|
|
|
Hankekoodi: A70593
Hankkeen nimi: HCT-puutavarayhdistelmien ajoseuranta- ja stabiliteettitutkimus
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 31.3.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245895-5
Jakeluosoite: Teknillinen tiedekunta Linnanmaa PL 4000
Puhelinnumero: +358 294 482001
Postinumero: 90014
Postitoimipaikka: 90014 OULUN YLIOPISTO
WWW-osoite: http://WWW.oulu.fi/ttk
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mauri Haataja
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Professori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mauri.haataja(at)oulu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 029 448 2082
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää tutkimustietoon perustuen puutavarakuljetuksissa, kokonaismassaltaan nykyistä 76 tonnia painavampien raskaiden
kuorma-autojen ja niiden perävaunuyhdistelmien(High Capacity Transport,(HCT)) ajokäyttäytyminen ja
liikenneturvallisuus Pohjois-Suomessa, Ivalo-Rovaniemen ja Kuusamo-Oulun tiereiteillä. Tutkimukset toteutetaan kokein sekä erityisten standardien mukaisia koejärjestelyjä soveltaen sekä normaalin käytännön kuljetussuorituksen aikana tehtävin mittauksin ja seurannoin. Tutkimuksessa selvitetään kokeellisin menetelmin HCT-puutavarayhdistelmien liikenneturvallisuus, mäennousukyky, jarrujärjestelmien suorituskyky sekä muita esille tulevia seikkoja
muuttuvissa sää- ja tieolosuhteissa. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään HCT-yhdistelmien tekniseen mitoitukseen liittyen kuormarakenteiden, akselistojen ja rengasvarustuksen, vetoaisan kuormitus, vetolaitteiden kulumisen ja vaurioiden vaikutuksia liikenneturvallisuuteen ja kuljetustehokkuuteen. Kuljetusten energia-ja kustannustehokkuus arvioidaan tiereitillä toteutettujen ajosuoritemittausten perusteella. Ajoseurannan keskeinen tavoite on kerätä kokeellisin menetelmin laaja mittaus- ja havaintoaineisto tutkimusaineiston perustaksi, joka muodostaa oleellisen tietokannan ” HCT-puutavarayhdistelmien ajoseuranta Pohjois-Suomen tiereiteillä” .
Mittaukset toteutetaan kuljetustehtävän aikana kiinnittämällä mittauslaitteet ajoneuvoyhdistelmään. Mittauksissa hyödynnetään myös ajoneuvovalmistajien mittausjärjestelmiä. Tärkeä osa mittauksista suoritetaan suljetulla alueella esim. lentokentällä.
Tieverkon kestävyys on herättänyt paljon keskustelua HCT-yhdistelmien lupakäsittelyjen yhteydessä. Hankkeeseen on sisällytetty oma tutkimusosionsa tien runkorakenteen ja siltojen rungon kokeellista mittaamista varten. Hankkeessa kehitetään mittausmenetelmiä tierungon muodonmuutosten mittaamiseksi ja mitataan HCT- reitillä olevalla tiepätkällä rungon muodonmuutosta ja palautumaa rasituksesta erilaisten ajoneuvojen vaikutuksesta. Pohjoisen HCT-reitillä on myös siltoja, joista voidaan mittaamalla saada selville sillan muodonmuutos HCT-ajoneuvon tapauksessa.
Tutkimuksen tuloksena saadaan käsitys raskaiden puutavarayhdistelmien kuljetuksien liikenneturvallisuudesta,energia- ja kustannustehokkuudesta, ympäristövaikutuksista ja mahdollisista vaara- ja haittatekijöistä Pohjois-Suomen muuttuvissa sää- ja tieolosuhteissa. Tutkimus tuottaa hyödyllistä tietoa kuljetusten, kuljetusvälineiden ja tieinfran suunnitteluun ja ajoneuvomääräysten kehittämiseen.
Kuljetusten antajat, kuljetusyritykset, Kuljetusvälineiden valmistajat, Tutkimustahot.
