|
|
|
Hankekoodi: A70656
Hankkeen nimi: KAAPO- Kaupunki- ja kuntakeskustat pohjoisessa
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0922484-4
Jakeluosoite: Sepänkatu 20
Puhelinnumero: 0406854000
Postinumero: 90100
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.pohjois-pohjanmaa.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SAVELA KAISA LIISA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektikoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kaisa.savela(at)pohjois-pohjanmaa.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505696330
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
KAAPO-hankkeessa edistetään kunnan viranomaisten, liike-elämän toimijoiden sekä asukkaiden tai asukasyhdistysten ja kotiseutuyhdistysten yhteistyötä, jonka päämääränä on yhteisen taajamaympäristön fyysinen ja toiminnallinen kehittäminen. Hankkeen tuloksena luodaan paikkaperustaista suunnittelua tukeva toimintamalli, joka soveltuu pikkukaupunkien keskustojen ja osakeskustojen toimijalähtöiseen kehittämiseen.
Hankkeen aikana tuotetaan konkreettisia keskustojen/kylien kehittämissuunnitelmia esitettyjen tavoitteiden pohjalta yrittäjyyspainotteisesti. Kunkin kunnan tai kunnan osan tavoitteet määrittää ja toteutuksesta vastaa kunnallinen työryhmä. Hankkeessa kehitetään keskustaa kehittävien uusien toiminta- ja yhteistyömallien luomiseen yhteistyössä liike-elämän ja yritysten sekä viranomaisten ja asukkaiden kanssa. Hankkeessa edistetään yrittäjyyttä yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen ja kauppakamarin kanssa. Liike-elämän toimintaedellytysten parantaminen turvaa keskustojen palvelutarjonnan ja on edellytys keskustan kehittämiselle ja siten yhteinen etu.
Hankkeen aikana tehdään kuntien kanssa sovituille alueille ja yhdessä sovituin kehittämistavoittein konkreettisia ydinkeskustojen kehittämissuunnitelmia sekä taajamaympäristöjen kehityshankkeita. Nämä työt voivat olla esimerkiksi keskustojen parantamissuunnitelmia, tieympäristön parantamissuunnitelmia, taajamaympäristön detaljisuunnittelua (aukiot, kalusteet jne.), rakennusten korjaussuunnitelmia, rakennusten kuntoarviota ja vanhojen rakennusten uuden käyttötarkoituksen tarkastelua yrittäjyyden näkökulmasta tai yrityspuistojen kehittämistä.
Kestävän kehityksen kannalta pikkukaupunkien ja kuntakeskustojen kävelypainotteisuus on uusi näkökulma, jota on syytä lisätä. Suunnitteluprojekteissa tarkastellaan puurakentamisen mahdollisuuksia taajamarakenteen eheyttämisessä sekä asuin/yritysalueiden suunnittelussa sekä energian- ja sähköntuoton suhteen omavaraisten asuinalueiden suunnittelua. CPH-voimaloiden edistäminen kytkeytyy kehittämissuunnitelmiin, mutta hankkeessa järjestetään myös kehitystyötä tukeva opastusta esim. seminaarien muodossa, jolloin hyvistä kokemuksista voidaan ottaa oppia ja luoda uusia käytänteitä. Lisäksi huomioidaan maalämpö, tuuli- ja aurinkoenergia ratkaisut.
Hanke parantaa alueen vetovoimaisuutta yritysten, työntekijöiden ja matkailijoiden näkökulmasta. Hankkeen toimintaa ohjaavat läpäisevinä periaatteina kestävän kehityksen näkökulman huomioiminen, yhteisöllisyys, avoimuus, vuorovaikutteisuus ja osallistuvan suunnittelun periaate.
Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat kuntien yrittäjät, asukkaat ja kuntapäättäjät.
Vuonna 2018 seutukunnat, kunnat ja leaderryhmät.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on yliopistoyhteistyön syveneminen eri laitosten ja kuntien, yrittäjien ja asukkaiden kesken. Lisäksi välillisenä kohderyhmänä on maakunnan kaikkien kuntien yhteistyön tiivistäminen tavoitteiden pohjalta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 385 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 385 000
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 550 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 550 000
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Koillismaan, Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Nivala-Haapajärven
Kunnat: Kalajoki, Siikalatva, Ylivieska, Utajärvi, Kempele, Kärsämäki, Raahe, Pyhäjoki, Nivala, Haapajärvi, Kuusamo
Jakeluosoite: Sepänkatu 20
Postinumero: 90100
Postitoimipaikka: OULU
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 5 |
| Kaupunkikeskustojen suunnittelulla kävelypainnoisiksi vaikutetaan ilmastoon. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 7 |
| Hankkeessa suunnitellaan vähähiilisiä keskustoja ja asuinalueita | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 5 |
| Hankkeen kuntakohtaisissa fyysisen ympäristön suunnitteluprojekteissa tarkastellaan energian- ja sähköntuoton suhteen omavaraisten asuinalueiden suunnittelua. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 5 |
| Kestävän kehityksen näkökulmasta puu rakennusmateriaalina tarjoaa rakentamisessa ekologisesti kestävää asumista ja vaikuttavat positiivisesti koko puunhankinnan ja jalostuksen arvoketjussa mm. työllistävällä vaikutuksellaan. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 4 |
| Hankkeen aikana tuotetaan uusia palveluita yritysten yhteistyöverkostojen kautta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 6 |
| Hankkeessa suunnitellaan mm. uusia kevyen liikenteen käytäviä | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Kevytliikennepainotteisuus edistää arkiliikuntaa ja hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 7 |
| Hankkeen aikana suunnitellaan esteetöntä ympäristöä, joka edistää sukupolvien välistä tasa-arvoa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 6 | 6 |
| Hankkeen aikana kehitetään kulttuuriympäristöjä yrittäjyys lähtöisesti. | ||
| Ympäristöosaaminen | 6 | 6 |
| Hankkeessa vaikutetaan parempaan ympäristöön. | ||
Kaapo –hankkeella on edistetty kuntien viranomaisten ja poliittisten päättäjien, liike-elämän toimijoiden ja asukkaiden/asukasyhdistysten yhteistyötä, minkä päämääränä on ollut taajamaympäristöjen fyysinen ja toiminnallinen kehittäminen samoin kuin yrityspuistojen.
Hankkeen aikana on tehty yhteistyössä kuntien työryhmien ja asiantuntijaohjauksen kanssa pääsääntöisesti arkkitehtiopiskelijoiden tekemiä kehittämissuunnitelmia jokaiseen yhteentoista kuntaan yhteensä 20 kappaletta. Suunnitelmia tehtäessä on kuultu yrittäjiä tai yrittäjäjärjestöt ovat olleet mukana suunnittelutyössä.
Hankkeen aikana on perustettu kuntakohtaiset työryhmät, jotka ovat omalta osaltaan määrittäneet suunnitelmien sisällön ja ohjanneet kuntanäkökulmasta niitä. Asiantuntijoina on ollut TkT Anu Soikkeli, TkT Kaisa Mäkiniemi ja projektikoordinaattori Kaisa Savela. Suunnitelmat ovat olleet mm. kuntakeskustojen ympäristön ja kävelypainotteisuuden parantamissuunnitelmia, vanhojen rakennusten uusiokäyttöä koskevia suunnitelmia, yrityspuistojen suunnitelmia, hyvinvointiraitin suunnitelma, energiaomavaraisuuteen tähtääviä suunnitelmia ja esim. Vanha Raahe yrityslähtöisesti –suunnitelma.
Kestävän kehityksen näkökulmasta hankkeessa on suunniteltu puurakenteinen pientaloalue ja keskustojen kehittämissuunnitelmat ovat kevytliikennepainotteisia. Lisäksi on selvitelty energiaomavaraista asumista.
Hankkeessa oli yksi kokoaikainen ja 18 osa-aikaista työntekijää. Hanke on omalta osaltaan parantanut alueen/kuntien vetovoimaa. Esimerkiksi tuhannen asukkaan Merijärvelle perustettiin kakkukahvila Kaapo- hankkeessa suunniteltuun ja toteutettuun aittaan. Kahvilan asiakasmäärä kesän aikana oli reilu kaksituhatta asiakasta, eli kaksinkertainen asukasmäärään verrattuna.