokatalous.
Päijäthämäläisiltä yrityksiltä löydettiin jäte- ja sivuvirtoja, joiden hyötykäyttöä projektissa on selvitetty. Projektissa on myös tehty esim. jäteneuvontaa ja jätesuunnitelmia tapahtuminen resurssitehokkuuden parantamiseksi ja materiaalivirtatyökalu tapahtumanjärjestäjien ohjeistamiseksi. Tekstiilijätteen osalta päijäthämäläiset tekstiilivirrat ovat liian pieniä luodakseen liiketoimintaa, mutta ne virrat saadaan kiertoon ja hyötykäyttöön olemalla osa kansallista poistotekstiilin ekosysteemiä. Kestävän ruokatalouden osalta tarkasteltiin Päijät-Hämeen ruoantuotantoketjuja ja niiden kestävyyden tilan parantamista. Työ toteutettiin yhteistyössä eri ruoantuotantoketjun osissa toimivien yritysten kanssa. Hankkeessa tarkasteltiin muun muassa viljantuotantoa, ravinteiden kierrätystä, hoitokalastuskalan käyttöä ruokana, luonnon monimuotoisuuden hoitamista luomulampailla, hunajantuotantoa ja pölytyspalvelua, internetpohjaista ruoanjakelulogistiikkaa, kestävyysnäkökulmien vaikutuksia luomuravintolan asiakkaiden ja tavallisten kuluttajien kulutuspäätöksiin. Projektin aikana löydettiin useita kestävää ruoantuotantoa vahvistavia liiketoimintakonsepteja.
Projektikonsortion muodostaneet Lahden ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto toivat oman osaamisensa alueellisen kehittämisen käyttöön, ja vahvistivat alueellista kiertotalous- ja biokiertotalousosaamista. Projektin tulokset, päätösseminaarin materiaali ja julkaisut on koottu www.reiska-info -sivustolle.