Trafi,Liikennevirasto, ajoneuvomääräysten laatijat, Muut kuljetusalat ( kappaletavara jne.)
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 244 999
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 232 398
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 246 499
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 238 498
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu
Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Rovaniemen, Kemi-Tornion, Oulunkaaren, Oulun, Kehys-Kainuun, Kajaanin
Kunnat: Keminmaa, Ristijärvi, Muhos, Rovaniemi, Sodankylä, Inari, Utajärvi, Paltamo, Oulu, Sotkamo, Vaala, Tervola, Kuhmo, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 3 |
| Oletetaan, että polttoainekulut / kuljetettu tonni pienenevät, jolloin luonnonvarojen käyttö vähenee. Pitkälla aikavälillä vaikutus voi olla suurikin, koska raskaan liikeenteen kuluista noin kolmasosa on nykyisellään polttoainekuluja | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 3 |
| Ajoneuvojen parempi kuljetussuorite vähentää päästöjä. Kuljettajien kouluttaminen voi myös osaltaan vaikuttaa päästöjä alentavasti | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Vaikutus voidaan olettaa posiitiiviseksi. Vaikea arvioida. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 2 |
| Kasvihuonekaasujen väheneminen on oletettavaa. Uusin ajoenuvotekniikka on aiempaa puhtaampaa ja HCT yhdistelmien kuljetussuorite on parempi. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 1 |
| HCT yhdistelmien käyttö vähentää materiaalien käyttöä ja jätteiden muodostumista pienessä määrin | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Uusiutuvia energialähteitä ei tutkita tässä hankkeessa ajoneuvojen polttoaineena. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 5 |
| HCT-yhdistelmien käyttö lisää Suomalaisen teollisuuden ja kuljetusyrittäjien kilpailukykyä | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 3 |
| Hankkeessa voidaan kehittää tarvittaessa erilaisia aineettomia palveluita esim. kuljetusyrittäjien ja kuljettajien käyttöön. Ajoenuvovalmistajat tarjoavat monenlaista etätietoa ajoneuvon ajosuoritteesta. Samaan järjestelmään voidaan tarvittaessa lisätä ominaisuuksia, joita katsotaan tarpeellisiksi ja antamaan tieto kuljettajelle reaaliaikaisesti. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 3 |
| HCT- yhdistelmien käyttö vähentää tiestöllä liikkuvien ajoneuvoyksiköiden määrää. 100tonnin ajoneuvoyhdistelmän hyötykuorma on noin kaksinkertainen verrattuna 60tonnin yhdistelmään. Hankkeen aikana tutkitaan HCT- yhdistelmien vaikutus energiatehokkuuden kokonaispienenemiseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 1 |
| Hankkeen vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ovat vaikeasti arvioitavissa. Vaikutukset( jos nitä on) ovat pieniä | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 2 |
| Hanke ei suoranaisesti liity tasa-arvokysymyksiin. Ajoneuvoala on perinteisesti hyvin miehinen ala, mutta hanke ei millään tavalla estä naisten pääsemistä alalle vaan pyrkii edistämään sitä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 2 |
| Hanke lisää pienessä määrin yhdenvertaisuutta lisäämällä haja-asutusalueiden elinvoimaisuutta. Alueiden raaka-aineiden käyttö voi tehostua ja uudet kuljetusmuodot saattavat tuoda alueelle uusia työpaikkoja. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hanke ei vaikuta oleellisesti kulttuuriympäristöön | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 4 |
| Hanke saa ajattelemaan ja mahdollisesti sen avulla voidaan vaikuttaa mielipiteisiin. Myös kuljetusalalla voidaan ottaa ympäristö huomioon ja pyrkiä vähentämään kasvihuonepäästöjä | ||
Hankkeessa tutkittiin HCT-puutavarayhdistelmien liikkuvuutta ja ajostabiliteettia yms. käytännön mittauksin, ajostabiliteettia simuloimalla, HCT-yhdistelmien aiheuttamia tierasituksia ja vertailtiin vetoaisavoimia tavallisen täysperävaunuyhdistelmän ja HCT-yhdistelmien välillä. Lisäksi hankkessa tehtiin tutkimusyhteistyötä eri tahojen kanssa, osallistuttiin laajasti HCT-tilaisuuksiin, pidettiin seminaariesityksiä ja levitettiin hankkeessa saatua tutkimustietoa.
Hankkeen lopputuloksena saatiin käytännön mittauksilla todennettuja tuloksia erilaisten ajoneuvoyhdistelmien ajostabiliteetista, jonka pohjalta tehtiin mittaoptimointia erilaisille ajoneuvoyhdistelmille. Mittaoptimoinnin tuloksia voidaan käyttää ajoneuvojen suunnittelun apuna ja sen perusteella voi haarukoida millaisilla kytkentämitoilla ajoneuvoyhdistelmä täyttää tietyt kääntyvyys ja ajostabiliteettiehdot.
Laajoja pari vuotta kestäneitä kenttämittauksia tarvittiin, jotta saatiin Big Datan avulla määritettyä suuri määrä tutkimustietoa HCT-yhdistelmien ajostabiliteetista, suoriutumisesta talvisissa olosuhteissa, polttoaineenkulutuksesta jne. Datan suuri määrä auttaa tulosten tilastollisessa käsittelyssä ja tuloksista saadaan luotettavia. Ajoneuvoilla suoritettiin myös käytännön väistö- ja jarrutuskokeita suljetulla alueella, jotta ääritilannekäytös voitiin varmistaa. Mittaustietoa käytettiin simulointimallien verifiointiin ja simulointimallien hienosäätöön. Tämä oli avain siihen, että simuloimalla voitiin luoda mittaoptimointityökalu.
Tierasitusmittausten tarkoituksena oli selvittää suurempimassaisten, mutta useampiakselisten HCT-ajoneuvoyhdistelmien aiheuttamia tierasituksia verrattuna normaaleihin 60-76 tonnisiin täysperävaunuyhdistelmiin. Tierasitusmittauksia ei tämän ko. hankkeen rahoituksella tehty kovin mittavasti, mutta erillisrahoitteisina lisäprojekteina mittaustoimintaa on laajennettu. Tiemittausten tärkein tulos on se, että ohutpäällysteisillä heikkorakenteisilla teillä tai heikkorakenteisilla sorateillä riski tien nopeampaan urautumiseen kasvaa suurimassaisia HCT-yhdistelmiä käytettäessä vaikka ajoneuvon akselikuormat eivät kasva pienempiin ajoneuvoyhdistelmiin verrattuna. Tierasituksen määrittäminen vaatii lisätutkimuksia, mutta suuntaus on ollut sama myös muissa alan tutkimuksissa. Hankkeen tärkeänä tuloksena saatiin tieto, että suurimassaiset HCT-yhdistelmät ovat oikein rakennettuna liikenneturvallisia ja pärjäävät muun liikenteen rytmissä. Pitkien yhdistelmien tapauksessa on mitoitus kuitenkin tehtävä huolellisesti.
Vetoaisamittausten tuloksista voidaan päätellä, että vetoaisavoimissa erilaisten ajoneuvoyhdistelmien välillä ( 76, 84 ja 104 tonniset ajoneuvoyhdistelmät) ei ollut merkittävän isoja eroja. Ajoneuvojen erilaisesta rakenteesta ja jarrujen toiminnasta johtuen puristus - ja vetokuormitusten määrissä oli suhteellisia eroja.
Hankkeen tulokset ovat parantaneet alan toimijoiden ymmärrystä raskaan kaluston yhdistelmien ajostabiliteetista ja sen merkityksestä liikenneturvallisuudelle. Hankkeesta om laadittu useita hankeraportteja, joissa kuvataan yllä mainittujen mittausten ja simulointien tulokset tarkasti ja perustellen. Ne tulevat julkisesti saataville.
Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi