Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70606

Hankkeen nimi: Kuusen kasvullinen lisäys - kohti tulevaisuuden taimituotantoa

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 0244629-2

Jakeluosoite: Finlandiantie 18

Puhelinnumero: 029 532 6000

Postinumero: 58450

Postitoimipaikka: Punkaharju

WWW-osoite: http://www.luke.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: VARIS SAILA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: saila.varis(at)luke.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 029 532 5600

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kasvullisella lisäyksellä voidaan tuottaa ominaisuuksiltaan tunnettua ja tasalaatuista taimiaineistoa erilaisiin metsäbiomassan käyttötarkoituksiin. Hankkeen tavoitteena on parantaa kuusen alkiomonistukseen (somaattinen embryogeneesi, SE) perustuvan teknologian kustannustehokkuutta tuotannon eri vaiheissa, sekä pilotoida SE-taimien kasvatusta yhdessä alan yritysten kanssa. Hankkeessa kuusen solukkolinjoja tuottavan tutkimuslaboratorion tehokkuutta parannetaan mm. LED-teknologiaan perustuvan valaisun, bioreaktorisovellusten ja suurien linjamäärien käsittelyn mahdollistavan tietokanta- ja tunnistejärjestelmien avulla. Näin saadaan entistä suurempi määrä laboratoriotestattuja linjoja kenttätestaukseen, mikä on tärkeää korkealaatuisen ja perinnöllisesti monimuotoisen metsänviljelyaineiston saamiseksi. Kenttätestausta puolestaan nopeutetaan integroimalla solukkotaimituotanto- ja pistokasteknologioita. Samalla selvitetään, voidaanko integroinnilla myös tehostaa metsänjalostuksen etenemistä. Solukkotaimien tuotantoketjut voitaisiin rakentaa eri toimijoiden älykkään erikoistumisen ja kumppanuuden mallilla. Hankkeessa selvitetään, kuinka solukkotaimien kasvatus onnistuu tavanomaiseen taimituotantoon tarkoitetulla, modernilla taimitarhalla ja toisaalta Ruotsissa kehitetyn bioreaktoreissa liuoskasvatuksessa tapahtuvan massamonistuksen toimivuutta. Hankkeen tuloksena käsityön määrää solukkotaimien tuotanto- ja testauproseissa voidaan vähentää, ja siten parantaa kustannus- ja energiatehokkutta. Hankkeen tuloksena roolijako tutkimuksen ja kaupallisen massatuotannon välillä selkenee, ja toimijat voivat arvioida erikoistumis- ja kumppanuusmahdollisuuksia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

-Taimituottajat, metsätaimitarhat, siementuottajat
-Taimituotannon valvonta, viranomaistoiminta
-Metsäntutkimus ja metsänjalostus
-Kasvihuoneteknologian suunnittelu- ja valmistus

4.2 Välilliset kohderyhmät

-Metsänomistajat, metsänviljely
-Viherrakentaminen ja -suunnittelu, kuluttajat
-Metsä- ja luonnonvara-alan ammatillinen sekä täydennyskoulutus
-Puunjalostusteollisuus, puurakentaminen
-Materiaali- ja puututkimus

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 321 721

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 287 523

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 536 201

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 480 484

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Savonlinna, Joroinen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Finlandiantie 18

Postinumero: 58450

Postitoimipaikka: Punkaharju

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Kyseessä on tieteellis-teknologinen hanke, jossa kehitetään uutta tuotantoteknologiaa ja eri toimijoiden välisen älykkään erikoistumisen ja kumppanuuden edellytyksiä. Sukupuolinäkökulma ei ole relevantti hankkeen ongelmanasettelun ja tavoitteiden kannalta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen rekrytoinnit toteutetaan niin, että hakijoista valitaan tehtävään parhaiten soveltuvat heidän sukupuolestaan riippumatta, eli kaikilla hakijoilla on tässä suhteessa tasaarvoiset mahdollisuudet. Muutoin hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutuksia eri sukupuolten asemaan yhteiskunnassa tai kohdesektoreilla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen rekrytoinnit toteutetaan niin, että hakijoista valitaan tehtävään parhaiten soveltuvat heidän sukupuolestaan riippumatta, eli kaikilla hakijoilla on tässä suhteessa tasaarvoiset mahdollisuudet. Muutoin hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutuksia eri sukupuolten asemaan yhteiskunnassa tai kohdesektoreilla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Metsäbiomassan tehokas tuotanto niihin keskittyvillä alueilla, sekä ominaisuuksiltaan halutunlaisen raaka-aineen täsmätuotanto mahdollistaa entistä suuremman luonnonmetsien / suojelualueiden määrän
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Hyväkasvuinen, hyvin ympäristöönsä sopeutunut metsä sitoo paljon hiiltä, ja hankkeessa edistetään juuri tällaisen korkealaatuisen metsänviljelyaineiston käyttöönsaamista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Viljelyaineiston geneettinen monimuotoisuus on kasvullisessa lisäyksessä säädeltävissä ja sen riittävyyteen kiinnitetään valintaprosesseissa ja testauksessa erityistä huomiota. Tehokas metsäbiomassan tuotanto siihen keskittyvillä alueilla mahdollistaa monimuotoisuutta lisäävät luonnonmetsät ja suojelualueet vaarantamatta biotalousyhteiskunnan raaka-ainehuoltoa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
LED-valaistus kuluttaa energiaa nykyistä loisteputkivalaistusta vähemmän ja vähentää siten energiantuotannosta aiheutuvia päästöjä
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura-kohteisiin
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
LED-valaistus kuluttaa energiaa nykyistä loisteputkivalaistusta vähemmän ja parantaa siten taimituotannon energiatehokkuutta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 3
Nopeakasvuisen metsänviljelyaineiston käyttöön saaminen edistää myös uusiutuvan puunergian saatavuutta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 2
Hankkeessa yhdistetään alueellisten toimijoiden asiantuntijuutta monitieteisesti ja parannetaan siten myös yksittäisten toimijoiden toimintaedellytyksiä, mikä tukee paikallisen elinkeinorakenteen kehittämistä
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 2
Hanke tarjoaa osatoteuttajille mahdollisuuden soveltaa teknologista / tietoteknistä asiantuntijuuttaan uudella alalla, ja edesauttaa siten osaamispääoman laajentamista ja aineettomien palvelujen tarjoamista tulevaisuudessa
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia liikkumiseen ja logistiikkaan. Tulavaisuudessa solukkotaimituotannon eri vaiheet voivat mahdollisesti toimijoiden erikoistumisen ja kumppanuuksien kautta tapahtua maantieteellisesti eri paikoissa, mutta niin tapahtuu nykyinen metsäpuiden siemen- ja taimituotantokin.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 2
Solukkotaimien tuotantoketjuun osallistuvien toimijoilla voi olla kilpailuetua korkealuokkaisen tuotteen myötä, kunhan tuotannon kustannustehokkuus saadaan ratkaistua, ja sitä myötä mahdollisuus työllistää lisää työntekijöitä. Lyhyellä aikavälillä hanke tarjoaa tutkimusalan määräaikaisia työpaikkoja, ja varmistaa Lukessa työskentelevien työllisyyttä.
Tasa-arvon edistäminen 4 0
Eri sukupuolilla on tasapuoliset mahdollisuudet tulla rekrytoiduksi hankkeen tehtäviin
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 1
Hanke edistää maaseudulla tapahtuvaa metsäbiomassan tuotantoa, ja voi siten parantaa maaseutuväestön mahdollisuuksia
Kulttuuriympäristö 0 2
Hankkeessa kehitettävää metsänviljelytaimien tuotantoon tarkoitettua teknologiaa voidaan soveltaa myös viherrakentamispuiden tuotannossa, ja siten edistää kestävien ja koristeellisten puiden avulla rakennettavia viihtyisiä viherympäristöjä
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia ympäristöteknologiaan ja ympäristöjärjestelmiin. Metsänviljelyaineistojen laadusta käytävä keskustelu voi lisätä tietoisuutta metsäympäristöstä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa vertailtiin kolmen kaupallisen bioreaktorin (Temporary Immersion System) soveltuvuutta kuusen solukkolisäyksessä; yksi malli todettiin liian pieneksi, toinen oli hyvin kontaminaatioherkkä. PlantForm–mallin bioreaktoreita hankittiin solukkoviljelyprosessin testaamiseksi ja kehittämiseksi massatuotantoon. Bioreaktorikasvatusta testattiin myös yritysyhteistyöpilotissa SweTree Technologies kanssa. Solukko kasvaa bioreaktoreissa hyvin, mutta alkion kypsymisolosuhteissa on vielä säädettävää. MAMK /Elektroniikan 3K-tehdas rakensi säädettävät LED-kasvatusvalot solukkotaimien kasvatukseen, ja niiden testaus aloitettiin solukon kasvatuskokeella. Lisäksi suunniteltiin, toteutettiin ja otettiin käyttöön tietokantaratkaisu suurten solukkolinjamäärien tiedonhallintaan ja testaustiedon turvalliseen varastointiin.

Hankkeessa kehitettiin solukkotaimien alkukasvatusmenetelmää lyhentämällä alkioiden idätysaikaa ja ottamalla käyttöön Vivi – kasvatuslaatikot, tarkoituksena parantaa taimien kestävyyttä niiden siirtyessä laboratorio-olosuhteista kasvihuoneisiin. SE-taimien soveltuvuus pistokasemoiksi testattiin ja havaittiin hyväksi, mikä mahdollistaa SE-linjojen kenttätestauksen integroimisen osaksi metsänjalostusohjelman kanditestausta. Solukkolinjojen rekisteröintiä varten SE-taimille laadittiin testaussuunnitelma, jonka hyväksyttävyyttä arvioitiin Eviran kanssa. Emotaimien tuotanto kenttätestausmateriaaliksi aloitettiin suunnitelman mukaisesti. Luken laboratorion tuottamien kuusen solukkotaimien kasvatusta testattiin modernilla metsätaimitarhalla (UPM Metsä, Joroinen