Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: A70680

Hankkeen nimi: MORE (modernin teknologian uudet ratkaisut musiikkiyrittäjyyden kehittämisessä)

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2015 ja päättyy 30.9.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Taideyliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2500305-6

Jakeluosoite: Vaasantie 11

Puhelinnumero: 0407104327

Postinumero: 60100

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://www.siba.fi/seinajoki

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: VIRKKALA MIKA HANNU

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: koulutuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mika.virkkala(at)uniarts.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503843484

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

MORE
(modernin teknologian uudet ratkaisut musiikkiyrittäjyyden kehittämisessä)

Hankkeen tavoite on edistää eteläpohjalaisen musiikkiyrittäjyyden kehittymistä ja kansainvälistymistä. Hankkeessa parannetaan laadullisesti ja määrällisesti Etelä-Pohjanmaan musiikin ja luovan alan toimijoiden yrittäjyys-, oppimis- ja toimintamahdollisuuksia.

Hankkeessa rakennetaan palveluympäristö, joka mahdollistaa uusimman tiedon sekä valtakunnallisen ja kansainvälisen huippuosaamisen entistä nopeamman siirtymisen olemassa olevien ja tulevien alan yrittäjien ulottuville. Uudet etäoppimisratkaisut poistavat välimatkoja ja tukevat oleellisesti alan kansainvälisyyden kehittymistä uudelle tasolle: etäyhteydet mahdollistavat yhteydenpidon, erilaiset materiaalivaihdot, liikesuhteiden syntymisen ja verkostoitumisen ilman matkustusta. Etelä-Pohjanmaan osalta saavutettavuus onkin yksi tulevaisuuden tärkeä kehittämiskohde. Uudet etäopetustekniikat ja -menetelmät poistavat välimatkat käytännössä kokonaan. Ne kytkevät Etelä-Pohjanmaan suoraan yleensä maailman pääkaupungeissa tapahtuvan musiikkibisneksen ulottuville.

Tavoite saavutetaan rakentamalla uusi palveluympäristö, joka pohjautuu uusiin teknologisiin mahdollisuuksiin etäyhteydenpidossa. Hankkeessa investoidaan tarvittava tekninen toimintaympäristö tiloineen, puitteineen ja laitteineen. Siihen kuuluu nopeat verkkoyhteydet, akustisesti ja visuaalisesti toimiva tila ja moderni videoneuvottelulaitteisto oheislaitteineen. Toinen keskeinen osa hanketta on palveluympäristön toimintamallin suunnittelu ja pilotointi. Siihen kuuluu laitteiston käyttöönotto, toimintaperiaatteen suunnittelu ja testaus sekä tiedottaminen ja markkinointi. Toimintamallin kehittämisen ydin on alan yrittäjyyttä kehittävä ja alan tulevien yrittäjien kiinnittäminen uuden järjestelmän käyttäjiksi.

Hankkeen tuloksena on uudenlainen yrittäjyyttä ja ammattitoimintaa vahvistava palveluympäristö, joka perustuu viimeisimpään digitaaliteknologiaan. Se palvelee alan olemassa olevia ja tulevia yrittäjiä ja ammattilaisia. Uusi palveluympäristö kehittää musiikkialan yrittäjälähtöisyyttä. Se tuo myös kokonaan uudenlaisen palvelun osaksi Rytmikorjaamon toimintaympäristöä. Se palvelee talon ammattitoimijoita, toimii vetovoimatekijänä alan uusille yrittäjille ja avaa uuden osaamisen väylän valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kansalliset ja kansainväliset luovan alan yrittäjät: musiikki- ja taideyrittäjät ja muut potentiaaliset yrittäjät sekä alan ammattitoimijat. Tutkimus-, ja kehittämistoimijat. Musiikkialan yritystoimintaa palveleva alueellinen verkosto ja kolmas sektori.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat musiikkikoulutuksen toimijat (musiikkikoulut- ja opistot) ja esim. musiikinopiskelijat, musiikin ammattilaiset ja ammattiopiskelijat, jotka voivat uuden palveluympäristön avulla vähentää esim. soittotunneille matkustusta. Niin ikään kaikki luovan toimialan monimuoto- ja etäoppimisen palveluja tarvitsevat toimijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 65 758

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 62 427

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 99 340

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 94 308

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun

Kunnat: Kauhava, Soini, Kauhajoki, Teuva, Lappajärvi, Kurikka, Lapua, Ähtäri, Seinäjoki, Vimpeli, Alajärvi, Karijoki, Evijärvi, Alavus, Isojoki, Ilmajoki, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 1, joihin työllistyvät naiset 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Rytminno (2008-2012) ja Virtalähde (2012-2014) -hankkeissa on todettu, että naiset työllistävät alaa alueella johtavissa tehtävissä koulujen opettajina, instituuttien ja organisaatioiden johtajina sekä koulutussuunnittelijoina. Koulutetuista musiikin ammattilaista naisten osuus on alueella suurempi kuin miesten. Kouluttamattomista musiikin ammattilaisista valtaosa on miehiä. Miehet toimivat alueella tilapäisissä freelancer- tai yrittäjälähtöisissä töissä kuten keikkatyö.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa kaikilla henkilöillä on yhtäläiset oikeudet, mahdollisuudet ja velvollisuudet sukupuolesta riippumatta. Hankkeessa pyritään toteuttamaan tosiasiallista tasa-arvoa: tasa-arvoiset olosuhteet, työilmapiiri ja asenteet. Hanke pyrkii myös siihen, etteivät epäviralliset säännöt ja käytännöt työssä aiheuta epätasa-arvoa. Hankeessa ei ole rajoittavia kaavamaisia (stereotyyppisiä) odotuksia naisille ja miehille vaan pyrkii siihen, että naisten ja miesten valintoja, asioita, kokemuksia ja taitoja arvostetaan yhtäläisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on yrittäjyyden ja ammattitoiminnan edistäminen. Tasa-arvo ei ole hankkeen päätavoite, mutta olennainen osa hankkeen toteutusta. Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuolen perusteella, velvoittaa edistämään sukupuolten tasa-arvoa. Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Hankkeessa käytetään molempien lakien mukaisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Sukupuoli ei rajaa mahdollisuuksia: Tasa-arvoiseen rekrytointiin, urakehitysmahdollisuuksiin, mahdollisuuksiin kehittää osaamistaan ja monipuolistaa työtehtäviään. Sukupuoli ei estä mahdollisuutta kehittää työoloja tai mahdollisuutta saada tasa-arvoisesti tietoa. Hankkeessa huolehditaan, että sukupuolen mukaisen työnjaon (segregaatio) purkaminen on jatkuva prosessi. Tasa-arvoinen palkkaus sekä organisaatio kulttuuri, joka arvostaa yhtäläisesti sekä naisia että miehiä. Hankkeessa on sukupuolen ilmaisun vapaus. Hankkeessa pyritään työn ja yksityiselämän yhteen sovittamiseen: arvostetaan erilaisia perhe- ja läheissuhteita ja mahdollistetaan tasa-arvoiset mahdollisuudet perheen hoitamiseen. Huomioidaan ihmisten eri elämänvaiheet ja tarpeet kuitenkin niin ettei suosita mitään ryhmää erityisesti. Sukupuoleen kohdistuvaan syrjinnän ja häirinnän ennaltaehkäisyyn pyritään hankkeen toimissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 5
Modernin videoneuvottelu / etäopetustekniikan hyödyntäminen vähentää matkustustarvetta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Modernin videoneuvottelu / etäopetustekniikan hyödyntäminen vähentää matkustustarvetta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
Modernin videoneuvottelu / etäopetustekniikan hyödyntäminen vähentää matkustustarvetta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Jatketaan rytmimusiikin visiotyössä tehtyä suunnitelmaa, tuetaan uuden ammattilaisuuden syntymistä ainettoomien palveluiden alalla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeessa luodaan toimintaympäristö musiikkialan aineettomien tuotteiden kehittämiselle.
Liikkuminen ja logistiikka 3 3
Eteläoppimistekniikan hyödyntäminen vähentää matkustustarvetta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Lisää osaamisen saavutettavuutta alueella.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

MORE -hankkeen toiminta alkoi tilaratkaisun ja laitteistohankintojen suunnittelulla ja laitteiston kokoamisella sekä hankkeen mainostuksella. Hankkeen alkuperäinen idea oli rakentaa palveluympäristö Rytmikorjaamolle Sibelius-Akatemian neuvotteluhuoneeseen ja tätä suunnitelmaa alettiinkin toteuttaa. Hankkeen kirjoitusvaiheessa kirjattiin tilaratkaisu toiseksi riskitekijäksi, mutta suunnittelulla, tilasuunnittelu opiskelulla ja ulkopuolisen konsultoinnin jälkeen uskallettiin lähteä toteuttamaan alkuperäistä suunnitelmaa. Neuvotteluhuoneen sisustuksen suunnittelijana toimi Anne-Mari Hirvonen. Neuvottelutilan sisustuksen suunnittelussa lähdettiin ennen kaikkea videoneuvottelulaitteiden käyttöä tukevista ja mahdollistavista ratkaisuista. Valon ja äänen kohdalla oli tavoitteena moitteeton yhteys.


Neuvotteluhuoneen teknisen laitteiston kilpailuttaminen alkoi heti hankkeen alkupäivinä ja syyskuun 2015 lopulla oli tiedossa edullisin ja yhteensopivin vaihtoehto. Ohjausryhmän arvioiden pohjalta osa tarjouspyynnössä olevista laitteista irrotettiin omiksi erillisiksi tarjouskilpailuiksi. Näin toimittiin näyttöjen ja ohjelmistojen kanssa. Tämä toi kustannuksiin melkoisen säästön. Myös palvelut karsittiin pois tarjouksista, koska katsottiin, että Taideyliopistossa on riittävästi osaamista. Palveluympäristö ilman videoneuvottelulaitteiden päätelaitetta oli käytössä ensimmäisen kerran 10.12.2015 Taideyliopiston Sibelius-Akatemian johtoryhmä vierailussa. Tällöin tila oli valmiina huonekaluineen. Tekninen laitteisto oli asennettu pois lukien Polycom-päätelaite. Päätelaitteiston asennus tehtiin palveluympäristöön 28.12.2015. Tätä ennen ehdittiin jo asentaa varalaitteisto palveluympäristötilaan. Laitteistosta tiedotettiin eri tavoin (Some, Yammer, julisteet, Facebook sekä viraalimarkkinointi) ja tiedotuksen tavoitettavuutta lisättiin tekemällä 10.2.2016 koko taloa koskeva esittely tilassa. Mukana olikin henkilö lähes jokaisesta Rytmikorjaamo-alueen yrityksestä tai organisaatiosta henkilö. Laitteiston mahdollisuuksia esiteltiin ja tilan, palveluympäristön, varauksen toiminta periaatetta selvitettiin. Varaus toimi projektipäällikön kautta ja oli varattavissa puhelimitse tai sähköpostilla.

Keväällä 2016 luotiin hankkeen sisältöjen levittämiseen workshopeja. MORE -hankkeen ensimmäinen workshop päätettiin pitää MARS 2016 tapahtumassa. Tavoitteena oli saada joko Kobalt Musicin tai Spotifyn edustaja kertomaan workshopissa kansainvälisestä musiikkibisneksestä ja digitaalisesta musiikin jakelusta. Moninaisista yhteydenotoista huolimatta, ei Spotifyn tai Kobalt musicin edustajia saatu workshopiin mukaan. Hankkeen tavoite osin jäi saavuttamatta. Samaan aikaan aloitettiin kansallisten workshopien valmistelu. Hankkeeseen oli kirjoitettu alun perin kuusi erilaista workshopia ja helmikuussa 2016 niiden toteuttaminen kilpailutettiin. Workshopien toteutukset jakautuivat osaamisen perusteella Jakamon, Vienninmaailman, Xportin ja Tenho Oyn kesken. Projektipäällikkö Välimäki ja valittujen yritysten vastuuhenkilöt: Mark Whiltshear, Jarl-Matti Anttila, Ville Orrenmaa, ja Annika Pollari, miettivät yhdessä workshopit sisältöasiat, -painotukset ja toteutukset. MDIn Tytti Isokangas oli alussa viemässä suunnittelua eteenpäin ja miettimässä toimivinta työnjakoa. MORE -workshopit alkoivat, 10.2.2016, Xportin "Case Xport" -workshopilla. Mark Whiltshear kertoi Xportin kasvusta ja Amazonin tuomista mahdollisuuksista Rytmikorjaamon yrittäjille. Seuraavat workshopit pidettiin 9.3, 17.3 sekä 31.3.2016, 12.4.2016 ja 28.-29.4.2016.
 
Workshopit olivat sisällöiltään sekä yrittäjyyttä tukevia että digitaalisuutta hyödyntäviä. Workshopeissa 1 ja 2 pohdittiin digitaalisuutta ja sen mahdollisuuksia kansainvälisessä bisneksessä sekä keskusteltiin digitoiminnan käyttöönotosta. Ensimmäisessä workshopissa käytettiin casena Mark Whiltshearin Xportin tarinaa; ”Case Xport - toiminta ja Amazon sopimus”. Workshop oli kansainvälisesti suunnattu ja englanninkielinen. Workshopin uusintaa oli mahdollista seurata 11.2.2016 Mark Whiltshearin webinaarina. Toisessa workshopissa Jarl-Matti Anttila selvitteli teknologian ja asiakastarpeen suhdetta otsikolla ”organisaation ydinkyvykkyyttä ja megatrendejä - verkostotalous, digitalisaatio, talouskurimus sekä startup vs. korporaatio – menestysmahdollisuudet”. Aihetta jatkettiin viidennessä workshopissa, jossa tutustuttiin syvemmin Jakamon myynti- ja markkinointikonseptiin sekä markkinoinnin automatisointiin. Maaliskuun 2016 workshopissa Ville Orrenmaa, Myynninmaailmasta, kertoi elävin esimerkein ja ratkaisuin ostamisen muuttumisesta ja sen vaikutuksesta markkinointiin. Lisäksi workshopissa käsiteltiin asiantuntijuutta ja luovien alojen markkinointia, sosiaalisen median tuomia mahdollisuuksia kustannustehokkuuteen ja puhuttiin verkostonäky-vyydestä. Huhtikuussa, kuudennessa workshopissa, jatkettiin saman ohjaajan johdolla sähköisten kanavien erityispiirteistä ja myyntitapaamisen toteuttamisesta: ”hyödyt vs ominaisuudet, erotu eduksesi”. Huhtikuun lopulla työstettiin Annika Pollarin johdolla B2B -tilanteita. Tätä varten päätettiin tehdä kaksi päiväinen workshop, jossa kirjoitettiin ja harjoiteltiin pichauspuheita suomeksi ja englanniksi. Workshopin lopuksi käytiin palautekeskustelu.
 
Huhtikuussa 2016 hankkeeseen tehtiin muutoshakemus. Tavoitteena on toteuttaa puuttuvia musiikinalan workshopeja elo- ja syyskuussa sekä saada laitteistolaajennus valmiiksi. Kuitukaapeliyhteys palveluympäristöön valmistui toukokuun lopussa. Kevään aikana oli Riku Mattilan kanssa neuvoteltu musiikkiyrittäjyyden ja kaupallisen musiikkitoiminnan workshopista. Elokuussa sisältö ja aikataulutus saatiin sovittua niin, että MORE-hankkeen seitsemän workshop toteutui 1.9.2016. Palveluympäristön toinen esittelypäivä Rytmikorjaamon yrittäjille pidettiin 14.9.2016. Rytmikorjaamo oli saanut kevään ja kesän aikana tiloihinsa uusia yrityksiä, jotka olivat mahdollisia palveluympäristönkäyttäjiä. Hankkeen viimeinen workshop pidettiin 22.9.2016, jossa instrumenttimikrofoneja valmistavan B-Bandin toimitusjohtaja Pekka Rintala, Austinista, Yhdysvalloista, kertoi musiikkibisneksestä ja musiikkiyrittäjyydestä Yhdysvalloissa. Workshop pidettiin etäyhteyttä käyttäen Yhdysvalloista ja palveluympäristön laitteistoa hyödyntäen. Valmistumisestaan lähtien on hankkeen rakentama palveluympäristö ollut päivittäisessä käytössä. Palveluympäristön laitteisto on todettu vähentävän matkapäiviä ja helpottavan yhteydenpitoa. Palveluympäristöä käyttö on ollut neuvottelu, etäopetus sekä koulutuskäyttöä. Eniten tilaa ovat käyttäneet Rytmikorjaamon yritykset ja organisaatiot.