|
|
|
Hankekoodi: A70666
Hankkeen nimi: Toholammin biolaitoksen esiselvityshanke
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2015 ja päättyy 31.12.2015
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Toholammin kehitys Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2155867-9
Jakeluosoite: Lampintie 5
Puhelinnumero: 040-1505301
Postinumero: 69300
Postitoimipaikka: Toholampit
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KENTALA KIMMO
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kimmo.kentala(at)toholampi.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-150 5301
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
1. Hankkeen tavoitteet
Esiselvityshankkeen tavoitteena on kehittää uutta liiketoimintaa biotaloudesta Juustolan vanhoissa tiloissa Toholammilla. Liiketoiminnan tuotteet on tarkoitus olla vientituotteita jotta alueelle saadaan lisää vientituloja. Tavoitteena on myös tehdä alustava-arvio liiketoiminnan taloudellisesta kannattavuudesta. Tavoitteeseen pääsemiseksi on esiselvitys jaettu kolmeen osatavoitteeseen joiden tulokset kerätään väliraportteihin ja lopuksi kaikki tulokset yhdistetään esiselvityksen loppuraporttiin.
2. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi
Osatavoitteisiin päästään alla mainittujen toimenpiteiden avulla:
Raaka-aine/-aineet
Keskustelut maankäytön asiantuntijoiden kanssa. Tehdään haastattelut alueella toimiville valituille maanviljelijäyrittäjille.
Kerätään tietoa internetistä ja alan kirjallisuudesta löytyneistä raaka-aineista. Tarvittaessa raaka-aineiden analyysillä selvitetään niiden kemiallinen koostumus. Koostumus määritetään tärkeimpien yhdisteiden osalta käsittelettömälle raaka-aineelle ja sen hydrolysaatille. Keskustelut asiantuntijoiden kanssa tuloksista, kerätään tiedot raporttiin ja muodostetaan yhteenveto.
Sopivat mikro-organismit
Kerätään tietoa internetistä ja alan kirjallisuudesta nykyisistä teolliseen mittakaavaan soveltuvista ja luotettavista mikro-organismeista jotka hyödyntää raaka-ainetta parhaalla mahdollisella tavalla. Uusia biotekniikoita ei lähdetä selvittämään. Keskustelut biotekniikan asiantuntijoiden kanssa löytyneistä mikro-organismeistä, johon kuuluu yliopistot sekä Suomessa, että ulkomailla (yhteensä enintään 5 kpl), VTT, mikro-organismitoimittajien (esim. entsyymitoimittajat). Ideointi- ja tiedonkeruumatkat Hollantiin ja Tanskaan maiden johtavien bioasiantuntijoiden luokse. Selvitetään mahdolliset lisenssimaksut mikro-organismien käytölle. Kerätään tiedot raporttiin ja tehdään yhteenveto.
Tehdään ainetaseet raaka-aineen prosessoimiseksi joka sisältää raaka-aineet ja saantolaskelmat (max. 3 kpl) valituille mikro-organismi prosesseille
Tavoite 2:
Tuotantolaitteet
Kerätään tieto päälaitteista laiteluetteloksi, jotka soveltuvat uudelle biojalostamotoiminnalle Toholammin vapautuvassa laitoksessa
Lähteenä käytetään Valion luetteloita, jos mahdollista, muussa tapauksessa tietoja kerätään Caverion kunnossapitoyhtiöstä. Selvitetään päälaitteiden toimintaperiaatteesta ja laitteissa olevista putkiyhteistä, että soveltuuko laitteet panos -, puolipanos - vai jatkuvatoimiseen tuotantoon.
Selvitetään käytettävissä oleva lämmitys- , jäähdytys-, kaasunkäsittely- ja jätteenhävityskapasiteetti.
Selvitetään soveltuuko laitos muuhun kuin elintarviketoimintaan, jos ei, niin mitä muutoksia vaaditaan.
