RR-tietopalvelu -hankekuvaus A70677, Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorio (HiMaLa)(investointiosio)

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0210010-1

Jakeluosoite: PL 72, Maliskyläntie 2

Puhelinnumero: 040 142 8600

Postinumero: 85501

Postitoimipaikka: NIVALA

WWW-osoite: http://www.jedu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Matti Peltola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: koulutusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: matti.peltola(at)jedu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 558 4590

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän (JEDU) hakemassa ja Oulun yliopiston, Oulun Eteläisen instituutin FMT-tutkimusryhmän ja JEDU Nivalan ammattiopiston toteuttamassa jatkoinvestointihankkeessa parannetaan Nivalan tuotantostudiossa (ELME Studio) toimivien tahojen kykyä palvella Oulun Eteläisen alueen yrityksiä sekä kehittää studion infrastruktuuria, laitekantaa ja osaamista vastaamaan tulevaisuuden tutkimus-, kehittämis- ja koulutustarpeisiin. Hanke jatkaa siitä, mihin ”Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorio käynnistäminen”
-investointihankkeessa jäätiin (HiMaLa Startti, EAKR, 10/2014 – 6/2015, 375 000€).

Tavoitteet
Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorio (HiMaLa) -jatkoprojektissa toteutetut investoinnit vaikuttavat positiivisesti alueella toimivien yritysten tuotannon tehostamiseen ja kilpailukykyyn sekä alueelliseen tutkimus- ja koulutustoiminnan vahvistumiseen. Projekti liittyy synergiassa toiseen Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän hakemaan TaKoKe–hankkeeseen (Tarkastajakoulutuksen kehittäminen), jonka päämääränä on lisätä alueellista tarkastustoiminnan palvelutuotantoa, ja siten parantaa yritysten kykyä vastata tuotannon uusiin, kansainväliin standardi- ja laatuvaatimuksiin.

TaKoKe-hanke keskittyy alueelliseen tarkastajaosaamisen kehittämiseen, kun taas HiMaLa-projektissa investoidaan palvelutuotannon ja tutkimustoiminnan kehittämisessä tarvittaviin tuotantovälineisiin. Nivalan tuotantostudion hitsaus- ja aineenkoetuslaboratorio tukee JEDU:n koulutus- ja pätevöintipalveluja sekä räätälöidyt piensarjateräkset teräskehitysympäristön käyttöä uusien terästen ja teräsliitosten ja –rakenteiden kehittämisessä. HiMaLa-hankkeessa tehtävät investoinnit muodostavat luonnollisen jatkumon tutkimuslaboratorion toiminnan kehittämiseen siten, että laboratorion toiminnasta saadaan paras mahdollinen hyöty alueen eri toimijoiden käyttöön. Tavoitteena on myös kehittää erikoisterästen kehittämis- ja käytettävyystutkimuksen infrastruktuuria liittyen Oulun yliopiston CASR:n (Centre for Advanced Steel Research) ja Oulun yliopiston, Oulun Eteläisen instituutin FMT-tutkimusryhmän tutkimuksiin.

Toimenpiteet
Projektissa hankittava laitteisto mahdollistaa JEDU:n pätevöimispalvelujen jatkokehittämisen ja täydentää alueen tutkimuksen laitekantaa. Hankintojen myötä alueelle tulee TKI-käyttöön järeä, vähintään yhden meganewtonin (MN) vetokoelaitteisto ja muuta materiaalintestauslaitteistoa sekä ainetta rikkomattomaan (NDT) että ainetta rikkovaan (DT) tarkastukseen. Laitteistojen käytön vaatimat pätevöinnit suoritetaan TaKoKe–hankkeessa.

Tulokset
Oulun Eteläisen alueelle saadaan hitsausliitosten ja materiaalien tarkastuslaboratorio, joka palvelee alueellista tarkastajakoulutuksen kehittämistä ja erikoisterästen ja teräsrakenteiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa (TKI). Alueelle syntyy tarkastuspalvelutuotantoa, joka nostaa yritysten mahdollisuuksia valmistaa kansainvälisten standardien mukaisia teräsrakenteita korkeimman vaativuusluokan EXC 4 -mukaisesti ja siten osaltaan turvaa alueellisen kilpailukyvyn ja toimialan kasvun.

Kohderyhmät
Hankkeen kohderyhmänä ovat Oulun Eteläisen alueen rakennus-, metalli- ja konepajateollisuus alihankkijoineen sekä näitä palveleva Nivalan tuotantostudion kehitysympäristö. Kohderyhmänä ovat myös koulutus- ja tutkimusorganisaatiot kuten JEDU (JEDU Nivalan ammattiopisto ja JEDU Työelämäpalvelut), Oulun yliopisto (OEi, CASR) ja alueen ammattikorkeakoulut. Hanke on kohdistettu myös Nivalan Teollisuuskylän (Nitek) ja Nivala-Haapajärven seudun (NIHAK r.y.) toimijoille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä on Oulun Eteläisen alueen rakennus-, metalli- ja konepajateollisuus alihankkijoineen sekä näitä palveleva Nivalassa sijaitseva ELME Studio -kehitysympäristö. Kohderyhmänä ovat ympäristössä toimivat koulutus- ja tutkimusorganisaatiot, kuten JEDU (JEDU Nivalan ammattiopisto ja JEDU Työelämäpalvelut), Oulun yliopisto (Oulun Eteläisen instituutti OEI) ja Tulevaisuuden tuotantoteknologiat (FMT) -tutkimusryhmä, Terästutkimuskeskus CASR ja Teknillinen tiedekunta) sekä Nivalan Teollisuuskylä Oy:n metallin kehittäjät. Hanke on kohdistettu myös NIHAK r.y.:n toimijoille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat alueen kaupungit ja kunnat asukkaineen sekä kohderyhmänä olevien yritysten asiakkaat ja yhteistyökumppanit. Myös alueella toimivat ammattikorkeakoulut (Centria ja OAMK) ovat hankeen välillisinä kohderyhminä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 290 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 290 500

