Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70588

Hankkeen nimi: P-P Verkkopalvelu, kasvuyritysten kumppani

Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 30.9.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 1059660-2

Jakeluosoite: Keskustie 9

Puhelinnumero: +358 (0)400 384 998

Postinumero: 92620

Postitoimipaikka: Piippola

WWW-osoite: http://www.haapavesi-siikalatva.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Helena Kesti

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimistosihteeri

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: helena.kesti(at)siikalatva.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 (0)44 769 2500

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Nivala-Haapajärven seutu NIHAK r.y., 1057822-8
Ylivieskan seutukuntayhdistys ry., 1058649-8
Raahen seutukunnan kehittämiskeskus, 1791817-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa hyödynnetään kolmen aiemman toteutetun projektin metodit (PPVerkko ja Avainveturit, sekä Yritysverkostot kansainvälistymisen mahdollistajana): verkoston sisäisen kehittämisen toimet, sekä verkostojen tavoitteellinen rakentaminen uusille markkinoille (strategiatutkain -ajattelu/VTT), käyttämällä hyväksi osapuolten laajaan tiedonvälitystä ja projektin avustuksella hankittujen asiantuntijoiden osaamista. Hankkeen päätavoitteena on kilpailukykyisten yritysverkostojen kehittäminen. Hankkeen kuhunkin verkostocaseen tehdään prosessin kuvaus ja toimenpiteet, jossa arvioidaan yritysverkoston nykyinen toiminnan taso ja yritysverkoston kannalta kriittiset kehittämiskohteet, jotka yritysverkostoittain yrityskohtaisesti käydään läpi tarvittaessa asiantuntijoiden avulla.

Oleellinen tekijä hankkeen toteuttamisen kannalta on uuden tiedon tuottaminen yritysten käyttöön, yrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen strategisen yritysverkoston avulla, kun toimitetaan isoja tai eri kokoisia vaativia kokonaisuuksia pääasiakkaalle. Hanke edistää yritysten kyvykkyyden kehittämistä uuteen strategisen yritysverkoston toimintamalliin ja antaa valmiudet erilaisiin yritysverkoston organisoitumiseen. Hankkeessa pyritään aikaisessa vaiheessa tunnistamaan verkostoyritysten kyvykkyys nousta verkoston osaamisen avulla uudelle liiketoiminnan tasolle. Hankkeen avulla valmistellaan yritysverkostoille myös mahdollisuuksia ulkoisten rahoituskanavien hyödyntämiseen.

Hankkeen päätoimenpiteinä on tuottaa informaatiota Fennovoima –hankkeen eri vaiheiden konkreettisesta toteutumisesta ja miten alueen yritykset pääsevät hankkeeseen mukaan (aidan ulko- ja sisäpuolisiin töihin), sekä tuotetaan tietoa eri tavoin työstettynä suurhankkeista ja vientimarkkinoiden mahdollisuuksista. Pääpaino on hankkeessa yritysverkostojen kartoituksessa, käynnistämisessä ja tutoroinnissa. Hankkeessa myös edistetään ja aktivoidaan yritysverkostoja, jotka rakennetaan esisuunnitelmasta lähtien vaiheittain eteneväksi saumattomaksi
palveluprosessiksi, jossa hyödynnetään ELY:n palveluita ja muita palveluita/rahoituskanavia tarpeen mukaan. Kaikki yksittäisen yrityksen toimenpiteistä yrityksen tulee itse vastata/rahoittaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaiset kohderyhmät ovat yhteisalueen tuotannolliset ja sitä tukevat yritykset, sekä joiltain osin
palvelualanyritykset. Yritykset jakautuvat kuitenkin kahteen segmenttiin, jossa ensimmäinen on niin kutsutut
veturiyritykset ja niiden kumppanit. Toinen ryhmä on tiedonvälitykseen ja informatiivisen toiminnan kohdeyritykset. Näissä toki saattaa syntyä suurella todennäköisyydellä läpileikkaavia yritysverkostoja, joissa tavoitteelliset kohderyhmät sekoittuvat keskenään. Tämä olisi yritysverkostoille lopputuloksen kannalta merkittävä synergia etu.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiin kohderyhmiin lukeutuu alueen oppilaitokset, tutkimus ja kehitysorganisaatiot. Lisäksi tiiviissä yhteistyössä toimii seudulliset yrityspalvelut ja muut yrityskehittäjäorganisaatiot, jossa tärkeä rooli on tiedonvälitys kohteena olevalle yrityskentälle puolin ja toisin. Palvelu- ja kaupanalan osalta hanke pyrkii myös tekemään informatiivista työtä, josta on mahdollisia etua yritysyhteistyölle.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 509 628

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 509 628

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 713 479

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 718 333

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven

Kunnat: Siikalatva, Ylivieska, Oulainen, Kärsämäki, Alavieska, Sievi, Kalajoki, Pyhäjärvi, Merijärvi, Siikajoki, Raahe, Reisjärvi, Pyhäjoki, Haapajärvi, Pyhäntä, Haapavesi, Nivala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Keskustie 9

Postinumero: 92620

Postitoimipaikka: Piippola

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 60, joihin työllistyvät naiset 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11.5, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toimenpiteissä tullaan huomioimaan palvelualojen (mm. kaupanala, hoiva-ala) merkitys suurhankkeissa, jolla hankkeen tasaarvonäkökulma huomioidaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Toimintaympäristön arvioinnissa on huomattu palvelualojen merkitys suurhankkeissa, jolloin teollisuustoimialojen lisäksi yritysten verkostoitumiseen saadaan palvelualoja, jolloin molempien sukupuolien hyöty hankkeesta tulee laajemmaksi kuin yksistään hanke kohdistuisi tuotannolliseen toimintaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke painottuu yritysten kehittämiseen, jossa yrityksen toimiala määrittelee toimintaympäristön

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Tuotannollisten yritysten raakamateriaalina yleisesti käytetään Metalli- ja puutuotealan raakaaineita. Kehitettävät yritysverkostot sivuavat ao. teemaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 8
Tuotannollisessa toiminnassa usein kulutetaan sähköenergiaa merkittäviä määriä. Hankkeessa voi melko todennäköisesti olla yritysverkosto, joka toimii CleanTecc tai bioalalla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei suoranaista vaikutusta energiatalouden tai yritystoiminnan päästöjen osalta. Projekti ei kohdennu ao. toiminnan kehittämiseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Energiatalouden turvaamisen osalta jonkinlaista vaikutusta. Projekti ei kohdennu ao. toiminnan kehittämiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Teollisuuden kierrätys erittäin tehokasta hävikkien poistamiseksi, projektin toimenpiteissä ao. teema on yksi, johon joko välittömästi tai välillisesti vaikutetaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
Puutuotealan toimijat ovat nykyään omavaraisia energian suhteen. Samoin koko teollisuuskentällä mietitään erittäin tarkkaan kaikki turhan energian kulutus. Projektin toimenpiteissä tulee esiin välilisesti.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Hankkeen sisältö perustuu tuotannollisen toiminnan tukemiseen, joka osaltaan auttaa koko elinkeinorakennetta aluetta työllistävällä tavalla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 9
Hankkeen palveluiden kautta osaaminen siirtyy yrityksiin laajaalaisesti ja hankkeessa kehitetään neuvontaosaamista julkisessa yritysneuvonnassa kuin palveluosaamista tuotannollisissa yrityksissä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 6
Ei varsinaista vaikutusta, riippuu kohdeyritysten toimialoista. Jossain määrin projekti vaikuttaa niin, että yritykset käyttää nykyistä tehokkaammin sähköistä tiedonsiirtoa. Projektin toimnpiteitä tieto- ja informaation logististen järjestelmien tehostaminen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 7
Verkostomainen toimintatapa yrityksissä parantaa henkilöstön motivoitumista työhön ja uuden tiedon oppiminen. Tämä edistään työhyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hanke painottuu yritysten kehittämiseen, jossa yrityksen toimiala määrittelee toimintaympäristön.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Ei varsinaista vaikutusta
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei varsinaista vaikutusta
Ympäristöosaaminen 5 8
Yritysverkoston kehittäminen voi kohdentua melko todennäköisesti CelanTech alan yrityksiin, joilla on vaikutusta ympäristöosaamisen kehittämiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen kolme pääkohtaa oli tuottaa informaatiota suurhanketoimijoiden välillä ja yritysten liiketoimintaosaamisen parantaminen strategisen yritysverkostojen avulla, sekä eri rahoituskanavien hyödyntäminen verkostojen ja yritysten kehittämistoimiin. Hankkeessa hyödynnettiin aiempien hankkeiden metodeja (PPVerkko ja Avainveturit, sekä Yritysverkostot kansainvälistymisen mahdollistajana; strategiatutkain -ajattelu/VTT).

Hankkeen ensimmäisessä pääkohdassa tavoitteena oli luoda ja kehittää olemassa olevia verkostoja, joiden avulla nostetaan alueen yritysten kilpailukykyä ja osaamista kansainvälisessä kilpailukentässä. Alueellamme realisoituneet suurhankkeet ovat tuoneet mahdollisuuden alueemme yrityksille toimia kansainvälisissä urakoissa ja kartuttaa näin ollen kansainvälistä kokemusta, sekä madaltaa kynnystä osallistua tulevaisuuden vientimarkkinoille. Toimenpiteenä oli tuottaa kilpailukykyisiä yritysverkostoja prosessikuvausten ja kehittämistoimenpiteiden avulla. Käytössä oli myös hankkeen sisällä toimiva verkostoasiantuntijan työpanos, toimien haastavimpien kehittämiskohteiden kanssa yhteistyössä. Kaikkiaan hankkeessa toteutettiin 11kpl verkosto toimenpiteitä, joista 4:ssä käytettiin hankkeen ulkopuolisen verkostoasiantuntijan työpanosta.

Hankkeen toinen pääkohta oli informaation välittäminen samoin koko hankkeen toteutusajan kestävänä ja läpileikaavana toimenpiteenä. Kaksisuuntainen informaation jakaminen palveli niin paikallisia yrityksiä kuin suurhanketoimijoita (päämiehiä). Paikallisten yritysten mielenkiinto suurhankkeita kohtaan oli todellinen ja näin ollen hanke toimi erittäin tärkeässä roolissa tiedonvälittäjänä. Hankkeen oma henkilöstö pystyi auttamaan paikallisia yrityksiä, sekä päämiehiä suoraan kolmella tärkeimmällä kielellä (venäjä, suomi ja englanti). Informaation välittämisessä käytettiin useita eri toimenpiteitä tapahtumista henkilökohtaiseen tiedonvälitykseen. Kaikkiaan hankkeessa toteutettiin 25kpl tapahtumia, joiden kokonaisosallistujamäärä oli n.1800 henkilöä. Yrityskäyntejä, tapaamisia ja kontakteja oli n.300 kappaletta koko hankkeen toteutusalueella.

Hankkeen kolmas pääkohta oli ulkopuolisten rahoituskanavien löytäminen ja hakeminen yritysten sekä yritysverkostojen käyttöön. Tämä palvelun tarve realisoitui usein yritysten laajentaessa toimintaa kansainväliseen toimintaan, sekä siihen liittyviin toimenpiteisiin. Yritystoiminnan laajentuessa tai uusia kehitystoimia suunniteltaessa ulkopuolisen rahoituksen tarve korostuu. Yritystoiminnan riskit kasvavat uuden kehitettävän toiminnan johdosta tai muuten vieraalla maaperällä. Hankkeen toimenpiteenä haettiin 12 kpl erilaisia suurempia rahoituskokonaisuuksia suoraan yritysverkostoille sekä kansallisia että EU-hankerahoituksia eri rahoittajilta.