Sovitus
Tehdään virtauskaavio (Microsoft Visio ohjelmalla) valituille ja laitokseen soveltuville mikro-organismi prosesseille tehtaan laitteisiin sisältäen puuttuvat laitteet erillisellä merkinnällä (max. 2 kpl)
Tehdään karkea investointilaskelma prosesseille (±50 %) (ilman putkistodiagrammikuvia) taulukkolaskentaohjelmalla (max 2 kpl)
Kysytään tarvittaessa hinta-arviot mahdollisesti tarvittaville uusille päälaitteille laitetoimittajilta
Tavoite 3:
Tuotteet ja markkinat
Tehdään tuote-ehdokkaille (max. 2 kpl) suppea markkinaselvitys. Tilataan tarvittaessa markkinaselvitys ulkopuoliselta markkinaselvityksiä tekevältä ulkopuoliselta toimijalta joka tuntee tuotteiden toimialan. Selvitetään tuotteiden potentiaaliset toimialat, alueellisuus, hintataso, tuotteen kysynnän ja tarjonnan suhde, asiakkaiden ostovoima, suhdannevaihtelu ja tulevaisuuden näkymät
3. Esiselvityshankkeen tulokset
1) Varmistaa pellolla kasvatettavan raaka-aineen saatavuus ja hintataso, jotka ovat biojalostamon avaintekijät. Tällä esiselvityksessä keskitytään pääasiassa säilörehun käyttöön raaka-aineena. Selvitetään käytettävissä olevan raaka-aineen kemiallinen koostumus. 1. vaihe kartoittaa mille mikro-organismeille käytettävissä oleva raaka-aine soveltuu parhaiten biojalostettavaksi.
2) Tehdä luettelo päätuotantolaitteista Toholammen juustolassa jotka sopivat biojalostamiseen. Selvittää mitkä mikro-organismit ja niiden tuottamat tuotteet (max. 3 kpl) soveltuvat parhaiten käytettävissä oleviin tuotantolaitteisiin
3) Valita mikro-organismeista potentiaalisimmat (2 kpl) tuotteiden jalostusarvon ja markkinapotentiaalin mukaan. Valmistella seuraava vaihe.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on esiselvitettävän uuden tuotteen kaupallistamisesta kiinnostuneet yritykset sekä tutkimusorganisaatiot.
Välillisesti hankkeen kohderyhmät ovat alueen
- maatilat
- yritykset ( kuljetus ja urakointi )
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 70 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 70 000
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 100 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 100 000
Maakunnat: Keski-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kokkolan, Kaustisen
Kunnat: Kannus, Lestijärvi, Toholampi, Kokkola
Jakeluosoite: Lampintie 5
Postinumero: 69300
Postitoimipaikka: Toholampi
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Hankkeessa huomioidaan luonnonvarojen käyttö ja ravinteiden kierto. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 6 |
| Hankkeen tavoitteiden toteutuessa saadaan uusia tuotteita joilla voidaan ekologisesti lannoittaa ilman luonnon ylikuormittumista. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 8 | 8 |
| Lestijoen Naturastatus tulee huomioitua prosessisuunnittelussa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 9 | 10 |
| Hankkeen pääraaka-aineena on uusiutuva tuorerehu. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Maatalouden tehokkuuden ja kannattavuuden lisääminen on selvitetään ko. hankkeessa paikallisesta näkökulmasta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 5 |
| Paikallisten kuljetus - ja logistiikka yritysten toiminnan kehittäminen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Toholammin biojalostamon esiselvitys tehtiin alkaen huhtikuun alusta 2015 ja loppuen joulukuussa 2015.
Ensimmäisessä osiossa keskityttiin biojalostamoon suunniteltuun raaka-aineeseen eli nurmibiomassaan. Potentiaalinen raaka-ainemäärä selvitettiin laskemalla sekä nykyinen ylimäärä eläinten ruokinnasta, että potentiaalinen pelloilla lisäkasvusta saatava raaka-ainemäärä. Nurmibiomassan koostumusta myös tarkasteltiin jotta voidaan ymmärtää mitä nurmesta voidaan valmistaa. Maanviljelijähaastattelulla kartoitettiin raaka-aineen toimittajien näkemyksiä nurmibiomassan tuotannosta ja toimitushalukkuudesta jalostamoon. Ensimmäisessä osiossa arvioitiin eri laskentamenetelmiä käyttäen myös raaka-aineen hintataso.
Toisessa osiossa keskityttiin tarkastelemaan mitä laitteita löytyy Toholammin vanhasta juustolasta joita voitaisiin mahdollisesti hyödyntää biojalostamotoiminnassa. Juustolan toiminnan muuttamisen biojalostamoksi reunaehtoja tarkasteltiin mm. logistiikan, energian käytön, lämmityksen, jäähdytyksen, käyttöveden, jätteenhävitysmahdollisuuksien, tuotantolaitteiden ja tilojen näkökulmasta.
Kolmannessa osiossa tarkasteltiin mitä tuotteista nurmibiomassasta olisi valmistettavissa erilaisin mekaanisin, kemiallisin tai mikrobisin menetelmien tai niiden yhdistelmiä käyttämällä. Tuotevaihtoehtoja ilmeni ainakin 115 kappaletta. Näille tuotteille arvioitiin eri tietolähteitä käyttäen myös hinta, markkinoiden koko ja kasvupotentiaali tulevina vuosina. Tuotteet pisteytettiin käyttäen yhtäsuurta painoarvoa hinnalle, markkinoiden suuruudelle ja kasvulle. Potentiaalisimpia tuotteita tarkasteltiin lähemmin voisiko ne olla todellisuudessa myytäviä tuotteita. Muoviteollisuuden raaka-aineista on mahdollista saada parempaa hintaa kuin polttoaineista ja energiatuotteista, joten muoviteollisuuden tilannetta tarkasteltiin lähemmin. Biomuovien valmistusta ja siinä toimivia yrityksia katselmoitiin raporttiin. Raportin kolmannessa osiossa esiteltiin myös muualla pilotoituja tai käynnissä olevia nurmibiojalostamokonsepteja ja tuotteita. Nurmibiomassan kuitujen prosessointia varten katselmoitiin erilaisia tunnettuja esikäsittelymenetelmiä ja niistä kerättiin tietoa kolmanteen osioon. Biojalostamoiden keskiössä ovat eri teknologiat millä raaka-ainetta muutetaan tuotteiksi ja eri teknologioita tarkasteltiin ja niistä on kerrottu osiossa kolme. Osa tiedoista on salaista alalla tapahtuvan kovan kilpailun vuoksi ja tästä syystä osaa tiedoista ei voida julkaista raportissa.
Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen, esiselvitykseen lisättiin myös laboratoriokokeita joilla pyrittiin viemään biojalostamoprosessia eteenpäin. Laboratoriokokeissa analysoitiin neljän eri tyyppisen nurmibiomassan kuiva-ainepitoisuutta, uuteainepitoisuutta asetoniliuottimeen, maitohappopitoisuutta, sokerikoostumusta, kokonaistyppipitoisuutta ja ADL-ligniinipitoisuutta. Lisäksi eri nurmibiomassoista testatiin niiden puristuvuutta ruuvipuristimella. Viimeiseksi testattiin proteiinin koaguloitumista ja erotusta tuorenurmesta puristetusta mehusta.
Näiden osioiden lisäksi on tehty alustavia prosessin istutuksia juustolan vanhoihin tuotantolaitteisiin. Prosessissa nurmibiomassa on suunniteltu ja oletettu prosessoitavan mm. proteiiniksi, maitohapoksi ja karboksyylihapoksi. Istutus perustuu parhaaseen näkemykseen tässä vaiheessa, koska koko prosessin kaikkia vaiheita ei raportoitu tehdyksi. Prosessi tulee testata ennen investointia sen toimivuuden varmistamiseksi ja kannattavuuslukujen tarkistamiseksi. Karkeat investointilaskelmat on tehty prosessoinnin eri osille juustolan tiloja ja laitteita hyödyntäen.