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 415 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 415 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Nivala-Haapajärven

Kunnat: Nivala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Pajatie 5

Postinumero: 85500

Postitoimipaikka: NIVALA

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Sukupuolten välistä tasa-arvoa on hankkeen suunnitteluvaiheessa analysoitu. Analyysi koskee yhtä tarkastusalan yritystä, jossa molempia sukupuolia tarkastajina on tasan 50 %. Metalliala kaikilla kouluasteilla yleisesti on miesvaltainen ala, mutta pieni otanta analyysissä osoittaa, että suuntautumalla ja erikoitumalla sekä hitsausalan työtä kehittämällä saadaan yleisesti alan sukupuolten välistä tasa-arvoa kehitettyä. Naisten osuus hitsaajana toimivista henkilöistä on ollut hitaassa, mutta tasaisessa kasvussa 1970-luvulta lähtien. Sama ilmiö toistuu mm. insinöörikoulutuksessa teknologia-aloille, jossa myös naisten osuus on kasvava trendi. Vain alaa kehittämällä ja modernisoimalla saadaan naisten osuutta kasvatettua. Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on keskeinen rooli alan kehittämisessä ja siinä, että molempia sukupuolia hakeutuisi alalle yhtä paljon. Tämä hanke osaltaan kehittää hitsausalaa ja mahdollistaa naisten osaamisen kehittämisen myös tarkastusalalla ja heidän osuuden lisäämisen hitsausalan ammattilaisten joukossa.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Materiaalien ja hitsausliitosten tarkastustoiminnassa miehillä ja naisilla on vastaavanlaiset mahdollisuudet edetä työuralla. Hitsaajien ammattiryhmässä valtaosa on miehiä. Naisten määrä on kuitenkin 70-luvulta lähtien ollut kasvussa, mutta se ei ole vieläkään merkittävää. Alalle on kuitenkin koko ajan tulossa myös naisia. hankkeen valmistelijan näkökulmasta hitsausliitosten ja materiaalien tarkastustoiminta voisi olla jopa tekijä, joka monipuolistaa alan työtä fyysisesti raskaasta suorituksesta osin tarkkuutta vaativaksi työksi ja parantaa naisten mahdollisuuksia edetä uralla. Tästä osoituksena analysoimme pieni otanta tarkastusalan yrityksestä, jossa on kuusi tarkastajaa, jotka jakaantuvat tasan miehiin ja naisiin.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Ei ole päätavoite

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	1	8
Tarkastustoimintaa tehostamalla rakenteiden turvavarmuuksia voidaan pienentää ja aineenvahvuuksia voidaan ohentaa. Tämän seurauksena tarvitaan vähemmän luonnonvaroja ja hiilipäästöt vähenevät. Lujien terästen tutkimus ja rakenteiden tarkastustoiminta edistää niiden käyttöönottoa tuotteissa. Lujissa teräksissä hiilipitoisuus on pienempi kuin "normaaleissa" teräksissä. UHS- rakenteista voidaan tehdä kevyempiä, mutta yhtä lujia kuin normaaleista rakenneteräksistä valmistetuista rakenteista, joten valmistusprosesseissa tarvitaan vähemmän luonnonvaroja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	3	6
Hiilipäästöt vähenevät, kun tarkastus- ja tutkimustoiminta mahdollistaa aineenvahvuuksien ohentamisen. Esim. käyttämällä rakenteissa UHS-teräksiä ja tarkastamalla rakenteet voidaan rakenteista tehdä jopa 40 % kevyempiä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	1	2
Vastaavasti kierrätyksellä ehkäistään metallisten ainesosien päätyminen pinta- ja pohjavesistöihin.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	1	2
Vastaavasti kierrätyksellä ehkäistään metallisten ainesosien päätyminen pinta- ja pohjavesistöihin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	2	2
Tämän hankkeen positiiviset vaikutukset Natura 2000 -ohjelman kohteisiin ovat samanlaiset kuin muihinkin kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	3	7
Kevyet ja kestävät rakenteet ovat energia- ja materiaalitehokkaita rakenteita. Tarkastus- ja tutkimustoiminnalla edistetään tällaisten rakenteiden käytön yleistymistä. Vähemmän painoa rakenteessa tarkoittaa myös vähemmän jätemassaa valmistuksessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	5	5
Kevyemmät rakenteet ovat tärkeä osa uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	2	5
Tässä tapauksessa edistetään paikallista rakennus-, metalli- ja konepajateollisuutta koulutus- ja tutkimustoiminnan kautta lisäämällä alueellista tarkastustoimintaan liittyvää palvelutuotantoa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	8
Projektin päätavoitteena on edistää alueellista tarkastustoiminnan palvelutuotantoa.
Liikkuminen ja logistiikka	0	5
Kevyet ja kestävät rakenteet liittyvät oleellisesti liikenteen energiatarpeen vähenemiseen. Eli hanke lisää energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	5	5
Hanke edesauttaa metallialan yritysten tuotekehitystä tarkastustoimintaan liittyvän koulutuksen ja tiedon siirron kautta ja edistää siten myös alueellista työllisyyttä ja hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen	2	7
Tehdyn pienimuotoisen analyysin perusteella hitsausliitosten tarkastajina on tasan 50 % molempia sukupuolia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	0
Neutraali
Kulttuuriympäristö	0	0
Neutraali
Ympäristöosaaminen	4	4
Ympäristöteknologiaan liittyvät kevyet ja kestävät energiaa säästävät rakenteet.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke