Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70590

Hankkeen nimi: Meripohjolan uudistuva metalli- ja konepajateollisuus

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.8.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Raahen kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 1791817-6

Jakeluosoite: Rantakatu 8 D

Puhelinnumero: 044 439 3286

Postinumero: 92100

Postitoimipaikka: Raahe

WWW-osoite: http://www.rsyp.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Markku Kemppainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Ohjelmajohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: markku.kemppainen(at)raahe.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 135 6975

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Meripohjolan alueella metalli- ja konepajateollisuus on yksi avaintoimialoista, kun mittareina ovat työpaikat, liikevaihto ja kansainvälisyys. SSAB:n Raahen terästehdas, Outokummun Tornion jaloterästehdas ja alueen pk-sektorin yritykset työllistävät yhteensä lähes 9 000 henkilöä ja välillisesti arviolta 20 000 henkilöä. Metalli- ja konepajateollisuus muodostaa jatkojalostuksineen Suomen tärkeimmän vientialan. Toimialan yritysten kilpailukyvyn ylläpito ja kehittäminen on siten erittäin merkittävää koko Pohjois-Pohjanmaan työllisyyden kannalta. Kansainvälinen kilpailu edellyttää alueen yrityksiltä aiempaa enemmän verkostoitumista, erikoistumista ja oman kilpailukyvyn kasvattamista.

Hankkeen tavoitteena on edistää metalli- ja konepajateollisuuden ja siihen kytkeytyvien pk-yritysten uudistumista, kilpailukyvyn kasvua ja kansainvälistymistä Meripohjolan alueella. Hankkeen kärkenä toimii SSAB:n ja Outokummun valmistamat erikoisteräkset ja niiden mahdollistama uudenlainen tuoteajattelu pk-yrityksissä. Teollisen internetin ja digitalisaation antamat mahdollisuudet pk-yritysten kilpailukyvyn edistämiseen pyritään hyödyntämään tehokkaasti yritysten omista lähtökohdista.

Hankkeen yhtenä merkittävänä tavoitteena on yrityksiä palvelevan kehitysyhteisön toiminnan kehittäminen,
rakentamalla siitä kansainvälisestikin arvioiden merkittävä tukiverkosto vastaamaan yritysten muutostarpeisiin. Hankkeen tavoitteena on synnyttää yrityskohtaisia kehittämishankkeita ja auttaa yrityksiä niiden julkisen rahoituksen haussa mm. Tekesin ohjelmista, sekä kansainvälisistä rahoituslähteistä. Tämä hanke kiinnittyy Tampereen johtamaan INKA-ohjelmaan ja sen Älykäs kaupunki ja Uudistuva teollisuus -teemaan.

Hankkeen tavoitteita edistetään viiden keskeisen työpaketin toimenpiteillä:
1. INKA/UT/Kansallinen yhteistyö
2. Osaamisen siirto ja kehittäminen
3. Teräsrakentaminen
4. Yritysten digitalisoitumisen edistäminen
5. Liiketoimintojen kehittäminen.

Lähtökohtana on tutkimuksen, koulutuksen, yritysten ja julkisen hallinnon tiivis paikallinen yhteistyö ja voimavarojen koonti. Keinoina ovat uuden tyyppiset kehitysympäristöt, edelläkävijämarkkinoiden luominen sekä kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö osaamisen hyödyntämisessä.

Hankkeen tuloksena mukana olevat yritykset ovat kehittäneet tuotantoaan ja tuotteitaan kansainvälisesti kilpailukykyisemmiksi. Edellä mainittujen kilpailukykyä edistävien tekijöiden avulla voidaan vähentää merkittävästi toimialan ja sen yritysten hiilidioksidipäästöjä, mikä puolestaan lisää alan yritysten ekologisuutta ja edistyksellisyyttä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Meripohjolan alueen metalli- ja konepajateollisuus ja siihen suoraan ja välillisesti kytkeytyvät pk-yritykset. Metalliteollisuutta palvelevat suunnittelutoimistot ovat tärkeä kohderyhmä etenkin erikoisterästen hyödyntämisessä ja käyttöönotossa.

Yritysten digitalisoinnin kohderyhmänä ovat työpaketissa 4.2 Raahen seutukunnan pk-yritykset toimialariippumattomasti.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti kohderyhmänä on pk-yrityksiä palveleva kehitysyhteisö ja sen oman toiminnan kehittäminen
kansainvälisesti tehokkaaksi verkostoksi. Kehitysyhteisö koostuu tämän hankkeen mukana olevien partnereiden edustamista organisaatioista sekä siihen oleellisesti kytkeytyvistä muista toimijoista kuten VTT, sekä ammatilliset oppilaitokset ja aikuiskoulutuskeskukset.

SSAB:n Ruukin terästehtaan ja Outokummun jaloterästehtaan roolit ovat tärkeät erikoisterästen hyödyntämisessä, osaamisen siirrossa ja kansainvälisten yhteyksien luomisessa. Yritykset ovat lupautuneet toimimaan hankkeen tukena, mutta eivät ole tuen kohteena. Suuryritykset voivat kuitenkin saada pilottiyrityksiltä palautetta erikoisterästen käytöstä, jolloin terästehtaat voivat edelleen kehittää tuotteitaan käyttäjäkokemusten perusteella esimerkiksi konepajakäytettävyyden, kestävyyden tai muiden ominaisuuksien osalta.

Kolmantena välillisenä kohderyhmänä ovat edelläkävijämarkkinayritykset etenkin kaivos-, offshore- ja
metsäkoneteknologian alueella. Fennovoima Oy:n Hanhikiven ydinvoimala muodostaa osaltaan merkittävän edelläkävijämarkkinan. Edellä mainitut muodostavat tärkeän asiakasryhmän, jonka kautta voidaan avata uusien tuotteiden kansainvälisiä markkinoita. Nämäkään yritykset eivät ole suoraan hankkeen taloudellisen tuen kohteena.

Hankkeella on sen toteuttajaorganisaatioiden kautta suora yhteys Tampereen INKA-ohjelmaan sekä Älykäs kaupunki ja Uudistuva teollisuus –teeman muihin toimijoihin Suomessa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 316 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 278 188

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 880 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 825 982

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi

Seutukunnat: Raahen, Kemi-Tornion, Oulunkaaren, Nivala-Haapajärven, Oulun, Ylivieskan

Kunnat: Lumijoki, Ii, Raahe, Tyrnävä, Oulainen, Hailuoto, Siikajoki, Keminmaa, Muhos, Tornio, Pyhäjärvi, Simo, Alavieska, Sievi, Merijärvi, Kempele, Reisjärvi, Kalajoki, Kärsämäki, Ylivieska, Oulu, Tervola, Pyhäjoki, Nivala, Liminka, Haapajärvi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 10, joihin työllistyvät naiset 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmistelussa on tehty alustava toimintaympäristön analyysi. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ja tasa-arvon edistäminen otetaan huomioon toiminnassa, mikä tarkoittaa sitä, että sukupuolinäkökulma otetaan huomioon päätöksenteossa. Huomioitavaa on, että esim. Raahen seutukunnan yrittäjistä noin 30% prosenttia on naisia ja uusien perustettavien yritysten yrittäjistä noin 50% on naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa tehtävät toimenpiteet sisältävät sukupuolinäkökulman huomioimisen ja sukupuolivaikutusten arvioinnin. Hankkeessa mukana olevilta toimijoilta edellytetään mm. tasa-arvosuunnitelmaa ja tämä tullaan varmentamaan ennen hankeyhteistyön käynnistämistä ja hankkeen aikana.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen huomioidaan hankkeen päätöksenteossa. Suositaan toteuttamiskelpoisista vaihtoehtoisista ratkaisuista sellaisia, jotka edistävät sukupuolten tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Innovatiiviset kaupungit –ohjelman (INKA) tavoitteena on synnyttää korkeatasoisesta osaamisesta uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä. Keskeisenä tavoitteena on raaka-aineiden tehokas käyttö.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Erikoisterästen käytön lisääminen perinteisten materiaalien sijasta vähentää mm.energian kulutusta ja pienentää tuotteen hiilijalanjälkeä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Innovatiiviset kaupungit –ohjelman (INKA) tavoitteena on synnyttää korkeatasoisesta osaamisesta uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä. Kehitysympäristöinä voivat olla esimerkiksi uusien teknologioiden ja palveluiden demonstraatio- ja testialustat sekä osaamispohjaisen yrittäjyyden uudet toimintamallit. Kaupunkien suuret mahdollisuudet ja tulevaisuusinvestoinnit esimerkiksi energia-, vesi- ja jätehuollossa ovat vielä hyödyntämättä
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanke ei kohdistu Natura 2000 -ohjelmaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 5
Erikoisterästen käytön lisääminen perinteisten materiaalien sijasta, vähentää materiaalitarvetta ja pienentää syntyvän jätteen määrää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Innovatiiviset kaupungit –ohjelman (INKA) tavoitteena on synnyttää korkeatasoisesta osaamisesta uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä ja tätä kautta luoda uusia työpaikkoja. Lähtökohta on tutkimuksen, koulutuksen, yritysten ja julkisen hallinnon tiivis paikallinen yhteistyö ja voimavarojen koonti. Keinoina ovat uuden tyyppiset kehitysympäristöt, edelläkävijämarkkinoiden luominen sekä kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö osaamisen hyödyntämisessä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 8
Aineettomat oikeudet ovat tärkeitä liiketoiminnan ja kansainvälisen kaupan välineitä. Uudistuva teollisuus INKA -ohjelman teemapaketteja ovat: - Teollinen internet uuden liiketoiminnan mahdollistajana - Valmistavan teollisuuden innovaatioalustat - Muotoilulla uutta arvoa liiketoimintaan
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Erikoisterästen käyttön lisääminen perinteisten materiaalien sijasta, vähentää kuljetuskaluston omaa painoa ja lisää logistikan tehokkuutta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Teollinen liiketoiminta lisää alueen taloudellista aktiviteettia, jolla on suora yhteys alueen hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeen päätavoite ei ole tasa-arvon edistäminen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeen päätavoite ei ole yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden teemat.
Kulttuuriympäristö 1 1
Innovatiiviset kaupungit –ohjelman (INKA) tavoitteena on synnyttää korkeatasoisesta osaamisesta uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä, joilla on luonnollinen rajapinta alueen kulttuuriseen taustaan ja ympäristöön.
Ympäristöosaaminen 2 2
Innovatiiviset kaupungit –ohjelman (INKA) tavoitteena on synnyttää uudenlaisia kaupunkiympäristöjä ja edistää mm. cleantech -liiketoimintaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke edistää merkittävästi omalta osaltaan Meripohjola-alueen metalli- ja konepajateollisuuden, erityisesti pk-yritysten, uudistumista, kilpailukyvyn kasvua ja kansainvälistymistä Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueella. Alueella on kansainvälisesti merkittäviä erikoisterästen valmistajia (SSAB ja Outokumpu), joiden valmistamat erikoisteräkset luovat hyvän pohjan osaamisen kehitykselle metallialan PK-yrityksissä. Hanke lisäsi merkittävästi teollisen internetin ja digitalisaation ymmärrystä sekä toteutusmahdollisuuksia Meripohjolahankkeen vaikutusalueella.
Hankkeen ansiosta yrityksiä palvelevilla tutkimus-/oppilaitoksilla ja yrityskehitysorganisaatioilla oli mahdollisuus yhteiseen keskustelufoorumiin alan uusista teknisistä ratkaisuista ja niiden soveltamisesta PK -yrityskenttään sekä keskinäisen yhteistyön kehittämiseen.
Hankkeen aikana Tekesin Innovatiiviset kaupungit INKA-yhteistyö oli vähäistä, koska INKA-ohjelma oli uudelleenjärjestäytymisvaiheessa johtuen hallitusohjelmassa tehdyistä linjauksista. Ne supistivat ohjelman laajuutta. Sen sijaan keskityttiin yhteyksiin SMACC organisaation (Tampere) kanssa.
Hankkeen käytännön työ tehtiin seuraavissa työpaketeissa:
1. INKA/UT/Kansallinen yhteistyö
2. Osaamisen siirto ja kehittäminen
3. Teräsrakentaminen
4.1 Teollinen internet ja tuotannon digitalisointi
4.2 Toimialariippumaton yritysten digitalisoitumisen edistäminen Raahen seutukunnassa
5. Liiketoimintojen kehittäminen
6. Hankkeen hallinnointi
Hankkeessa haettiin yritys- ja yritysryhmäkohtaisia kehityshankkeita sekä informoitiin yrityksiä tarjolla olevista kehityshankkeiden rahoitusvaihtoehdoista. Hankkeen myötävaikutuksella saatiin mm. käynnistettyä ulkopuolisella rahoituksella yritysryhmähanke ja useita yksittäisten yritysten kehityshankkeita. Rahoitusta niihin saatiin mm. TEKES:ltä, Horisontti 2020 ohjelmista, Maaseutuvirastolta ja ELY:ltä. Paikalliset yritykset lähtivät hyvin mukaan hankkeen toimintaan.
Osaamisen siirto ja kehitys työpaketissa keskityttiin uuden ja osatoteuttajien itse kehitetyn teknisen tiedon siirtämiseen yrityksiin. Pääpaino oli erikoisteräksissä ja niiden käytettävyyteen/tuotevalmistukseen liittyvissä haasteissa. Perinteisten yrityskäyntien lisäksi työpaketissa sovellettiin miniseminaareja ja avoimia työpajoja, joissa haettiin ratkaisuja teknisiin ongelmiin soveltamalla avointa innovaatiotoimintaa. Työpaketin myötävaikutuksesta saatiin käynnistettyä merkittäviä kehityshankkeita.
Teräsrakentamisen osalta tehtiin Meripohjolan alueen hitsaaville yrityksille kysely standardin EN 1090-2 soveltamisesta kantavien teräsrakenteiden valmistuksessa. Kyselyn perusteella annettiin kiinnostuneille yrityksille tietoa standardin käyttöönottoon ja soveltamiseen liittyvistä asioista. Projektissa tehtiin myös selvityksiä, joilla demonstroitiin erikoisterästen käytettävyyttä teräsrakenteissa. Hitsauskoulutukseen liittyneessä toiminnassa tehtiin tiivistä yhteistyötä Lapin ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston opetuksen kehittämistyön kanssa
Digitalisaatioon liittyvissä työpaketeissa tehtiin kattavat tarvekartoitukset ja yritysten odotukset digitalisaatiosta. Sen perusteella analysoitiin parhaiten soveltuvat kehityskohteet ja tehtiin demonstraatiota, joihin yritykset lähtivät aktiivisesti mukaan. Hankkeen avulla järjestettiin alueella lukuisa määrä alan seminaareja, edistettiin energiatehokkuutta ja selvitettiin kustannustehokkaita ICT ratkaisuja.
Liiketoimintojen kehittämisen työpaketissa edistettiin yritysten verkostoitumismahdollisuuksia, muun muassa eri messutapahtumissa, kansainvälistymistä ja digitalisaation soveltamista esimerkiksi teknologiahakujen avulla.